raskaus ja keisarinleikkaus

Näihin sektio/alatiesynnytys-ketjuihin voi aina kyllä luottaa. Kasvaa aina useampisivuiseksi ja jossain vaiheessa tulee se poteroihin kaivautuminen ja meuhkaaminen. Just joku kuukausi sitten oli edellinen väittely, vai olikohan peräti vähemmän aikaa sitten. Tässä oli kyllä muutamia hyvin järkeviäkin kommentteja mahtunut mukaan :) Kiitos siitä.

Jokainen tyylillään ja jokainen puolustaa omaansa.

Itse änkesin alakautta maailmaan 4,5 kiloisen. En revennyt, koska kudostyyppi on niin joustava, kätilökin "ihaili". Istuminen sattui pari päivää, mutta ei niin paljon, että rengasta tai muuta olisin kaivannut. Saatoin hoitaa ja nostella lasta heti syntymän jälkeen aktiivisesti.

Viereisessä pedissä äiti, joka oli saattanut lapsen maailmaan sektiolla. Valitti kipua, kestokatetria ja sitä, ettei saanut itse nostettua lasta rinnalle, ei pystynyt tekemään ensimmäisen aamun aamupesuja vauvalle, ei vaihtamaan vaippaa. Ei pystynyt itse hakemaan ruokaansa kuin vasta kolmantena vuorokautena. Jäi sairaalaan, kun kotiuduimme. Hänellä myös paljon rankempi kipulääkitys kuin minulla.

Kärjistetysti: Minun kipuni loppuivat siihen, kun vauvan varpaat tulivat ulos emättimestäni, hänen alkoivat.

Alatiesynnytyksestä en tiedä mitään. Kiireellinen sektio. En kokenut sitä että olisi kamala ollut. Helpolla pääsin. Ikääkin oli yli 40 v

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:46"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]Mulla ei edes ne jälkisupistuksetkaan tuntuneet missään, kun ne tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä kipulääkkeitä enemmän. Mä kyllä uskon, että keisarileikkauksella pääsin todellakin helpommalla, eikä kaduta. Tyytyväinen olen. Tietty voisin olla toista mieltä, jos virtsarakkoon ois tökkästy viilto, olisin saanut hengitysvaikeuksia niistä puudutteista ja vaikkapa jonkun keuhkoveritulpan ja haavatulehduksen. Mutta olin näistä tietoinen ja silti valitsin keisarin.

[/quote]

Niin tai olisit kuollut keuhkoveritulppaan, kuten ystäväni. Ai niin, mut sit sä et olis enää mitään mieltä, eli sitä ei kukaan enää kuulis! :( Älkää hyvät ihmiset ylistäkö sektiota, luonnotonta mitä luonnotonta. Piste.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 22:43"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 22:37"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 21:59"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]

Suunnitellussa sektiossa ei välttämättä jälkisupistuksia tule lainkaan. Itselläni supistuksia ei ollut ennen eikä jälkeen sektion.

[/quote]

Ööh, suunnitellussa sektiossako kohtu ei supistu ja palaudu? Silloin olisin aika huolissani! Jälkisupistusten tunteminen on yksilöllistä, yleensä kipu voimmakkaampaa, mitä useammin on synnyttänyt. Mutta aina kohtu supistuu kyllä, muuten se jää vuotamaan aika pahasti.... Joko et kokenut sitä kivuliaana tai sitten muut lääkkeet vaikuttivat vielä kivasti. Eikä todellakaan kaikki kärsi jälkisupustuksista aistien jälkeenkään. Sen sijaan kohdun painamista kyllä sektioäidit ihan ymmärrettävästi aristavat enemmän.

[/quote]

No tottakai kohtu supistuu ja siellä tapahtuu varmaan paljon muutakin. Supistuskipua en vaan missään vaiheessa kokenut. Sektiotehtiin rv 39+0 ja minulla ei ehtinyt olemaan yhtään supistusta ennen sektiotakaan, joten olen tyytyväinen siihen, että selvisin raskauden, sektion ja sen jälkeisen ajan ilman minkäänlaista supistuskipua.

[/quote]

Synnytin alateitse 40+0, enkä kokenut ennen synntyksen käynnistymistä supistuksia. Kipeitä supistuksia muutaman tunnin synnytyksen aikana ja jälkisupistuksia en taas tuntenut lainkaan.

Olen onnellinen, että vatsaani ei veistetty auki turhaan, kun alakautta lapsi tuli niin hienosti maailman aukosta, joka on ihan sitä varten evoluutiossa ihmisnaiselle kehittynyt.

No näinpä! Niin kuin on luonto tarkoittanut! Ennen kuolivat ne, joita ei ollut tarkoitettu synnyttämään. Meni niin äiti, kuin lapsikikin. Tämän on lääketiede muuttanut, mutta onko se sitten hyvä asia vai ei? Kysyn vaan?!?. Onko kukaan kuullut luonnon valinnasta?

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:46"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]Mulla ei edes ne jälkisupistuksetkaan tuntuneet missään, kun ne tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä kipulääkkeitä enemmän. Mä kyllä uskon, että keisarileikkauksella pääsin todellakin helpommalla, eikä kaduta. Tyytyväinen olen. Tietty voisin olla toista mieltä, jos virtsarakkoon ois tökkästy viilto, olisin saanut hengitysvaikeuksia niistä puudutteista ja vaikkapa jonkun keuhkoveritulpan ja haavatulehduksen. Mutta olin näistä tietoinen ja silti valitsin keisarin.

[/quote]

Niin tai olisit kuollut keuhkoveritulppaan, kuten ystäväni. Ai niin, mut sit sä et olis enää mitään mieltä, eli sitä ei kukaan enää kuulis! :( Älkää hyvät ihmiset ylistäkö sektiota, luonnotonta mitä luonnotonta. Piste.

[/quote]Mutta en kuollut. Tietenkin olen tyytyväinen. Olin tietoinen riskeistä, jos olisin kuollut, en olisi täällä kirjoittamassa niin kuin sanoitkin. Olin todellakin tietoinen riskeistä, jotka liittyivät sektioon. Olisin myös voinut saada ylipäätänsä veritulpan, hengitysvaikeuksia, kohtutulehduksen ja verenhukan riski on myös korkeampi ja se haava olisi voinut tulehtua pahasti.  Ei se mikään kynsienleikkausoperaatio ollut, mutta edelleen minulle paras tapa saada lapsi. Entäs jos olisin saanut avannepussin pieleen menneen alatiesynnytyksen seurauksena tai olisin nyt jonossa johonkin korjausleikkaukseen? Kumpaankin tapaan liittyy riskejä, jotka ovat vaarallisia ja ihmisten pitääkin saada kummastakin synnytystavasta tasapuolista tietoa. Piste.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:49"]

No näinpä! Niin kuin on luonto tarkoittanut! Ennen kuolivat ne, joita ei ollut tarkoitettu synnyttämään. Meni niin äiti, kuin lapsikikin. Tämän on lääketiede muuttanut, mutta onko se sitten hyvä asia vai ei? Kysyn vaan?!?. Onko kukaan kuullut luonnon valinnasta?

[/quote]Kyllä. Myös syöpähoidot lopetettava. Tupakoijat ja alkoholistit ja ylipainoiset on jätettävä hoitamatta. Rokotukset pois ja antibiotit kiellettävä. Kyllä luonto korjaa omansa pois.

neljä sektiota takana, vikaan meinasin kuolla. siltikin olen sitä mieltä että ikinä en olisi lapsia tehnnyt jos olisin ne joutunnut synnyttämään

Leikkaussalihoitaja tässä terve. Sectio on toki kivuttomampi tapa synnyttää, mutta jälkikivut ovat taatusti pahemmat. Ja kipuhan on aina yksilöllistä..

Sectio on kuitenkin leikkaus, jossa tehdään ihan kunnon haava. Riskejä on huomattavasti enemmän, kuin alatiesynnytyksessä. Haavatulehdus pahimmassa tapauksessa johtaa sepsikseen, verenvuoto joka pahimmassa tapauksessa johtaa kohdun poistoon... suunnitellussa sectiossa voi myöskin tapahtua ihan mitä vaan, ei pelkästään hätäsectiossa! Onko mukava hoitaa vauvaa haavakivuissa, entä imettäminen, kun kroppa pumpattu täyteen huumeita?

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 00:11"]

Leikkaussalihoitaja tässä terve. Sectio on toki kivuttomampi tapa synnyttää, mutta jälkikivut ovat taatusti pahemmat. Ja kipuhan on aina yksilöllistä..

Sectio on kuitenkin leikkaus, jossa tehdään ihan kunnon haava. Riskejä on huomattavasti enemmän, kuin alatiesynnytyksessä. Haavatulehdus pahimmassa tapauksessa johtaa sepsikseen, verenvuoto joka pahimmassa tapauksessa johtaa kohdun poistoon... suunnitellussa sectiossa voi myöskin tapahtua ihan mitä vaan, ei pelkästään hätäsectiossa! Onko mukava hoitaa vauvaa haavakivuissa, entä imettäminen, kun kroppa pumpattu täyteen huumeita?

[/quote]Ei mulla ollu mitään sen pahempaa haavakipua.... Ihmiset tosiaan joo on erilaisia sen kivun sietämisen kanssa. Kyllä minusta migreeni on ollut sata kertaa pahempi. Söin tietty ihan buranaa ja panadolia sen muutaman päivän leikkauksen jälkeen, mutta ei ne nyt mitään kauhean vahvoja huumeita minusta olleet. Essoja ois tehny kyllä mieli, mutta eivät perkele antaneet sairaalasta mukaan.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:46"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]Mulla ei edes ne jälkisupistuksetkaan tuntuneet missään, kun ne tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä kipulääkkeitä enemmän. Mä kyllä uskon, että keisarileikkauksella pääsin todellakin helpommalla, eikä kaduta. Tyytyväinen olen. Tietty voisin olla toista mieltä, jos virtsarakkoon ois tökkästy viilto, olisin saanut hengitysvaikeuksia niistä puudutteista ja vaikkapa jonkun keuhkoveritulpan ja haavatulehduksen. Mutta olin näistä tietoinen ja silti valitsin keisarin.

[/quote]

Niin tai olisit kuollut keuhkoveritulppaan, kuten ystäväni. Ai niin, mut sit sä et olis enää mitään mieltä, eli sitä ei kukaan enää kuulis! :( Älkää hyvät ihmiset ylistäkö sektiota, luonnotonta mitä luonnotonta. Piste.

[/quote]Mutta en kuollut. Tietenkin olen tyytyväinen. Olin tietoinen riskeistä, jos olisin kuollut, en olisi täällä kirjoittamassa niin kuin sanoitkin. Olin todellakin tietoinen riskeistä, jotka liittyivät sektioon. Olisin myös voinut saada ylipäätänsä veritulpan, hengitysvaikeuksia, kohtutulehduksen ja verenhukan riski on myös korkeampi ja se haava olisi voinut tulehtua pahasti.  Ei se mikään kynsienleikkausoperaatio ollut, mutta edelleen minulle paras tapa saada lapsi. Entäs jos olisin saanut avannepussin pieleen menneen alatiesynnytyksen seurauksena tai olisin nyt jonossa johonkin korjausleikkaukseen? Kumpaankin tapaan liittyy riskejä, jotka ovat vaarallisia ja ihmisten pitääkin saada kummastakin synnytystavasta tasapuolista tietoa. Piste.

[/quote]

Kun sä et voi raukka pieni sitä tietää, kumpi olisi ollut parempi, kun et uskaltanut sitä oikeaa synnytystä kokeilla.

Minulla on kolme lasta; kaikki sektiolla, vaikka en halunnut. Ensimmäinen oli kiireellinen, toista sain yrittää alakautta, koska itse halusin, mutta sektioksihan sekin meni. (On vähän ahdas lantio.) Kolmatta ei annettu yrittää, vaan määrättiin leikkauspäivä.

Olin joka kerta leikkauksesta aivan kamalan kipeä ja mielestäni kipupiikkien välit olivat turhan pitkät. Kaksi kertaa sitten sainkin kipupumpun, joka toimi ensimmäisellä kerralla hyvin, mutta toisella kerralla lääkitys meni jotenkin aivan liikaa jalkoihin, jotka olivat lopulta ihan hervottomat, mutta silti pumppu ei poistanut kunnolla kipuja mahasta.

Aivan alussa, ensimmäisinä päivinä leikkausten jälkeen en pystynyt edes kääntymään sängyssä; makasin vain selälläni, kunnes sitäkin alkoi särkeä. Nauraminen sattui niin, että mitään huumoripitoista en halunnut kuulla ja esim. yskää pelkäsin kuin ruttoa, ennen kuin haava lopulta alkoi parantua. Vasta viikkojen päästä olo alkoi olla normaali ja pystyin vihdoin nostelemaan asioita, kuten vauvaa, kunnolla, mutta esim. lumenluonti oli mahdotonta vielä kolmenkaan viikon päästä. En tajua, miten joku leikattu voi muka synnytyksen jälkeen viilettää käytävillä paremmassa kunnossa kuin alatiesynnyttäjät. Itse laahustin vessaan ja pesulle kuin reumaattinen 113-v saattohoitopotilas.Jos olisin saanut valita, olisin halunnut lapseni alateitse, mutta sujui se näinkin. Pääasia, että lapset ovat kunnossa.

Mutta yksi pikku juttu vielä alatien puolesta: kaikki leikkaukseni tehtiin samaan arpeen eli minulla on vain yksi vaaka-arpi alhaalla, joka oli alkuun ihan okei, mutta nyt vuosien (10+) päästä vatsanahka on alkanut ikävästi lerppua arven yli. Vähän harmittaa ja huolettaa kuinkahan pahaksi se vanhemmiten vielä mahtaa kehittyä. Ilman leikkausta vatsani olisi synnytyksen jälkeen palautunut normaaliksi ja olisi nyt oikein söpö, mutta tätä ikävännäköistä lärpäkettä vähän häpeilen.

Tuohon alkuperäiseen liittyen; itselläni on reuma, ja tulehtuneet si-nivelet. Synnytin esikoiseni 2v. sitten. Synnytys kai Suht normaali, vähän jäi jumiin ja epparia yms, mutta siis ei tuntunut koviin reumakipuihin verrattuna mitenkään pahalta.jokin paukahdus kuului, ja siitä mainitsinkin mutten miettinyt sen enempää. Kunnes koitin pöydältä nousta suihkuun. Ne si-nivelet ottivat ihan tosissaan nokkiinsa. Ja sitä invalidisoivaa kipua kesti kuukausia, vaapuin kuin ankka ja etenin todella hitaasti pari kuukautta.

nyt odotan toista, enkä muuhun suostu kuin sektioon, juuri noiden jälkiseuraamuksien vuoksi.

Mä olisin halunnut synnyttää alakautta, mutta ensinnäkään synnytys ei ees alannu luonnollisesti ja piti käynnistää. Aivan helvetin hirveät supistukset tuli ja olin pää oksennuspussissa seuraavat viis ja puoli tuntia enkä pystyny muuta ku itkemään ja huutamaan, kunnes huone tuli yhtäkkiä täyteen ja kiireellä lähdettiin leikkaukseen. Ehdin jo hiukan huokaista että no päästään nyt sit ainaki kivuista eroon, vaikken saakaan kokea sitä kuinka itse teen työn et lapsi tulee maailmaan. Mitä vielä! Olin niin perkeleen kipee sen leikkauksen jälkeen, ettei mistään meinannu tulla mitään, selkään jäi hirveä kipu kipupumpusta monels kuukaudeks, en päässy sängystä ilman apua ylös enkä tosiaan pystyny ite hoitaa lastani. Suihkussakin itkin, kun en olisi jaksanut seistä kovan kivun takia. Kyllä silloin harmitti, mutta nykyään oon kuitenkin kaikista iloisin siitä, että sain terveen pojan, se kun oli ihan tipalla ja ilman hyviä lääkäreitä en olisi nyt äiti! Sama se miten synnyttää, aika harvinaista se on että ilman kipuja selviäisi. Jos ei yhtään kesyä kipua, sit varmaan kannattaa keksiä joku kivuttomampi tapa hankkia lapsia esim adoptio :D mutta tosiaan olisin sen alatiesynnytyksen halunnu kokea, kun muutenkin taitaa nyt tää esikoinen jäädä ainokaiseksi. Olisi se varmaan ollut mahtava kokemus ja oon vähän kateellinenkib niille, jotka sen saa kokea :) itsestä tuntuu vaan, etten pystyis itse synnyttämään, ei musta varmaan olisi siihen

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 00:45"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 23:39"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:46"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:41"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:31"]

Tiesithän, että pelkopolille voi mennä jo ennen kuin olet raskaana? Ja synnytyskipuahan voi lääkitä tosi hyvin! Sektiosta palautuminen on oikeasti paljon kivuliaampaa! Itselläkin on reumaa ja ne kivut on ihan eri luokkaa. Synnytyskipu on jotenkin positiivista kipua ja supistusten välillä on kivuton jakso, joka auttaa jaksamaan. Pitkään kestävää reumasärkyä kestän paljon huonommin, kuin lyhyttä, mutta ytimekästä supistuskipua. Ja luomuna synnytin toisen, silti oikein hyvä kokemus. Epiduraali vie parhaimmillaan kivun ihan kokonaan pois ja pahasti kipua pelkäävälle se voidaan antaa jo aikaisessa vaiheessa. Lisäannoksiakin on helppo antaa. Mene nyt heti keskustelemaan vaihtoehdoista! Sektio ei mielestäni ole mikään ratkaisu synnytyskipupelkoon!

[/quote] Ai jaa, mikä siinä on kivuliaampaa?!?!!? :O Ainut mikä mulla sektiossa/sen jälkeen teki kipeää oli jälkisupistukset, jotka ymmärtääkseni jokainen äiti kokee synnytystavasta riippumatta? Sairaalassa ne alatiemammat istui renkaitten päällä ja kulki kuin mummelit, kipeinä kuin mikä. Mä olin about 24h, jona aikana en saanu nousta, pois pelistä, sen jälkeen pystyin olemaan ja toimimaan ihan normaalisti...

[/quote]Mulla ei edes ne jälkisupistuksetkaan tuntuneet missään, kun ne tuli siinä vaiheessa, kun oli vielä kipulääkkeitä enemmän. Mä kyllä uskon, että keisarileikkauksella pääsin todellakin helpommalla, eikä kaduta. Tyytyväinen olen. Tietty voisin olla toista mieltä, jos virtsarakkoon ois tökkästy viilto, olisin saanut hengitysvaikeuksia niistä puudutteista ja vaikkapa jonkun keuhkoveritulpan ja haavatulehduksen. Mutta olin näistä tietoinen ja silti valitsin keisarin.

[/quote]

Niin tai olisit kuollut keuhkoveritulppaan, kuten ystäväni. Ai niin, mut sit sä et olis enää mitään mieltä, eli sitä ei kukaan enää kuulis! :( Älkää hyvät ihmiset ylistäkö sektiota, luonnotonta mitä luonnotonta. Piste.

[/quote]Mutta en kuollut. Tietenkin olen tyytyväinen. Olin tietoinen riskeistä, jos olisin kuollut, en olisi täällä kirjoittamassa niin kuin sanoitkin. Olin todellakin tietoinen riskeistä, jotka liittyivät sektioon. Olisin myös voinut saada ylipäätänsä veritulpan, hengitysvaikeuksia, kohtutulehduksen ja verenhukan riski on myös korkeampi ja se haava olisi voinut tulehtua pahasti.  Ei se mikään kynsienleikkausoperaatio ollut, mutta edelleen minulle paras tapa saada lapsi. Entäs jos olisin saanut avannepussin pieleen menneen alatiesynnytyksen seurauksena tai olisin nyt jonossa johonkin korjausleikkaukseen? Kumpaankin tapaan liittyy riskejä, jotka ovat vaarallisia ja ihmisten pitääkin saada kummastakin synnytystavasta tasapuolista tietoa. Piste.

[/quote]

Kun sä et voi raukka pieni sitä tietää, kumpi olisi ollut parempi, kun et uskaltanut sitä oikeaa synnytystä kokeilla.

[/quote]No tuohan on hyvä argumentti, en tietenkään voi tietää enkä halua. Mutta en ymmärrä, että minun kokemukseni miellyttävästä sektiosta olisi jotenkin mitätön tai että olisin pelkästään joku omituinen poikkeustapaus.  Ei mun tarvii luodistakaan ottaa ja tiedän silti etten sitä halua. En mä ole kieltämässä alatiesynnytystä muilta ihmisiltä. Tuen kyllä muita heidän ratkaisuissaan, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omani. Haluan tasapuoilsta tietoa jaettavaksi kummastakin synnytystavasta. Ja kyllä, tämä tarkoittaa myös siitä, että sektion riskeistä ja vaaroista keskustellaan.

Porissa ei saa sektiota pelon takia. Ehkä muualla Suomessa saa. Minä sain sektion vasta siinä vaiheessa kun synnytyksessä repesi kohtu. Koska en voi saada sektiota seuraavissakaan synnytyksissä pelon ja kipulääkeallergian takia vaan aina yritetään ensin alateitse täällä, meille ei tule toista lasta.

Jos olet hoitoalalla jossa näet synnytyksiä yms niin varmaan tiedät että voit?

Olen kuullut,että yrittävät suostutella alateitse synnyttämään..Olen siis terveydenhoitaja mutta nyt työskentelen vanhusten parissa.Harjoitteluissa olen siis nähnyt miten kivuliaita synnytykset voivat olla.Minulla on myös reumasairaus ( ei kovin vakava) joten kipu tullut tutuksi.

Ap

Minä halusin sektion. En kuunnellut mitään muttia tai pelkolässytyksiä.

Sektion myös sain ja olen ollut päätökseeni todella tyytyväinen.