Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19798)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ihan samalla tavalla teistä valittaa teidän lapset. Se on täysin normaalia. Isovanhemmat glorifioidaan, koska ne on kauempana ja ne hyväksytään. Samalla tavalla ne suuret ikäluokat lynkkasi vanhempiaan ja kehuivat isovanhempiaan, jos ovat niitä tavanneet. (ennen ihmiset kuoli nuorempana)
Minun tyttäreni tulee loistavasti toimeen isovanhempiensa kanssa, jotka eivät ole hänen mielestään puoliksikaan niin noloja arvomaailmoineen päivineen kuin me vanhemmat.
Itse en tajua omia vanhempiani, mutta isovanhempani olivat loistotyyppejä!
Ehkä tyttären lapset sitten ajastaan pitävät minua hengenheimolaisenaan ja arvostelevat äitiään.
Näin se menee, että välissä on sukupolvi joka on irti edellisestä ja seuraavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noin uskoo ne, joilla on kapea elämänkokemusta. En ylestäisi. Ainoa ero minun nuoruuden ja nykysukupolven välillä on tuet. Kukaan ei silloin saanut asumistukea eli kimppakömpät oli tavallisia asumismuoto nuorilla aikuisilla. Eikä sosiaalitukea. Moni teki silloin " paskaduuneja paskapalkalla". Joka ikinen ystäväni on ollut siivooja jossaina vaiheessa. Ja suurin osa mansikkamaalla kesätöissä yms. Sosiaalitukea ei haettu, vaikka siihen olisis ollut oikeus. Mentiin takaisin kotiin asumaan.
Olen syntynyt 70-luvun lopulla ja tuo oli minunkin elämääni 90-luvulla parikymppisenä ja nuorempana. Nyt puhutaan niistä meidän 50-luvulla syntyneistä vanhemmista!
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ihan samalla tavalla teistä valittaa teidän lapset. Se on täysin normaalia. Isovanhemmat glorifioidaan, koska ne on kauempana ja ne hyväksytään. Samalla tavalla ne suuret ikäluokat lynkkasi vanhempiaan ja kehuivat isovanhempiaan, jos ovat niitä tavanneet. (ennen ihmiset kuoli nuorempana)
Tuo on muuten niin totta että omat vanhemmat on aina niitä pahiksia ja isovanhemmille riittää ymmärrystä. Itsekin pidin mummosta paljon ja säälin kun elämä oli ollut niin rankkaa ja omat vanhemmat oli inhottavia ja ilkeitä (nuorena näin ajattelin). Nyt huomaan ihan saman asenteen omissa lapsissani, teen tai sanon ihan mitä hyvänsä se on ilkeilyä ja pahantahtoista muka, mutta mummolle riittää sympatiaa ja empatiaa vaikka muille jakais. No historia varmaan toistaa itseään ja hekin tämän saman aikanaan kokevat :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.
Synnyin-72. Pari vuotta vanhemmat pääsivät sijaiseksi, ja heidät vakinaistettiin. Sain harjoittelupaikan ja sen jälkeen olin työtön.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tulisi sota (jonkalaista ei enää voi tulla) niin löisikö nämä lökäpöksyt, sushin syöjät vihollista lesesäkillä?
Suuret ikäluokat ovat katkeroittaneet toiminnallaan ja poliittisilla päätöksillään ainakin nuoret miehet, joten ei välttämättä löydy maanpuolustustahtoa. Kyllähän niiden pitäisi puolustaa maata, jotka ovat siitä eniten hyötyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
Mutta nytkinhän sinä mitätöit vanhuksia. Koettaisit ymmärtää heidän aikaansa ja näkemyksiänsä ja kohauttaisit olkaasi sinusta tyhmältä tuntuville mielipiteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
Nuo eläkeläiset ei saa meiltä nuoremmilta mitään apua. Onneksi joutuu tekemään työmarkkinatuella töitä eikä ole rahaa autoon. Anoppi asuu 30 km matkan päässä mihin ei bussit kulje, puoliso on ainoa lapsi. Anoppi saa itse huolehtia omakotitalonsa ja mökkinsä, hänellä ei tosin ole ajokorttia eli joutuu pyöräilemään mökille ja viemään vedet ja kaikki pyörällä. No, meillä nuoremmilla ei ole rahaa autoon niin katsomme telkkaria ja teemme käsitöitä. Valtio hoitaa eläkeläiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuokin on niin suurten ikäluokkien ajattelua että miksi nuoret eivät asu pidempään kotona tai jos tulee jotain takapakkia elämässä niin miksi eivät muuta kotiin. Tarkastelin tässä alakoulusta, ammattikoulusta ja yliopistosta kertyneet kaverit. 5/48 heidän vanhemmistaan asui omakotitalossa silloin kun oltiin 18-25 vuotiaita. Sinne pieneen kerrostalo tai rivitalokaksioonko ja joskus kolmioonko meidän olisi pitänyt palata? Nykyisin iso osa ihmisistä asuu kerrostalossa tai rivarissa eikä monen rahat riitä kolmioihin tai neliöihin. Ei sinne oikein oteta aikuisia lapsia pyörimään.
Mun isovanhemmista asui lastensa ollessa pieniä omakotitalossa 4/4. Heidän lapsistaan omakotitalossa asui 4/11. Lapsenlapsista omakotitalossa asuu 2/18.
Ja kuka nyt perhettä perustaa anopin keittiöön tai yläkertaan, kun ei ole enää pakko?
Muistan kuinka kerrostaloon *päästiin* nykyajan mukavuuksien ääreen. Pois ahtaudesta.
Silloin sai Arava-lainan.
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni on suuria ikäluokkia ja jäi eläkkeelle valtion hommista 58-vuotiaana. Siis 58-vuotiaana! Se on ihan uskomatonta. Minun pitäisi olla töissä 68-vuotiaaksi ja väitän, että raskaammissa hommissa. Eipä sillä, isäni on mukava mies, mutta silti tässä on mielestäni aika tavalla epäoikeudenmukainen asetelma.
Tällaiset syöttiläät sitten makaavat eläkkeellä elättinä 40 vuotta nuorempien piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi olla sattumaa,mutta monet tuntemani suurten ikäluokkien edustajat on narsistisen oloisia. On tehty niin iso luokkaretki harmaasta töllistä tiilitaloon ja Kanarian lennolle että polla ei ole kestänyt. Ollaan tittelinkipeitä ja rouvat hyvin hienoa rouvaa. Siis sellaista esittämistä ja materialismia.
En voi kuvitella että nöyrä sodanaikainen sukupolvi esim.olisi kerskaillut lapsenlapsillaan yhtä estottomasti, viisivuotias on jo maailmanmestari tms.
He haluaisivat lesoilla hienolla suvullaan. Keskiluokkainen idylli ei vain toimikaan nuoremmille, työelämä muuttunut ja milleniaalit haluavat elämyksiä materian sijaan.
Tuo paremman esittäminen on kyllä niin totta! Ainakin kun omaa äitiäni katson muutaman vuosikymmenen ajalta. On pitänyt materiaa kerätä ja ostaa turkkia ja koruja ym. Työtä on tehnyt kuin pieni eläin joten on ne tietysti ansainnutkin. Ulkomailla on pitänyt reissata yksin usein. Eipä meiltä lapsilta oikein mitään puuttunut noin materian osalta mutta eipä noita vanhempia paljon ole nähnyt aikoinaan, yksin on pitänyt pärjätä. Kun miettii heidän lähtökohtiaan niin onhan siinä hypätty "hökkelistä kartanoon" vaikkei talot nyt niin isoja olleetkaan, mutta se materian määrä. Olivat siinä onnekkaita omassa ikäluokassaan että töitä oli enemmän kuin jaksoi tehdä. Toista on nyt. Töitähän kyllä on mutta palkkaa ei oikein kukaan halua maksaa.
Kun Suomi putos puusta kertoo oikeastaan tästä luokkaretkestä. Likaa liian nopeasti.
Osa puhuu että omaisten pitäisi hoitaa eläkeläisiä, mutta sitten ei ole vakituisia työpaikkoja ja työttömyystukia koko ajan leikataan. Kohta itketään kun ei omaiset auta, itseppä ottivat autot nuoremmalta sukupolvelta pois joten ei voida auttaa. Toisaalta on kivempi katsoa telkkaria ja levätå saatikka että menisi siivoamaan omien vanhempiensa omakotitaloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa puhuu että omaisten pitäisi hoitaa eläkeläisiä, mutta sitten ei ole vakituisia työpaikkoja ja työttömyystukia koko ajan leikataan. Kohta itketään kun ei omaiset auta, itseppä ottivat autot nuoremmalta sukupolvelta pois joten ei voida auttaa. Toisaalta on kivempi katsoa telkkaria ja levätå saatikka että menisi siivoamaan omien vanhempiensa omakotitaloa.
Nuorten elämää halutaan helpottaa leikkaamalla työttömyystukia. Saadaan olla kotona, kun ei ole varaa kulkea mihinkään. Nukutaan, tehdään käsitöitä, leivotaan, istutaan parvekkeella ja juodaan kahvia. Eläkeläiset saavat pärjätä yksin.
Katsellaan, jos tulee työvoimapula ja hyvät tes-palkat niin voidaan harkita auton ostoa.
Mutta ainakin nyt eläkeläiset on sosiaaliohjaajien murhe, he hoitaa eläkeläisten palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.
Mutta suurempi vaikutus on ollut lapsiin, jotka ovat kokeneet 90-luvun laman eli 80-luvulla syntyneet lapset. 40-70-luvuilla syntyneet ovat olleet parhaimmissa asemissa elämässä. 70-luvun alussa syntyneet ovat menestyneet työelämässä parhaiten, ovat myös kaikkein koulutetuin ryhmä kiitos mm. runsaiden opintotukien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien, 50-luvulla syntyneet eivät ole kokeneet minkäänlaista pula-aikaa enää, 40-luvun alussa syntyneet ovat nähneet vielä köyhyyttä, mutta loppupuolella syntyneet eivät. 60-luvulla syntyneille lama on tullut vasta kolmekymppisenä, kun lapsetkin oli jo useimmilla hankittuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa puhuu että omaisten pitäisi hoitaa eläkeläisiä, mutta sitten ei ole vakituisia työpaikkoja ja työttömyystukia koko ajan leikataan. Kohta itketään kun ei omaiset auta, itseppä ottivat autot nuoremmalta sukupolvelta pois joten ei voida auttaa. Toisaalta on kivempi katsoa telkkaria ja levätå saatikka että menisi siivoamaan omien vanhempiensa omakotitaloa.
Nuorten elämää halutaan helpottaa leikkaamalla työttömyystukia. Saadaan olla kotona, kun ei ole varaa kulkea mihinkään. Nukutaan, tehdään käsitöitä, leivotaan, istutaan parvekkeella ja juodaan kahvia. Eläkeläiset saavat pärjätä yksin.
Katsellaan, jos tulee työvoimapula ja hyvät tes-palkat niin voidaan harkita auton ostoa.
Mutta ainakin nyt eläkeläiset on sosiaaliohjaajien murhe, he hoitaa eläkeläisten palvelut.
Todella hyviä telkkari ohjelmia tulee myös. Itse unohdan eläkeläiset tyystin. Olen työtön ja saan vain vähän rahaa joten pidän huolta ainoastaan itsestäni.
Kerran kesässä ja kerran talvella joudun kohtaamaan miehen sukua. Sen kestän kun asennoidun että vain vähän aikaa joudun sietämään tittelinkipeiden ja materian perään haikailevien jorinoita.
Jouluna juurikin jo ap kuvausta vastaava miehen täti ei meinannut ymmärtää miksi meidän 15 v ei ollut ”menossa kunnalle” kesätöihin. Noin vain kuten vuosikymmeniä sitten esim. mieheni vain ”meni” pienessä maalaiskunnassa.
Nyt satoja nuoria hakee muutamaan kymmeneen kaupungin kesätyöpaikkaan. Kuten S-ryhmän kesätöihin joihin tuhansia nuoria hakemassa. No, lapsemme onnistui pääsemään kesätyöhön S-kauppaan. Ei ollut tädillä ymmärrystä että vain kahdeksi viikoksi? Kun ennen oltiin koko kesä kunnan puistopuolella nurmikonleikkuusa? Jonne pääsi suhteilla.
Sitten alkoi tenttaus ”lukioonmenosta” eipä tässä kaupungissa lukioon vain mennä. Naapurikuntiin pääsee seiskan keskiarvolla mutta kotikaupunkimme lukioihin erittäin paljon hakijoita ja keskiarvorajat. Lapsemme pääsi haluamaansa. Ylioppilastutkintoa hehkutetaan ärsyttävyyteen saakka. Itse jo lama-ajan ylippilaana sisäistin sen, että lakki ei elätä ja korkeakoulutetut eivät työllisty tuosta noin vain. Palkkauskin naurettava verrattuna esim tehdastyöntekijöiden palkkoihin, suhteutettuna koulutuksen pituuteen Ja työ kuin työ on arvokasta. Juurikin palkkauksen vuoksi olisi kannattavampaa jättää lukiot ja yliopistot väliin ja alkaa rahaa tahkoamaan ammattitutkinnon jälkeen..
Opiskeltava on koko elinikä, tätä ollaan lapsillemmekin teroitettu. Monta alanvaihtoa saattaa olla heillä edessä jos eläkeikä on 70 v kieppeillä heillä-mikäli enää tuolloin eläkkeelle enää tuolloin pääseekään.
Eliniänodote on korkea. Korkeat on työelämän vaatimuksetkin nykyään henkisellä puolella, verrattuna näihin suuriin ikäluokkiin. He saivat pitää loman lomana, nyt saattaa puolet lomasta mennä henkisen taakan kuormittavuudesta palautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä suvussa 40 luvun alussa syntyneitä. Olen saanut useasti selittää miksei lapsenlapsille ole töitä tai asuntoa. Ovat jääneet aikaan kun tehtaanportista käveltiin sisään kahtakättä heiluttaen ja töitä riitti. Eivät ole ajantasalla. Toivon että en 20 vuoden päästä ole yhtä hölmö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.
Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?Telkkarissa haastateltiin Fukushiman onnettomuuden aikaan muutamaa 55-65-vuotiasta. Siinä tikkitakkitantat silmälasivitjoissaan änkyttivät että "voi voi kun en ole tätä seurannut niin en osaa vastata". Sit kysyttiin, että mitä mieltä on, pitäisikö Suomessa olla enemmän tai vähemmän ydinvoimaa. "Voi kun minä en näistä asioista tiedä, en yhtään osaa sanoa."
Tämä on vain yksi esimerkki, mutta eivät nämä tuon ikäiset tantat ja ukonjäärät seuraa maailman tapahtumia eivätkä perehdy mihinkään. Äänestetään sitä "mukavaa miestä, joka tarjosi vaaliteltalla juhla mokkaa ja Fazerin konvehtia ja joka sanoi että jokainen on itsestään vastuussa" eikä sekuntiakaan perehdytä siihen ehdokkaaseen tavoitteineen. Kunhan oli hyvä slogan ja Juhla Mokkaa. "En minä tuota politiikkaa seuraa, mutta kyllä eläkkeet pitäisi olla meillä paremmat".
Nykynuoret eivät edes tule saamaan mitään eläkkeitä, saati että jäisivät eläkkeelle 60-vuotiaina.
Sitten on tämä sodan sukupolvi, eli näiden palikoiden vanhemmat. He kyllä seuraavat politiikkaa, maailman uutisia ja yhteiskunnan ilmiöitä paljon aktiivisemmin, ja ennen kaikkea osaavat keskustella ilman tuomitsemista ja
Nuoremmatkin noista suurista ikäluokista ovat jo yli 70v, eli heidän vanhempansa ovat 90-100v. Ei silti kyllä heistäkin osa varmasti on kartalla maailman tapahtumista ihan hyvin
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Oma 80 vuotias isäni meni 13 vuotiaana töihin, ilman koulutusta. Samalla työnantajalla oli sitten niin pitkään kun jäi alle 60 vuotiaana eläkkeelle. Sai aravalainan, koska oli evakon lapsi, joka menetti talonsa ja maansa sodassa. Rakensi talon ja kasvatti perheen. Kuusikymppisestä asti on ollut eläkeläismies, oma tupa, oma lupa ja säästeliäästi kun elää, pärjää hyvin ja voi jopa kartuttaa pientä omaisuutta.
En usko että pääsen itse nauttimaan yli 20 vuotta turvattuja eläkepäiviä ja 13 vuotiaana olin itse yläkoulussa, valmistuin ammattiin vasta 25 - vuotiaana yliopistosta. Palkka on kuitenkin suhteessa pienempi kuin isälläni, sitä en kiellä.
Isäni ollessa nuori, ajat olivat erilaiset. Toisaalta helpommat ( työtilanne, mahdollisuus tulla toimeen omillaan) mutta toisaalta taas vaikeammat ( sodan traumatisoimat vanhemmat, lapsityövoiman käyttö, ahtaammat sukupuolirooliodotukset jne)
Pitää ymmärtää että olemme oman aikakautemme lapsia kaikki, ja mikä yhdeltä kantilta katsottuna näyttää onnekkaalta, voi toisesta näkökulmasta katsottuna huomata, että säröjä on.
Siunaan elämässäni asumistukea, ajokorttia ja autoa ja (mikä tärkeintä) EHKÄISYÄ.
Muuten olisinkin tullut entisajan maailmassa toimeen.
Rukoilen joka ilta, että kaikki saavat kokea saman vaurauden ja ruuan runsauden, mitä perheellämme oli 50- luvulla, samoin ne hyvät sosiaaliset edut😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa puhuu että omaisten pitäisi hoitaa eläkeläisiä, mutta sitten ei ole vakituisia työpaikkoja ja työttömyystukia koko ajan leikataan. Kohta itketään kun ei omaiset auta, itseppä ottivat autot nuoremmalta sukupolvelta pois joten ei voida auttaa. Toisaalta on kivempi katsoa telkkaria ja levätå saatikka että menisi siivoamaan omien vanhempiensa omakotitaloa.
Nuorten elämää halutaan helpottaa leikkaamalla työttömyystukia. Saadaan olla kotona, kun ei ole varaa kulkea mihinkään. Nukutaan, tehdään käsitöitä, leivotaan, istutaan parvekkeella ja juodaan kahvia. Eläkeläiset saavat pärjätä yksin.
Katsellaan, jos tulee työvoimapula ja hyvät tes-palkat niin voidaan harkita auton ostoa.
Mutta ainakin nyt eläkeläiset on sosiaaliohjaajien murhe, he hoitaa eläkeläisten palvelut.
Todella hyviä telkkari ohjelmia tulee myös. Itse unohdan eläkeläiset tyystin. Olen työtön ja saan vain vähän rahaa joten pidän huolta ainoastaan itsestäni.
Työttömiä haukutaan niin paljon vaikka olen lukenut 3 tutkintoa ja nähnyt ison vaivan. Lisäksi olen joutunut tekemään töitä työmarkkinatuella ja lapset olen hoitanut kodinhoidontuella eli 400 kuukaudessa, koska en saanut vakituista työpaikkaa. Nykyään myös äitejä haukutaan ja kytätään koko ajan joten ainuttakaan eläkeläistä en hoida. Myöskin ilmaistyöt on osaltani tehty. Valtio hoitaa eläkeläiset tai jättää hoitamatta. Minä keskityn tästä lähtien vain omaan itseeni ja omaan hyvinvointiini.
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.