Oma mies ei tajua seksuaalisen häirinnän nyansseja
Ihan ensimmäisenä: mieheni ei todellakaan ole seksuaalinen häiriköitsijä. Ei sanoin eikä teoin. Hän on hyvin ujo, hiljainen ja huomaavainen suhteessa muihin ihmisiin.
Minua häiritsee se, että puhuttaiessa esim. lisääntyneestä häirinnästä kadulla tai työpaikoilla, mieheni ei kertakaikkiaan tunnu ymmärtävän minkälaista painetta häirintä luo nuorille tytöille ja naisille sekä miehille, jotka häirinnän kohteeksi joutuvat. "Eihän siinä tapahutunut mitään. Nehän vain vitsaili. Nehän vain kysyi jotain ja sitten meni pois. Sehän vain kehui..." Täydellistä ymmärtämättömyyttä siitä, että kohteliaisuus ei ole kohteliaisuus, jos se sanotaan väärin, väärässä kontekstissa, vääränlaisella katsella tai äänenpainolla. Kohteliaisuus ei ole sellainen, joka saa toisen pelkäämään. Pienten asioiden kuorimitus, tarinoiden ja kokemusten uskomaton runsaus tekee sen, että naiset kulkevat puhelin kädessä, koska pelottaa, miettivät mitä päälleen laittaa ja mitä reittiä voi milloinkin kulkea ja missä voi kulkea yksin. Mieheni on ihan samaa mieltä siitä, että se ei tietenkään ole oikein, mutta ei tavoita yksittäisen teon vääryttä tai kuormittavuutta, uhkaavutta tai rankkuutta uhrille. Hermo meinaa mennä. Välillä tuskastun todella näihin keskusteluihin ja enkä osaa muuta kuin vaieta. Jälkeenpäin saan yleensä jotenkin selitettyä rauhallisemmin (teorian kanssa) miksi on olennaista tunnistaa pienet teot, asenteet ja tilanteet. Ja hän on taas samaa mieltä. Kunnes käydään se seuraava keskustelu aiheesta. Kevyesti ahdistaa, kun hän on hyvin lempeä ja kiltti ihminen, mutta täysin sokea tälle. Jos seksuaalisen häirintään puuttuminen on miesten asia, niin en laske oman mieheni varaan. Toivon, että on olemassa miehiä, jotka huomaavat, ymmärtävät, uskaltavat ja puuttuvat, kun häirintää huomaavat.
Kommentit (334)
Mulle kadulla joku juoppo huusi että "hyvä perse" En loukkaantunut vaan otin sen kohteliaisuutena. Aivan, ikää on 42.v.
Lopetin lukemisen kun olit eka sanonut että miehesi on kiltti ja huomaavainen toisia ihmisiä kohtaan, ja jatkoit sitten hänen käytöksensä kuvailua. Miehesi ei ole kiltti, empatiakykyinen eikä huomaavainen toisia ihmisiä kohtaan.
Suurin osa miehistä ei tajua, ei vain tajua. Ei kykene myötäelämään, koska ei ole koskaan tarvinnut.
Nainen joutuu lapsesta saakka sietämään kaikenlaista häirintää, mikä on täysin hämärän peitossa miehille. Naiset ovat liian kilttejä ja tyytyvät siihen mitä saavat.
Ei valtaapitävän tarvitse miettiä muiden ongelmia. Ne ongelmat pitää tuoda esille, sitten vasta ymmärtävät.
Yksi kuvaava esimerkki ovat tämän palstan hullut häiriköijämiehet. Kuinka moni enää välittää? Ollaan vaan sopeuduttu, että hullut pervot kirjoittelee mitä sattuu. Vaikka heidän kirjoituksensa on seksuaalista väkivaltaa ja häirintää, mitä ei tarvitse sietää.
Kyllä siinä on joku ero, tietenkin, miten naiset ja miehet kokevat nämä asiat. Meillä on katsottu Harlots-sarjaa noin 6 jaksoa ja meno siinä on sellaista että en halua enää katsoa. Pahemmaksi ja ahdistavammaksi on mennyt koko ajan. Mutta mies vaan heittelee jotain aiheeseen liittyviä "hauskuuksia" siinä katsellessaan.
Haittaolento kuvaa erinomaisesti ahditelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen enkä minäkään oikein ymmärrä. En ole kokenut enkä nähnyt häirintää, joten on lähes mahdoton uskoa että se olisi NIIN yleistä. Lisäksi tuntuu että nykyään leimataan häirinnäksi ihan kaikki, jo katseesta lähtien. Tämä on vähän kuin "poika joka huusi sutta" satu, menee uskottavuus myös oikeaa häirintää kokeneilta. Tätä mielipidettä ei kuitenkaan saa sanoa ääneen, koska tässä asiassa on vain yksi hyväksytty totuus.
Veit sanat suusta.
Olen nainen ja kanssasi 100% samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen enkä minäkään oikein ymmärrä. En ole kokenut enkä nähnyt häirintää, joten on lähes mahdoton uskoa että se olisi NIIN yleistä. Lisäksi tuntuu että nykyään leimataan häirinnäksi ihan kaikki, jo katseesta lähtien. Tämä on vähän kuin "poika joka huusi sutta" satu, menee uskottavuus myös oikeaa häirintää kokeneilta. Tätä mielipidettä ei kuitenkaan saa sanoa ääneen, koska tässä asiassa on vain yksi hyväksytty totuus.
Veit sanat suusta.
Olen nainen ja kanssasi 100% samaa mieltä.
Samaan aikaan hyvin monet naiset ovat kanssasi 100% eri mieltä. Hedelmällinen keskustelu.
Monet miehet eivät ymmärrä.
Elävät eri maailmassa.
Minä kun olin nuori ja se oli 70-luvun lopulla,80-luvulla ja vielä 90-luvullakin,silloin täytin vasta 40,niin joskus toivoin,että joku huomioisi.Hymyilisi,vaikka kivasti vislaisi,siis viattomasti flirtaten...mutta ei.Olen aina ollut jotenkin huomaamaton,vaikka toisaalta on komeaksikin kuvailtu.En tarkoita eteikö mulla seuraa olisi ollut,olen ollut kerran naimisissa,avoliitossa pari kertaa,seurustellut useaanknotteeseen ja nykyinen avoliitto on jo kohta 20 v vanha.
Mutta tarkoitan,että vasta kun olen tutustunut johonkin paremmin,niin on niinkuin suomut pudonneet sen miehen silmiltä.
Sanotaan näin,että oli yllätys jos sama mies haki tansseissa tai tanssiravintolassa kahta kertaa.Toki kohtasin nämä ihmiset,joiden kanssa olin myöhemmin,mutta se alkoi keskustelunja ajatusten vaihdon kautta.
Mikä toki on oikein,
Kerran yksi mies sanoi tanssiravintolassa,että ei olis uskonut mun olevan niinkin hyvä tanssija ja että olen muutenkin yllättävän fiksu ihminen.No arvatkaa,jatkuiko....
Tuleva aviomiehenikinhaki minua tanssimaan,kun oli kiinnittänyt huomiota siihen että istuin paljon eikä kukaan hakenut.
Minä hain häntä sitten kiitoskappaleelle,ja siitä kaikki alkoi.Nyt hän seuraa tätä tuolta toisista sfääreistä.
Mutta siis,sellaista lähentelyä,en myönteistä enkä kielteistä ole kokenut,vaikka olen ollut mielestäni ihan fiksun näköinen,vähän ylipainoinen,mutta en isopovinen enkä "tiimalasi".
Yksi poikkeus oli.Kerran,noin kolmikymppisenä,yksi mies huusi auton avaoimesta ikkunasta että saako naida.Istui autossa ja hiero itseänsä minkä kerkes.Purskahdin raikuvaan nauruun ja jatkoin matkaa.
Illalla saimme vielä mieheni kanssa hyvät naurut.
Seksuaalisesta häirinnästä puhuttaessa pitäisi ehkä korostaa enemmän kontekstin merkitystä. Kun esim. kaksimielisten vitsien kohdalla on äärimmäisen olennaista, millaisessa tilanteessa niitä heitetään.
Kyllä ennen häiriköitiin enemmän. Ette vain ole elänyt silloin.
Jotkut naiset kokee häirintänä jopa sen että mies on samoissa tiloissa vaikka se ei ole sanonu eikä tehny mitään niin miten mies sitä voisi edes ymmärtää
Olen aikaisemminkin kirjoittanut tämän johonkin keskusteluun täällä: ex-mieheni oli lujasti sitä mieltä, ettei naisia ahdistella baareissa, koska häntä itseään ei oltu koskaan ahdisteltu baareissa. Miehellä on kokoa 194 cm ja 100 kg. Muuten aivan täysjärkinen kaveri, mutta ei kyennyt ymmärtämään, että jotkut miehet voisivat olla ilkeitå naisille.
Ap, ymmärrän tuskasi. On kauhea olo, kun miehet jotka ovat sulle läheisiä ja joiden luulet olevan sun puolella, paljastuvatkin joksikin muuksi. Tajusin vasta pari vuotta sitten, miten yksin naiset ovat tämän kokemuksensa kanssa seksuaalisesta häirinnästä. Miehet eivät pysty kuvittelemaan millaista on elää maailmassa, jossa on a) ensinnäkin reilusti fyysisesti alakynnessä yli puoleen ihmisistä. Puhumattakaan siitä, että b) noiden "jättiläisten" joukossa on muutama prosentti hulluja, jotka haluaa sulla pahaa, eivätkä epäröi toteuttaa sitä. Mutta c) toteuttavat väkivaltaa tietenkin vain silloin kun voivat, eli aina niin että ketään muuta ei ole paikalla. Tätä ns. normaalit/kivat miehet ei yleensä tajua. Ne luulee, että kaikki on samanlaisia kuin itse, ja etenkin jos joku on "hyvä jätkä" eli heittää esim. kännissä hauskaa läppää, niin tämähän mies on varmasti kiva naisillekin. Not so!
Pari vuotta sitten tapasin miehen, joka pari kertaa keskustelussa sanoi sivulauseessa, että "kun naisia on kohdeltu niin huonosti vuosisatoja". Se helpotuksen aalto minkä tunsin tuon lauseen aiheuttavana oli itsellenikin aika järkyttävä. Tajusin että olin koko elämäni kantanut taakkaa siitä, että kukaan mies ei ota naisten kokemusta tosissaan, ei ymmärrä, eikä ole kiinnostunut. Enkä ollut koskaan kuvitellut, että joku mies voisi olla empaattinen ja ymmärtää. Kunnioittaa mun elämää ja kokemuksia niin kuin omaansa. Olisin mennyt tuon miehen kanssa naimisiin tuolta istumalta, siitä tuli välittömästi mun sankari...!
Mulla oli sama asenne, kunnes eilen kaupassa asioidessani vanhempi mieshenkilö seurasi minua ja tunki jatkuvasti samoihin hyllyväleihin ja toljotti tyhmänä ihan avoimesti. Silloin ymmärsin kuinka ahdistavaa moinen on. En todellakaan ollut otettu, vaan ahdisti ja halusin vain kaupasta ulos.
Naiskulttuuri valtaa alaa. Puhuminenkin kielletään joidenkin juopuneiden höpinöiden vuoksi.
Kuppilan kundit on kuppilan kundeja ja niitä piisaa maailman tappiin asti. Kannattaa valita tasokkaampia paikkoja, joissa ei ole päihtyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli sama asenne, kunnes eilen kaupassa asioidessani vanhempi mieshenkilö seurasi minua ja tunki jatkuvasti samoihin hyllyväleihin ja toljotti tyhmänä ihan avoimesti. Silloin ymmärsin kuinka ahdistavaa moinen on. En todellakaan ollut otettu, vaan ahdisti ja halusin vain kaupasta ulos.
Kuitenkin julkinen tila. Kävikö käsiksi? Valvontanauhalta voisi kenties tarkistaa.
Jos ei ole itse kokenut seksuaalista ahdistelua, ei välttämättä pysty ymmärtämään, miltä se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä ei tajua, ei vain tajua. Ei kykene myötäelämään, koska ei ole koskaan tarvinnut.
Nainen joutuu lapsesta saakka sietämään kaikenlaista häirintää, mikä on täysin hämärän peitossa miehille. Naiset ovat liian kilttejä ja tyytyvät siihen mitä saavat.
Ei valtaapitävän tarvitse miettiä muiden ongelmia. Ne ongelmat pitää tuoda esille, sitten vasta ymmärtävät.
Yksi kuvaava esimerkki ovat tämän palstan hullut häiriköijämiehet. Kuinka moni enää välittää? Ollaan vaan sopeuduttu, että hullut pervot kirjoittelee mitä sattuu. Vaikka heidän kirjoituksensa on seksuaalista väkivaltaa ja häirintää, mitä ei tarvitse sietää.
Vai että väkivaltaa voi nykyään tehdä ihan kirjoittamallakin? Nyt on kyllä jalostettu loukkaantumisen taito huippuunsa.
Sehän siinä on ongelma ja yleensä nämä "mulle ei ole sattunut niin ei ole koskaan ikinä voinut sattua kellekään muullekaan" alkavat sitt n vähätellä asiaa ahdistelijoiden kanssa. Siksi mikään ei muutu.
Samalla periaatteella murhia ei tapahdu, koska hei, ei mua ole koskaan murhattu.
Ehkäpä näitä kieltäjiäkin pitäisi vähän kouria niin loppuisi se ahdistelijoiden puolustelu