Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Malmin lentokenttä - Vartiainen
26.06.2021 |
Lukekaa IS:n haastattelu, jossa uusi pormestari Vartiainen sanoo suoraan, että juna meni jo ja ilmailijoiden pitää vaan hyväksyä demokraattisesti päätetty asia ja etsiä itselleen uusi lentokenttä.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksyin niin hyvin, että muutin jo pois Helsingistä. En tosin ole ilmailija, vaan vain entinen helsinkiläinen.
Malmi forever. Me on tehty kentästä laulu Fredin Kolmannen linjan säveleen ja esitetään ensi mielenosoituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vartiainen väittää olevansa talousmies ja sitten upottaa helsingin monen kymmenen vuoden tuotot jokseenkin kalleimpaan ja teknisesti hankalimpaan mahdolliseen paikkaan rakennettavaan asuinalueeseen.
Huomaa kyllä että tuolla on pikemminkin liian suuret luulot omasta osaamisestaan kuin todellista osaamista. Samaan viittaa tuon työllisyydenhoitokeinot jotka ei ole 30 vuoteen tepsineet mutta eihän tohtori noin pienestä lähde teesejään uudelleen arvioimaan.
Taitaa olla enemmän Faktatietoa kuin kommentoijalla jolla "oma lehmä ojassa".
Maanvuokratuotot Kaupungille yli 300 Miljoonaa€/ vuosi . Malmi lisää rajusti sitäkin.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/usein-kysyttya-malm…
4. Onko esirakentaminen kallista ja kuinka suuret hiilidioksidipäästöt siitä aiheutuu?
Helsingissä hyvät ja helpot rakentamispaikat on jo rakennettu. Nyt suunnitellaan ja rakennetaan maaperältään haasteellisempia alueita. Malmin entisen lentokentän alueella maaperä on paksuudeltaan vaihtelevaa savipatjaa, mutta alueella ei juurikaan ole pilaantunutta maata. Esirakentamisen olosuhteet eivät siis ole pahimmasta päästä.
Esirakentamisen vaihtoehtoja on pohdittu 10.2.2020 valmistuneessa selvityksessä Malmin lentokenttä, päästölaskenta esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla (Ramboll Oy), pdf. Raportti löytyy myös Helsingin karttapalvelusta Malmin lentokentän alueen kaavarungon materiaaleista.
Esirakentamisessa merkittävin päästölähteistä on syvästabiloinnin sideaineen valmistus. Sideaineeksi on esirakentamisen päästölaskelmassa oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä laskelmassa ovat TB-paalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivut ja täytöt. Näin laskettuna esirakentamisen päästöiksi saadaan 340 milj. CO2-kg aikavälillä 2020–2050. Syvästabiloinnin sideaineen osuudeksi päästöistä on näin arvioitu n. 95 %, jos pohjanvahvistuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä.
Malmin lentokentän alueen esirakentaminen on tavoitteena toteuttaa kuitenkin suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla CO2-päästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla tarkoitetaan osittain paluuta ajassa taaksepäin: puupaaluja ja painopenkereitä ja osittain tulevaisuuden uusia ratkaisuja, kuten uusiomateriaalipohjaisia sideaineita, joiden päästöt ovat vähäiset perinteisiin sideaineisiin verrattuna. Perinteisesti stabiloinnin sideaineena käytetyllä suomalaisella sementillä (CEM II) CO2-päästöt voivat olla alle 600 kg/t, kun uusilla kierrätysmateriaalipohjaisilla sideaineilla CO2-päästöt voivat jäädä murto-osaan siitä ja jopa selvästi alle 50 kg/t. Vaihtoehtojen tutkimista ja soveltamista eri olosuhteissa jatketaan, jotta päästöjä voidaan vähentää.
Pelkkä esirakentamisen päästöihin keskittyminen ei myöskään anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Malmille ollaan suunnittelemassa vähähiilistä alueellista energiajärjestelmää ja lisäksi alueen julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät. Näin on siis mahdollista vähentää päästöjä sekä liikenteestä ja lämmityksestä verrattuna tilanteeseen, että rakentaminen olisi toteutettu näiltä osin huonompaan paikkaan. Päästöjen vähentämisessä kokonaisuus ratkaisee ja siksi yksittäisiä elinkaaren aikaisiin päästölähteisiin keskittyminen ei ole erityisen järkevää. Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malmin lentokentän etuna on muun muassa se, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja. Kaupunki hyödyntää rakennuskelpoisia ylijäämämassoja maarakentamisessa nykyään tehokkaasti. Esimerkiksi Länsimetron louheita on hyödynnetty eri projektialueilla ja Kuninkaantammessa hyödynnettiin Paloheinäntunnelin louheita, jolla on saatu kustannus- ja päästövähennyksiä. Menettelyä tutkitaan myös Malmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne Malmin fanit lannistu, valittavat aina vain uudestaan.
Vaan onhan niillä Fyrkkaa,et voi valittaa.Tosin turhaa on touhunsa. Oikeus on voittanut ja koneet jo muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Malmin flygarikentsu kuuluu Stadiin. Sanoi Vartiainen mitä tahansa.
Että näinkin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vartiainen väittää olevansa talousmies ja sitten upottaa helsingin monen kymmenen vuoden tuotot jokseenkin kalleimpaan ja teknisesti hankalimpaan mahdolliseen paikkaan rakennettavaan asuinalueeseen.
Huomaa kyllä että tuolla on pikemminkin liian suuret luulot omasta osaamisestaan kuin todellista osaamista. Samaan viittaa tuon työllisyydenhoitokeinot jotka ei ole 30 vuoteen tepsineet mutta eihän tohtori noin pienestä lähde teesejään uudelleen arvioimaan.
Taitaa olla enemmän Faktatietoa kuin kommentoijalla jolla "oma lehmä ojassa".
Maanvuokratuotot Kaupungille yli 300 Miljoonaa€/ vuosi . Malmi lisää rajusti sitäkin.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/rakentaminen/usein-kysyttya-malm…
4. Onko esirakentaminen kallista ja kuinka suuret hiilidioksidipäästöt siitä aiheutuu?
Helsingissä hyvät ja helpot rakentamispaikat on jo rakennettu. Nyt suunnitellaan ja rakennetaan maaperältään haasteellisempia alueita. Malmin entisen lentokentän alueella maaperä on paksuudeltaan vaihtelevaa savipatjaa, mutta alueella ei juurikaan ole pilaantunutta maata. Esirakentamisen olosuhteet eivät siis ole pahimmasta päästä.
Esirakentamisen vaihtoehtoja on pohdittu 10.2.2020 valmistuneessa selvityksessä Malmin lentokenttä, päästölaskenta esirakentamiselle perinteisellä tekniikalla (Ramboll Oy), pdf. Raportti löytyy myös Helsingin karttapalvelusta Malmin lentokentän alueen kaavarungon materiaaleista.
Esirakentamisessa merkittävin päästölähteistä on syvästabiloinnin sideaineen valmistus. Sideaineeksi on esirakentamisen päästölaskelmassa oletettu kalkin ja sementin seos, jota on käytetty Suomessa syvästabiloinnissa 1980-luvulta saakka. Muita laskelmassa huomioituja päästölähteitä laskelmassa ovat TB-paalut, paalulaatta, massanvaihto, kaivut ja täytöt. Näin laskettuna esirakentamisen päästöiksi saadaan 340 milj. CO2-kg aikavälillä 2020–2050. Syvästabiloinnin sideaineen osuudeksi päästöistä on näin arvioitu n. 95 %, jos pohjanvahvistuksessa käytetään perinteisiä menetelmiä.
Malmin lentokentän alueen esirakentaminen on tavoitteena toteuttaa kuitenkin suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla CO2-päästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla tarkoitetaan osittain paluuta ajassa taaksepäin: puupaaluja ja painopenkereitä ja osittain tulevaisuuden uusia ratkaisuja, kuten uusiomateriaalipohjaisia sideaineita, joiden päästöt ovat vähäiset perinteisiin sideaineisiin verrattuna. Perinteisesti stabiloinnin sideaineena käytetyllä suomalaisella sementillä (CEM II) CO2-päästöt voivat olla alle 600 kg/t, kun uusilla kierrätysmateriaalipohjaisilla sideaineilla CO2-päästöt voivat jäädä murto-osaan siitä ja jopa selvästi alle 50 kg/t. Vaihtoehtojen tutkimista ja soveltamista eri olosuhteissa jatketaan, jotta päästöjä voidaan vähentää.
Pelkkä esirakentamisen päästöihin keskittyminen ei myöskään anna kokonaiskuvaa tilanteesta. Malmille ollaan suunnittelemassa vähähiilistä alueellista energiajärjestelmää ja lisäksi alueen julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät. Näin on siis mahdollista vähentää päästöjä sekä liikenteestä ja lämmityksestä verrattuna tilanteeseen, että rakentaminen olisi toteutettu näiltä osin huonompaan paikkaan. Päästöjen vähentämisessä kokonaisuus ratkaisee ja siksi yksittäisiä elinkaaren aikaisiin päästölähteisiin keskittyminen ei ole erityisen järkevää. Helsingin tavoitteena on kehittyä kestävästi ja tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Rakentamispaikkana Malmin lentokentän etuna on muun muassa se, että uusi asuinalue pystytään rakentamaan keskelle kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rakentamisessa toteutetaan energiaa säästäviä ratkaisuja. Kaupunki hyödyntää rakennuskelpoisia ylijäämämassoja maarakentamisessa nykyään tehokkaasti. Esimerkiksi Länsimetron louheita on hyödynnetty eri projektialueilla ja Kuninkaantammessa hyödynnettiin Paloheinäntunnelin louheita, jolla on saatu kustannus- ja päästövähennyksiä. Menettelyä tutkitaan myös Malmille.
Eli kun vihreiden mainostoimisto fantasioi jotkut hihasta ravistetut jättimäiset vuokratuotot niin se on sitten sillä todistettu ja millään tulevilla miljardikustannuksilla ei ole mitään merkitystä?
Lisäksi vihreiden kustannuslaskelmien realistisuudesta saa hyvän kuvan kun katsoo tuota ratikkasiltaa jonka piti kait maksaa 200 miljoonaa mutta se pomppasi yli 300 miljoonan jo kauan ennen rakennustöiden aloittamista. Sitten kävi ilmi että siellä on 4 muutakin projektia jotka liittyy vahvasti samaan asiaan ja kokonaiskustannusarvio on (tällä hetkellä) jotain 800 miljoonaa. Sanoisin että melko kallista sillasta jossa voi ajaa vain ratikalla ja fillarilla ja jonka hyödyksi kerrotaan se, että jonkun pikku asuinalueen asukkaat pääsee 10 minuuttia nopeammin keskustan autottomaan paratiisiin kaljalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksu Mies kirjoitti:
Vartiainen on tolkun Mies. Arvostan.
Tolkuttoman hintaiset päätökset ei anna tolkun miehen kuvaa. Lisäksi vartiainen voi kertoa mistä se pienkonekenttä helsingin lähistölle repäistään koska sen suunnittelu olisi syytä alkaa nyt kun sitä 10-20 vuoden sisään tarvitaan.
Ärsyttää jos moinen elitisti ydinkeskustasta tuhoaa oman asuinalueeni rakentamalle luontoalueen tilalle slummin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme pois Helsingistä. Emme viihtyneet siellä enää. Malmin lentokentän tuhoaminen oli viimeinen niitti.
Eikä ole tullut ikävä Helsinkiä. Se oli ennen kiva paikka, mutta ei ole enää. Liian tiivis ja ruuhkainen ja yhä vain sitä tiivistetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jos moinen elitisti ydinkeskustasta tuhoaa oman asuinalueeni rakentamalle luontoalueen tilalle slummin.
Asuinalueesi on jo slummi jos et asu ydinkeskustan liepeillä.
Vierailija kirjoitti:
Muutimme pois Helsingistä. Emme viihtyneet siellä enää. Malmin lentokentän tuhoaminen oli viimeinen niitti.
Eikä ole tullut ikävä Helsinkiä. Se oli ennen kiva paikka, mutta ei ole enää. Liian tiivis ja ruuhkainen ja yhä vain sitä tiivistetään.
Virkistyslentäjän katkera flöitti.
Alue: Aihe vapaa
Eivät ne Malmin fanit lannistu, valittavat aina vain uudestaan.