Kirja, joka ravisutti sisintäsi niin, että se jäi mieleesi pitkäksi aikaa? Joko hyvässä tai pahassa..

Patrick Susskind - Parfyymi

Jonathan Satran Foer - Eläinten Syömisestä

Pelle Miljoona - Buddha Blues

Malena Ernman & Greta Thunberg - Sydämen Asioita: Perhe Ja Planeetta Kriisissä

Mia Kankimäki - Naiset Joita Ajattelen Öisin

Taru sormusten herrasta, luin kun olin esiteini, ja kolahti kovaa. Toimii yhä, leffat voi unohtaa.

Waris Dirien Aavikon kukka

Pieni elämä

Vierailija kirjoitti:

Peter Hoeg ja Lumen taju. Mystinen, unenomainen tunnelma. Luin kirjan keskikesällä, joten kirjan talvinen ja hyinen tunnelma loi myös kivaa kontrastia.

Tämä kirja tosiaan pitää otteessaan. Peter Hoeg on entinen huipputason balettitanssija ja vähintään samaa luokkaa kirjoittajana.

Nuorempana luetut Sinuhe Egyptiläinen ja Kaikkien rakkaitteni tähden vaikuttivat syvästi.

Nyt hieman vanhempana esim. Ildefonso Falconesin Meren katedraali ja Carlos Ruiz Zafonin Tuulen varjo ovat onnistuneet koskettamaan.

Michael K:n elämä. 

1984

Se on uusi 2022.

Vierailija kirjoitti:

1984

Se on uusi 2022.

Samaa sarjaa on Fahreinheit 451. Luin sen joskus 90-luvulla lukioaikana ja silloin mietittiin äidinkielen tunnilla voisiko maailma olla joskus sen kaltainen. Tultiin siihen tulokseen, ettei voisi. Että ihmisetkin muka olisivat niin typeriä, että kilpailisivat siitä kuka pääsee osallistumaan tosi-tv-ohjelmaan edes hetkeksi tai että ihmisiä hallittaisiin viihdehömpällä.

25 vuotta myöhemmin... oi, kuinka väärässä oltiin.

Sadan vuoden yksinäisyys. Gabriel García Márquez. En ole varmaan ikinä ennen itkenyt kirjan lukemisen seurauksena. 

Ei mikään.  Raamattuakin olen lukenut niin nuoresta ettei se ole ihmeemmin ravistellut kun olen kasvanut uskoon.

Knut Hamsunin Nälkä.  Eläydyin päähenkilön nälkätaiteilijana elämiseen.

Joskus 70-luvulla luin Hite-raportin naisten seksuaalielämästä. Jokin illuusio katosi. Lakkasin teeskentelemästä miesten kanssa.

John Fowles: Jumalten naamiot - jotenkin aloin eläytyä vähän turhan paljon läpi kirjan vallitsevaan epätietoisuuteen. Ratkaisun ja selityksen jano kävi sietämättömäksi. 

Vierailija kirjoitti:

John Fowles: Jumalten naamiot - jotenkin aloin eläytyä vähän turhan paljon läpi kirjan vallitsevaan epätietoisuuteen. Ratkaisun ja selityksen jano kävi sietämättömäksi. 

..eikä se ollut siis ollenkaan positiivinen tunne. Ahdistavaa.

David Eagleman - Aivot, ihmisen tarina. Ihan mykistävän hieno kirja. Yksi niitä harvoja, jotka oli pakko saada omaan hyllyyn. En ikinä osta kirjoja itselleni vaan olen kirjaston palveltavana.

Enid Blytonin Viisikot

Vierailija kirjoitti:

Aku ja Taikaviitta.

Minusta oli hirveän jännää, että Akulla oli komerossa salahissi, jolla hän pääsi huoneeseen missä oli Taikaviitan kamppeet ja auto.

Olisin halunnut sellaisen hissin omaan vaatekomeroon. Jos rakennuttaisin oman talon, siihen tulisi vaatekomerosta lähtevä salahissi.

Komppaan!

Juha Mannerkorpi (1915-1980): Päivänsinet

Otava 1979

"Neljä niitä on tänään. Ja ihmeellisen kauniita ne ovat taaskin. Tietosanakirjakin, puolueeton informaation jakaja kuten sen tulisi olla, on tämän muunnoksen kohdalla langennut ihailuun: harvinaisen kauniin sinikukkainen muoto Heavenly blue, päivänsini, on Suomessa suosittu 1-vuotinen säleikkököynnös, joka menestyy hyvin myös huonekasvina.

Harvinaisen kaunis. Ja neljä näitä harvinaisen kauniita puhkeaa kukkaan huomennakin. Ellei jokin huomaamatta jäänyt viides odota aamulla jossakin lehtien kätkössä. Joka nuppua ei aina tule keksineeksi. Niin kuin ei eilenkään. Illalla huomasimme kolme, tänään oli vastassa neljä, neljäs sillä tavoin, että nuppu ilmeisesti oli ollut säleikön pystytangon myötäisenä sen takana, lehden varjossa."

Kirjan ensimmäinen merkintä on heinäkuun toiselta päivältä. Päähenkilö on vakavasti sairas, pakotetttu elämään neljän seinän sisällä päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen. Hänellä on vaimo, Lenna; ja heillä on päivänsinet. Niiden kasvun myötä päähenkilö seuraa sairautensa kehitystä, elämäntilannettaan. Merkintöjen viimeisenä päivänä marraskuun lopulla Sininen Ihmetorvi on jälleen kukassa. Kukka oli raollaan jo kahden aikaan yöllä ja täysin auki pilkkopimeässä.

Juha Mannerkorven kirja puhuttelee syvästi. Se on kertomus ihmisestä ja hänen sairaudestaan, ihmissuhteista. Se on kertomus kauneudesta, sen olemuksesta ja kokemisesta. Päivänsinet on poikkeuksellisen rikas ja rohkea kirja.

Sid ja Nancy Spungen kolahti,aikamoista elämää.