raskaus ja keisarinleikkaus

Mulla on muuten kokemusta kahdesta episiotomiasta ja voin sanoa, että se on yllättävän vähän kipeä. Ekalla kerralla mulla oli iso haava imukupin takia, nyt tokalla kerralla pieni ulostulon vauhdittamiseksi. Ekalla kerralla olin muuten kipeä synnytyksen jäljiltä (se oli ns. kaikilla herkuilla, imukuppia, mahan päältä painamista ym.), tokalla kerralla en juurikaan. Kaikkein hankalin ja kivuliain juttu nyt tokalla kerralla oli lonkat, niiden takia kävelin vaikeasti, ja myös nouseminen ja kääntyminen oli vaikeaa. Se kipu kuitenkin meni ohi parissa päivässä. 

Nykyään ei kai juurikaan käytetä noita renkaita, vaan käsketään välttää suoraan haavan päällä istumista. Jos ei ole haavaa, istuminenkin onnistuu ihan hyvin. Mä kyllä pystyin tällä tokalla kerralla istumaan haavasta huolimatta jo saman päivän iltana, mutta vaikka istuminen ei ottaisikaan kipeää, sitä ei kannata ihan hirveästi tehdä.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:50"]

Nro16 minulla sama juttu. Vajaa 24h pötköttelin sängyssä sektion jälkeen ja siitä sitten jalkeille ja menoksi.

Suosittelen myös ottamaan hieman selvää kuka on osaava kirurgi näihin sektio leikkauksiin. Kirurgeissakin kun on eroja.

[/quote]

Minä ihan kävelin synnytyssalista osastolle. Siinä vaiheessa kun sinä vielä makasit heräämössä jalat liikkumattomana, olisin voinut vaikka lähteä kotiin.

Ja ihan tiedoksi - kirurgit eivät tee sektioita vaan gynekologit! Ja se on ihan sattumankauppa kuka leikkaa. Ainakaan Suomessa ei voi leikkaavaa lääkäriä valita itse.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:50"]

Onko kukaan ajatellut miksi esim: Victoria Beckham, Madonna, yms. super-julkkikset eivät synnytä alakautta?

[/quote]

Ja onko kukaan ajatellut miksi naisilla on kohtu ja kohdunsuu? Varmaakin siksi, että voidaan leikata vauva vatsan kautta ulos?

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:58"]

Tuo on ihan puppua, että aistien jälkeen olisi synnyttäjät kipeämpiä, kuin sektion! Epparin jälkeen voi hetken istuminen olla haastavaa, mutta todella harva on oikeasti pahasti kipeä. Jälkisupistuksiin riittää Burana tai kaksi. Sektion jälkeen kipulääkitys on ihan eri luokkaa ja pelkkä kyljen kääntö sängyssä monille alkuun hankalaa, vauvaa ei pysty itse nostamaan, imetysasennon löytäminen hankalaa, kohdun painaminen paljon kivuliaampaa, ensimmäiset nousuyritykset kivuliaita ja kävely hidasta jne. Kipulääkkeet myös lamaavat suolistoa, mikä lisää ilmakkuutta ja merkittävästi myös kipua. Ne, jotka toipuvat huonosti eivät liiku siellä lapsivuodeosaston käytävillä! Tietenkin paha repeäminen voi olla myös kivulias, mutta se on harvinainen komplikaatio. Arvatkaa sattuuko sektiohaavan tulehtuminen?

[/quote] Oletko siis itse kokenut sektion? Minä olen, ja kuten sanoin ainut mikä sattui oli jälkisupistukset. Ja se oli ainut mihin sain särkylääkettä ja se oli ihan perus buranaa. Imetin, kääntyilin, nostin vauvaa (lähes 5kg) ja kauppakasseja heti sairaalasta päästyä, toimin ihan normaalisti alusta asti. Oikeasti ne alatiemammat oli niitä kipeitä ja raihnasia, jotka istui ruokapöydässä renkaitten päällä..

Sattuuko se epiduraalin laitto vai onko se pientä synnytyskivun rinnalla?Mulla tosiaan alaselän si-nivelet tulehtuu ajoittain ja pelkään etten pysty ponnistamaan kunnolla.

Olisittepa nähneet minut sektion jälkeen :D Viikkoon en kulkenut kunnolla, kipu oli JÄRJETÖNTÄ! Ja ne jälkisupistukset haavan kanssa, ei enää ikinä! Tikkien poistokin silkkaa kidutusta.

Alatiesynnytysten jälkeen mä oon liikkunut normaalisti, saanut vauvan rinnalle jo salissa. Alle tunnissa synnytyksestä olin jo pois salista.

Sektion jälkeen kotonakin oli tuskaa, vieläpä maatila ja vauva syntyi kesällä, olipa joo todella herkkua vetää kaksin käsin pillereitä naamaan että kykeni lapset hoitamaan.

Alatiesynnytysten jälkeen alle viikossa olin jo navetassa takaisin ;)

Ja 30 jatkaa, 2kk olin kaikkiaan kipeänä sektion jälkeen. Lykkyä pyttyyn vain niille jotka siihen menevät vapaaehtoisesti.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote]

Pelkopolille ei pääse ennen kuin on raskaana.

Tottahan se on, että "synnytyskipu on positiivista". Toisaalta ihan samalla tavalla voidaan ajatella, että sektiokipu on positiivista. Se on syntynyt siksi, että vauva on leikattu ulos. Sektiokivun lievittämiseen on kuitenkin tehokkaampia keinoja kuin synnytyskivun lievittämiseen. Ensinnäkin siksi, että se ei ole niin terävää ja voimakasta kuin synnytyskipu vaan ihan normaalia leikkauksen jälkeistä kipua, johon auttaa opiaatit. Toisekseen, kun vauva on pois vatsasta, ei kipulääkitsemisessä tarvitse enää huolehtia siitä, että lääkkeet kulkeutuisivat vauvaan.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 21:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote]

Pelkopolille ei pääse ennen kuin on raskaana.

Tottahan se on, että "synnytyskipu on positiivista". Toisaalta ihan samalla tavalla voidaan ajatella, että sektiokipu on positiivista. Se on syntynyt siksi, että vauva on leikattu ulos. Sektiokivun lievittämiseen on kuitenkin tehokkaampia keinoja kuin synnytyskivun lievittämiseen. Ensinnäkin siksi, että se ei ole niin terävää ja voimakasta kuin synnytyskipu vaan ihan normaalia leikkauksen jälkeistä kipua, johon auttaa opiaatit. Toisekseen, kun vauva on pois vatsasta, ei kipulääkitsemisessä tarvitse enää huolehtia siitä, että lääkkeet kulkeutuisivat vauvaan.

[/quote]

Mutta synnytyskipu loppuu sitten, kun synnytys loppuu, sekin on yksi pointti. Esim. mulla kesti tässä toisessa synnytyskivut klo 3.30-7.40 ja sen jälkeen ne olivat ohi. Ei se kipu mitenkään miellyttävää ollut, kun vauva oli väärässä tarjonnassa ja mä istuin autossa suurimman osan avautumisvaiheesta, mutta hetki kerrallaan sitä selviää.

Ap, minäkin olen terveydenhuoltoalalla ja synnytin lapseni suunnitellulla (pelko)sektiolla. Se oli mielestäni järkevä päätös. Synnytys oli rauhallinen ja kaunis tapahtuma. Sain lapseni heti heräämöstä tultuani vierihoitoon ja toivuin nopeasti.

Sektion saa kaikki, mutta siinä täytyy olla määrätietoinen. Ota asia puheeksi heti alkuraskaudesta neuvolassa ja sieltä saat lähetteen äitiyspoliklinikalla. Jos olet tarpeeksi varma päätöksestäsi ja perehtynyt hyötyihin/riskeihin, päätös saatetaan tehdä jo äitiyspoliklinikalla. Saatat myös saada lähetteen pelkopoliklinikalle. Riippuu todella paljon lääkäristä, jonka kohtaat, miten asia etenee ja kuinka helposti päätös tehdään. Kannattaa ottaa myös ottaa mies tai joku muu läheinen mukaan, joka tukee sinua näissä keskusteluissa.

Tsemppiä! Älä välitä ikävistä kommentoijista tällä palstalla.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:58"]

Tuo on ihan puppua, että aistien jälkeen olisi synnyttäjät kipeämpiä, kuin sektion! Epparin jälkeen voi hetken istuminen olla haastavaa, mutta todella harva on oikeasti pahasti kipeä. Jälkisupistuksiin riittää Burana tai kaksi. Sektion jälkeen kipulääkitys on ihan eri luokkaa ja pelkkä kyljen kääntö sängyssä monille alkuun hankalaa, vauvaa ei pysty itse nostamaan, imetysasennon löytäminen hankalaa, kohdun painaminen paljon kivuliaampaa, ensimmäiset nousuyritykset kivuliaita ja kävely hidasta jne. Kipulääkkeet myös lamaavat suolistoa, mikä lisää ilmakkuutta ja merkittävästi myös kipua. Ne, jotka toipuvat huonosti eivät liiku siellä lapsivuodeosaston käytävillä! Tietenkin paha repeäminen voi olla myös kivulias, mutta se on harvinainen komplikaatio. Arvatkaa sattuuko sektiohaavan tulehtuminen?

[/quote] Oletko siis itse kokenut sektion? Minä olen, ja kuten sanoin ainut mikä sattui oli jälkisupistukset. Ja se oli ainut mihin sain särkylääkettä ja se oli ihan perus buranaa. Imetin, kääntyilin, nostin vauvaa (lähes 5kg) ja kauppakasseja heti sairaalasta päästyä, toimin ihan normaalisti alusta asti. Oikeasti ne alatiemammat oli niitä kipeitä ja raihnasia, jotka istui ruokapöydässä renkaitten päällä..

[/quote]

Minä olen kätilö lapsivuodeosastolla ja vaikka toipuminen on aina yksilöllistä, niin ihan kiistatta kuitenkin alatien jälkeen synnyttäjät ovat selkeästi paremmassa kunnossa ja suurin osa täysin kivuttomia. Sektion jälkeen ollaan useampi tunti heräämössä ja ensimmäiset nousuyrityksetkin tehdään vasta aikaisintaan noin 8 tunnin päästä. Katetri jätetään yleensä vielä senkin jälkeen. Kipulääkkeet ovat vahvoja, joissain sairaaloissa käytössä kipupumput. Peruskipulääkkeinä menee esim. Burana 600mg+Panadol1g x3 ja tämä ei todellakaan kaikille riitä. On toki todella nopeasti toipuviakin sektioäitejä, mutta sitten löytyy kyllä todella kipeitäkin. Siinä vaiheessa, kun sektioäitiä autetaan ensimmäistä kertaa pesuille on alatiesynnyttäjä ollut koko ajan jo täysin omatoiminen. Raihnaisella synnyttäjällä voi olla vaikka mikä taustalla, aina vaikeasta raskaudesta vaikeaan perussairauteen. Hienoa, että sinä tiiviit hyvin - se on tietenkin aina tavoite. Mutta väitteesi siitä, että alakautta synnyttäneet olisivat huonommassa kunnossa synnytyksen jälkeen ei yksinkertaisesti pidä alkuunkaan paikkaansa.

Miksi minä nro30 saan alapeukut? :)

Eikö alatiesynnytyksen jälkeen saa olla hyvässä kunnossa ja sektion jälkeen huonossa? :)

minulla hyvin sujunut alatiesynnytys. kävelin synnytyksen jälkeen itse vessaan pesuille ja muutenkin jalkeilla heti synnytyksen jälkeen. en ole istunut renkaan päällä missään vaiheessa. hyvin hoidin itse lapseni, en ollut kipeä. jälkisupistuksia oli, niinkuin kaikilla synnytystavasta huolimatta. muutama tikki tuli, niiden ompelu ei sattunut ja tikeistä ei ollut haittaa myöhemminkään. eli paljon on hyviä synnytyskokemuksia, mutta huonoista huudellaan nettiin ja ne jäävät varsinkin synnytyspelkoisten mieleen enemmän kuin hyvin sujuneet.

epiduraalin laittoa, tai siis sitäpistoa, en edes tuntenut.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 21:47"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:58"]

Tuo on ihan puppua, että aistien jälkeen olisi synnyttäjät kipeämpiä, kuin sektion! Epparin jälkeen voi hetken istuminen olla haastavaa, mutta todella harva on oikeasti pahasti kipeä. Jälkisupistuksiin riittää Burana tai kaksi. Sektion jälkeen kipulääkitys on ihan eri luokkaa ja pelkkä kyljen kääntö sängyssä monille alkuun hankalaa, vauvaa ei pysty itse nostamaan, imetysasennon löytäminen hankalaa, kohdun painaminen paljon kivuliaampaa, ensimmäiset nousuyritykset kivuliaita ja kävely hidasta jne. Kipulääkkeet myös lamaavat suolistoa, mikä lisää ilmakkuutta ja merkittävästi myös kipua. Ne, jotka toipuvat huonosti eivät liiku siellä lapsivuodeosaston käytävillä! Tietenkin paha repeäminen voi olla myös kivulias, mutta se on harvinainen komplikaatio. Arvatkaa sattuuko sektiohaavan tulehtuminen?

[/quote] Oletko siis itse kokenut sektion? Minä olen, ja kuten sanoin ainut mikä sattui oli jälkisupistukset. Ja se oli ainut mihin sain särkylääkettä ja se oli ihan perus buranaa. Imetin, kääntyilin, nostin vauvaa (lähes 5kg) ja kauppakasseja heti sairaalasta päästyä, toimin ihan normaalisti alusta asti. Oikeasti ne alatiemammat oli niitä kipeitä ja raihnasia, jotka istui ruokapöydässä renkaitten päällä..

[/quote]

Minä olen kätilö lapsivuodeosastolla ja vaikka toipuminen on aina yksilöllistä, niin ihan kiistatta kuitenkin alatien jälkeen synnyttäjät ovat selkeästi paremmassa kunnossa ja suurin osa täysin kivuttomia. Sektion jälkeen ollaan useampi tunti heräämössä ja ensimmäiset nousuyrityksetkin tehdään vasta aikaisintaan noin 8 tunnin päästä. Katetri jätetään yleensä vielä senkin jälkeen. Kipulääkkeet ovat vahvoja, joissain sairaaloissa käytössä kipupumput. Peruskipulääkkeinä menee esim. Burana 600mg+Panadol1g x3 ja tämä ei todellakaan kaikille riitä. On toki todella nopeasti toipuviakin sektioäitejä, mutta sitten löytyy kyllä todella kipeitäkin. Siinä vaiheessa, kun sektioäitiä autetaan ensimmäistä kertaa pesuille on alatiesynnyttäjä ollut koko ajan jo täysin omatoiminen. Raihnaisella synnyttäjällä voi olla vaikka mikä taustalla, aina vaikeasta raskaudesta vaikeaan perussairauteen. Hienoa, että sinä tiiviit hyvin - se on tietenkin aina tavoite. Mutta väitteesi siitä, että alakautta synnyttäneet olisivat huonommassa kunnossa synnytyksen jälkeen ei yksinkertaisesti pidä alkuunkaan paikkaansa.

[/quote]

Burana ja Panadol on todella heikko kipulääkitys. Jos osastollanne lääkittäisiin paremmin, olisivat sektiosynnyttäjät paremmassa kunnossa. Työskentelen sairaanhoitajana kirurgian osastolla ja siellä ei kenenkään tarvitse pelkillä "käsikauppalääkkeillä" pärjätä. Synnytin itse sektiolla ja sain opiaattilääkitystä pari päivää sektion jälkeen ja mitään ongelmia ei ollut.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]

Suunnitellussa sektiossa ei välttämättä jälkisupistuksia tule lainkaan. Itselläni supistuksia ei ollut ennen eikä jälkeen sektion.

Minä sain sektion jälkeen myös vahvoja lääkkeitä. Mutta ei niistä ollut niin iloa, lääkehöyryissä en halunnut kulkea vauvan kanssa. Ne oikeasti pistivät päänkin sekaisin, eivät ainoastaan vieneet kipua. Joku ihan pienen pieni pilleri.

Että saa niitäkin synnäreillä, mutta en yhtään ihmettele vaikka eivät mainostakaan.

Sain myös piikkiä kankkuun, tipan kautta lääkitystä jne. Mutta silti, ainoastaan pään pyörälle vienyt lääke vei kokonaan kivut. Sitten en vain uskaltanut vauvaa kannella. Kävin ainoastaan suihkussa ja odottelin pään selkenemistä.

Burana + panadoli oli sitten kotona lääkityksenä pidemmän aikaa.

t. 30

[/quote]

Mutta synnytyskipu loppuu sitten, kun synnytys loppuu, sekin on yksi pointti.

[/quote]

Klisee! Kerro tämä niille, jotka saa pahat repeämät. Myös epparihaava voi olla kipeämpi kuin sektiohaava.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:37"]Ei synnytyspelon takia kannata jättää lapsia "tekemättä". Mutta mitä jos kuitenkin lähtisit avoimin mielin keskustelemaan peloistasi ja huolistasi. Ehkä saisit keskusteltua peloistasi? Eiköhän se sektiokin irtoa, jos sen sitten todella haluat.

Itsekin olen hoitoalalla ja työskentelen sekä kätilöiden että gynekologien kanssa. Minusta se, että kukaan heistä ei halua sektiota, kertoo asian vakavuudesta paljon. Eli jos sektio olisi pikkujuttu ja turvallinen synnytystapa, niin luulisi, että kaikki asian parissa työskentelevät haluaisivat aina ja ehdottomasti sektion...

[/quote]

Juuri näin. Pelkopolilla pyritään käsittelemään pelkoa, ymmärtämään sitä ja etsitään juuri sille synnyttäjälle sopivin synnytystapa. Sektio ei ole mikään yleispätevä ratkaisu kaikille synnytyspelkoisille! Itse olen kätilö ja pelkään sektioon joutumista. En tun

ne yhtään kolleegaa, joka vapaaehtoisesti valitsisi sektion. On kuitenkin tilanteita, jolloin sektio on turvallisempi vaihtoehto. Sektiosta toipuminen on hyvin yksilöllistä, toiset toipuvat nopeasti ja kivut pysyvät lääkityksen voimalla hallussa, toiset ovat hyvinkin kipeitä. Hyvä kivunlievitys voi kyllä tehdä alatiesynnytyksestäkin lähes kivuttoman. Mene reippaasti pelkopolille juttelemaan peloistasi!

[/quote]

Tunnen 3 kätilöä ja 2 gynekologia, jotka valitsivat sektion. Työssään he eivät siitä huutele, vaan joutuvat toistelemaan näitä sairaalan toimintalinjojen mukaisia mantroja "alatie on turvallisempi yms." vaikka tämä ei vastaa heidän oikeaa mielipidettän.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 22:18"]

[/quote]

Mutta synnytyskipu loppuu sitten, kun synnytys loppuu, sekin on yksi pointti.

[/quote]

Klisee! Kerro tämä niille, jotka saa pahat repeämät. Myös epparihaava voi olla kipeämpi kuin sektiohaava.

[/quote]

Mulle on tehty 2 kertaa eppari, ei ole ollut kipeä. Ja synnytyskipu kyllä loppui. Oli muunlaista kipua, mutta ei voimakasta. Kliseet on usein totta.