Lue keskustelun säännöt.
Kirja, joka ravisutti sisintäsi niin, että se jäi mieleesi pitkäksi aikaa? Joko hyvässä tai pahassa..
Paulo Coelho - Alkemisti sai alkuun henkisen heräämisen.
Kommentit (1325)
Vierailija kirjoitti:
... Raamatun kaltaisiin satukirjoihin.
Mitähän Raamatun kaltaisia satukirjoja olisi?
Joka pitää Raamattua 'satukirjana' hän ei varmaan itsekään täysin tajua ja ymmärrä millaisessa traagisessa henkisessä ja hengellisessä pimeydessä hän elää.
Tuo ei oo sitten mun kirjoittama. En arvostele ketään ihmistä edes ajatuksissani. Jokainen eläköön oman elämänsä niinkuin haluaa. Minäkin elän. Tuomitseminen kuuluu vain Jumalalle, ei minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nobelin palkinnonkin saaneen Aleksijevitsin Sodalla ei ole naisen kasvoja. Hyvin, hyvin harvoin järkytyn, mutta kirjaa lukiessani itketti.
Franklinin Ihmisyyden rajalla. Siinä kiehtoi pyrkimys obkejektiiviseen ihmisyyden tarkasteluun niinkin äärimmäisissä oloissa kuin keskitysleirillä.
Sinuhen luin hyvin nuorena ja teki vaikutuksen. Oli ensimmäinen kirja, joka pohti ihmisyyttä ja elämää mielestäni realistisesti, sillä tavalla, että ihmisen perusolemus on sama ajasta ja paikasta riippumatta.
Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko. Hyvin kaunista ja älykästä fantasiaa. Kyseistä genreä olen lukenut paljon, mutta kukaan ei ole vetänyt vertoja Rothfussin kyvylle kirjoittaa niin kiehtovaa, kaunista ja viisasta kertomusta ja tekstiä kuin hän.
Jerusalemin elämänkertaa suosittelen myös kaikille!
Rothfussin Tuulen nimelle myös ääni. Piti lukea englanniksi heti perään. Jatko-osa on vähän pitkitettyä ja stereotypioiden puolelle menevää, mutta seuraavaa osaa odotan kyllä innolla.
Sofi Oksasen Baby Jane.
Ei siinä muuten mitään, mutta kirjan päähenkilö tekee (avustetun) i**emurhan samalla metodilla kuin nuoruuden lähin ystäväni teki.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa. Luin sen heti sen ilmestyttyä n. 20 vuotta sitten. Olipa avartava ja hyvällä tavalla hämmentävä kokemus! Tätä ja muita Valtaojan teoksia voi lämpimästi suositella kaikille.
Jonkinlaisin odotuksin aloin lukea Valtaojan "Kaiken käsikirjaa". Mies kuitenkin leppoisan kevyeen pakinatyyliin turisee jotakin. Jäi lukeminen siihen. Minulle oli kertynyt melkein kaikki Valtaojan kirjat, ne menivät poistoon, eikä ole erityisemmin suunnitelmissa perehtyä enempää hänen ajatuksiinsa. Senkään takia kun mies ei ole kyennyt osallistumaan samaan keskusteluun esim. Matti Leisolan kanssa.
Valtaoja vähän alkoi toistamaan itseään trilogian "Kotona masilmankaikkeudessa- Avoin tie -Ihmeitä" jälkeen.
Nuo kirjat ovat kyllä huikeita.
Vai että ei suostu keskustelemaan Leisolan kanssa?
Eipä ihme.
Harva tiedemies alkaa julkiseen väittelyyn kreationistin kanssa.
Kreationistin väitteet eivät perustu faktoihin, joten niihin on faktoilla vaikea vastata.
Jos vastaat, kreationisti vastaa joka vastaukseen kahdella, kolmella valheella ja et voi annetun ajan puitteissa mitenkään vastata näihin.
Viisaasti teki Esko kieltäytyessään.
Olisi mielenkiintoista jos voisitte mainita muutaman Leisolan valheen, Leisolahan on kirjoittanut kirjan "Evoluutiouskon ihmemaassa"
Tiestäiskö kukaan mitään hyvää kirjaa, joka liittyisi aika matkailuun? Ja nimenomaan menneeseen aikaan suuntautuvaan aikamatkailuun.
Tuttuja ovat jo Kingin 22.11.63, Matkantekijä (eli Outlander -sarja) ja Tuomiopäivän kirja. Kuulisin mielelläni suosituksia ja kokemuksia tämän tyyppisistä :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin hakusessa yksi kirja. Lukisin uudestaan jos tietäisin kirjoittajan. Muistaakseni kirjailija oli englanninkielinen , scifi osastoa. Oli mies jolla oli toisessa kädessä käsinukke. Mies oli vatsastapuhuja. Kaksikko esiintyi jossain klubeilla ja pikku hiljaa tämä käsinukke alkoi ottamaan enemmän ja enemmän valtaa eli miehen omat ajatukset sekoittui käsinuken ajatuksiin. Käsinukke komenteli miestä ja tapahtuikohan murhiakin. Oli mielenkiintoinen kirja , luin samaan aikaan Kukkia Algernonille joka sekin oli hyvä.
Bradburyn novelli And so died Riabouchinska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa. Luin sen heti sen ilmestyttyä n. 20 vuotta sitten. Olipa avartava ja hyvällä tavalla hämmentävä kokemus! Tätä ja muita Valtaojan teoksia voi lämpimästi suositella kaikille.
Jonkinlaisin odotuksin aloin lukea Valtaojan "Kaiken käsikirjaa". Mies kuitenkin leppoisan kevyeen pakinatyyliin turisee jotakin. Jäi lukeminen siihen. Minulle oli kertynyt melkein kaikki Valtaojan kirjat, ne menivät poistoon, eikä ole erityisemmin suunnitelmissa perehtyä enempää hänen ajatuksiinsa. Senkään takia kun mies ei ole kyennyt osallistumaan samaan keskusteluun esim. Matti Leisolan kanssa.
Matti Leisolan kanssa olisikin vaikeaa keskustella eksaktisti ainakin evoluutiosta ja siihen vaikuttavista voimista. Käsittääkseni hän ei ole kyennyt esittämään minkäänlaista teoriaa niistä toimintatavoista ja menetelmistä, joilla niin kutsuttu älykäs suunnittelija hänen mukaansa on toiminut tai toimii.
Eipä sitä makroevoluutiollekaan ole kyetty esittämään minkäänlaista todennettua ensimmäistäkään mikrobiologiskemiallista mekanismia, jolla evoluutio olisi voinut tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Shantaram oli vaikuttava lukukokemus. Saman kirjailijan Vuoren varjo odottaa edelleen lukemista. En ole uskaltanut lukea, kun pelkään ettei mitenkään voi olla Shantaramin veroinen.
Kiitos tästä ! Mennyt kokonaan ohi tämä kirja. Ehdottomasti menee heti hankintalistalleni. Shantaram oli loistava.
Sirius772 kirjoitti:
Se kirja olikin todellinen helmi,luin sen 3x ja annoin luettavaksi veljen pojalleni.
Henkinen herääminen melkein valaistuminen sen kirjan seurauksia :)
Siis mikä kirja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna Karenina...
Joku kirjoitti joskus että tuo kirja olisi yksi niistä joissa kuvataan hyvin naisen mielenliikkeitä. Siinä mielessä näin miehenä olen ajatellut että voisi olla valaisevaa lukea tuo kirja, no empä ole saanut aikaiseksi.
Tämä on itselleni naisena ihmettelyn aihe. Miten me naiset olemme niin auktoriteettiuskoisia, kuin lampaat, ja mukisematta menemme tällaisiin väitteisiin mukaan? Kirjan on kirjoittanut mies, sepitellyt sen ihan omasta päästään. Miten se muka kuvaisi hyvin naisen mielenliikkeitä? Ei mitenkään. Ja jokainen omilla aivoillaan ajatteleva, lukeva, kriittinen nainen sen myös näkee. Klassisesti vähänkään seksuaalisia haluja omaava nainen ajetaan kirjan tarinassa lopulta junan alle juoksemaan (ainahan nainen saa rangaistuksen seksuaalisuudestaan miesten kirjoissa) ja lopussa omahyväisen tuntuinen mieshenkilö jaarittelee kiikkustuolissa omia omahyväisiä ajatuksiaan ollen lopulta se varsinainen kirjan päähenkilö ja kirjailijan itsensä eräänlainen omakuva. Juurikin siellä kiikkustuolissa hiplaamassa ennen kaikkea itseään. Ei kirja todellakaan kuvaa hyvin naisia. Se kuvaa erinomaisesti mieskirjailijan omahyväistä, mieskeskeistä maailmankuvaa. Mutta niin vain tämäkin klassikko on erityisesti meidän naisten mielestä ihana. Ja psykologisesti uskottava. Voi hyvänen aika!
Kiitos tästä vastauksellisesta valaisusta, siis naisen näkökulmasta; ei siis taida kannattaa lukea.
Kaikkki twilight kirjat mua jäi häiritsemään että miten kun sillä Bellalla oli menkat muutenkin sen Bella Tyhmyys raivostutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna Karenina...
Joku kirjoitti joskus että tuo kirja olisi yksi niistä joissa kuvataan hyvin naisen mielenliikkeitä. Siinä mielessä näin miehenä olen ajatellut että voisi olla valaisevaa lukea tuo kirja, no empä ole saanut aikaiseksi.
Tämä on itselleni naisena ihmettelyn aihe. Miten me naiset olemme niin auktoriteettiuskoisia, kuin lampaat, ja mukisematta menemme tällaisiin väitteisiin mukaan? Kirjan on kirjoittanut mies, sepitellyt sen ihan omasta päästään. Miten se muka kuvaisi hyvin naisen mielenliikkeitä? Ei mitenkään. Ja jokainen omilla aivoillaan ajatteleva, lukeva, kriittinen nainen sen myös näkee. Klassisesti vähänkään seksuaalisia haluja omaava nainen ajetaan kirjan tarinassa lopulta junan alle juoksemaan (ainahan nainen saa rangaistuksen seksuaalisuudestaan miesten kirjoissa) ja lopussa omahyväisen tuntuinen mieshenkilö jaarittelee kiikkustuolissa omia omahyväisiä ajatuksiaan ollen lopulta se varsinainen kirjan päähenkilö ja kirjailijan itsensä eräänlainen omakuva. Juurikin siellä kiikkustuolissa hiplaamassa ennen kaikkea itseään. Ei kirja todellakaan kuvaa hyvin naisia. Se kuvaa erinomaisesti mieskirjailijan omahyväistä, mieskeskeistä maailmankuvaa. Mutta niin vain tämäkin klassikko on erityisesti meidän naisten mielestä ihana. Ja psykologisesti uskottava. Voi hyvänen aika!
Jep. Naurettava ja naiivi ajattelutapa. Miten kukaan voi ajatella, että yhtään mikään yksittäinen teos tms. voi "vangita naisen tai miehen mielenliikkeet", ikään kuin kyseessä olisi vain yksi henkilö? Itse olen nainen ja voin melko varmasti sanoa, ettei Anna Kareninalla ole minun mielenliikkeideni kanssa mitään tekemistä.
Ilon kaupunki
Yksi mieleenpainuneimpia kirjoja. Kertoo Intiaan muuttavasta miehestä, joka ryhtyy auttamaan slummin ihmisiä.
Birdy
Erikoinen, upea. Luen tämän pian uudelleen.
Pelle Miljoonan Buddha Blues, matkakaipuu nousee uusiin mittoihin tämän klassikkoteoksen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loistava ketju! Muistakaa, että kaikki, myös vähän vanhemmat kirjat saa kirjastosta ilmaiseksi lainaan! Ja sitten voi ostaa omaksi, jos haluaa, mutta ei mene rahaa hukkaan jos lukee ensin ilmaiseksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna Karenina...
Joku kirjoitti joskus että tuo kirja olisi yksi niistä joissa kuvataan hyvin naisen mielenliikkeitä. Siinä mielessä näin miehenä olen ajatellut että voisi olla valaisevaa lukea tuo kirja, no empä ole saanut aikaiseksi.
Tämä on itselleni naisena ihmettelyn aihe. Miten me naiset olemme niin auktoriteettiuskoisia, kuin lampaat, ja mukisematta menemme tällaisiin väitteisiin mukaan? Kirjan on kirjoittanut mies, sepitellyt sen ihan omasta päästään. Miten se muka kuvaisi hyvin naisen mielenliikkeitä? Ei mitenkään. Ja jokainen omilla aivoillaan ajatteleva, lukeva, kriittinen nainen sen myös näkee. Klassisesti vähänkään seksuaalisia haluja omaava nainen ajetaan kirjan tarinassa lopulta junan alle juoksemaan (ainahan nainen saa rangaistuksen seksuaalisuudestaan miesten kirjoissa) ja lopussa omahyväisen tuntuinen mieshenkilö jaarittelee kiikkustuolissa omia omahyväisiä ajatuksiaan ollen lopulta se varsinainen kirjan päähenkilö ja kirjailijan itsensä eräänlainen omakuva. Juurikin siellä kiikkustuolissa hiplaamassa ennen kaikkea itseään. Ei kirja todellakaan kuvaa hyvin naisia. Se kuvaa erinomaisesti mieskirjailijan omahyväistä, mieskeskeistä maailmankuvaa. Mutta niin vain tämäkin klassikko on erityisesti meidän naisten mielestä ihana. Ja psykologisesti uskottava. Voi hyvänen aika!
Jep. Naurettava ja naiivi ajattelutapa. Miten kukaan voi ajatella, että yhtään mikään yksittäinen teos tms. voi "vangita naisen tai miehen mielenliikkeet", ikään kuin kyseessä olisi vain yksi henkilö? Itse olen nainen ja voin melko varmasti sanoa, ettei Anna Kareninalla ole minun mielenliikkeideni kanssa mitään tekemistä.
Kiitos tästä mielenliikkeidesi selvittämisestä suhteessa Anna Kareninaan. Ei siis taida todellakaan kannattaa lukea, ainakaan mielenliikkeisiin perehtymisen takia.
Muuten: en kylläkään puhunut mielenliikkeiden VANGITSEMISESTA, vaan vain KUVAAMISESTA, ja siis vain yhden teoksen puitteissa; ja noita teoksia tuossa yhteydessä mainittiin muitakin, mutta vain tuo yksi on vuosien takaa säilynyt mielessäni, ehkä sekä kirjan nimen että tunnetun tekijän vuoksi. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna Karenina...
Joku kirjoitti joskus että tuo kirja olisi yksi niistä joissa kuvataan hyvin naisen mielenliikkeitä. Siinä mielessä näin miehenä olen ajatellut että voisi olla valaisevaa lukea tuo kirja, no empä ole saanut aikaiseksi.
Tämä on itselleni naisena ihmettelyn aihe. Miten me naiset olemme niin auktoriteettiuskoisia, kuin lampaat, ja mukisematta menemme tällaisiin väitteisiin mukaan? Kirjan on kirjoittanut mies, sepitellyt sen ihan omasta päästään. Miten se muka kuvaisi hyvin naisen mielenliikkeitä? Ei mitenkään. Ja jokainen omilla aivoillaan ajatteleva, lukeva, kriittinen nainen sen myös näkee. Klassisesti vähänkään seksuaalisia haluja omaava nainen ajetaan kirjan tarinassa lopulta junan alle juoksemaan (ainahan nainen saa rangaistuksen seksuaalisuudestaan miesten kirjoissa) ja lopussa omahyväisen tuntuinen mieshenkilö jaarittelee kiikkustuolissa omia omahyväisiä ajatuksiaan ollen lopulta se varsinainen kirjan päähenkilö ja kirjailijan itsensä eräänlainen omakuva. Juurikin siellä kiikkustuolissa hiplaamassa ennen kaikkea itseään. Ei kirja todellakaan kuvaa hyvin naisia. Se kuvaa erinomaisesti mieskirjailijan omahyväistä, mieskeskeistä maailmankuvaa. Mutta niin vain tämäkin klassikko on erityisesti meidän naisten mielestä ihana. Ja psykologisesti uskottava. Voi hyvänen aika!
Jep. Naurettava ja naiivi ajattelutapa. Miten kukaan voi ajatella, että yhtään mikään yksittäinen teos tms. voi "vangita naisen tai miehen mielenliikkeet", ikään kuin kyseessä olisi vain yksi henkilö? Itse olen nainen ja voin melko varmasti sanoa, ettei Anna Kareninalla ole minun mielenliikkeideni kanssa mitään tekemistä.
Kiitos tästä mielenliikkeidesi selvittämisestä suhteessa Anna Kareninaan. Ei siis taida todellakaan kannattaa lukea, ainakaan mielenliikkeisiin perehtymisen takia.
Muuten: en kylläkään puhunut mielenliikkeiden VANGITSEMISESTA, vaan vain KUVAAMISESTA, ja siis vain yhden teoksen puitteissa; ja noita teoksia tuossa yhteydessä mainittiin muitakin, mutta vain tuo yksi on vuosien takaa säilynyt mielessäni, ehkä sekä kirjan nimen että tunnetun tekijän vuoksi. Kiitos.
En arvostellut tässä sinua enkä ketään muutakaan kommentoijaa, vaan tuota ajattelutapaa. Sitä, kuinka jotkut voivat vielä nykyaikanakin ajatella, että yhden fiktiivisen henkilön mielenliikkeiden kuvaaminen kuvaa samalla koko hänen edustamansa sukupuolen mielenliikkeitä. Vastakkaisessa sukupuolessa ei oikeasti ole mitään mystistä; miesten tulisi suhtautua naisiin ihmisinä eikä "naisina". Ja sama myös toisin päin.
George R. R. Martinilta kuulemma joskus kysyttiin, mikä on hänen salaisuutensa, kun hän on osannut luoda niin aidon tuntuisia naishahmoja näkökulmineen ja ajatuksineen. Siihen hän vastasi, ettei tässä ole mitään salaisuutta, hän vain suhtautuu näihin hahmoihin ihmisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen päivänlaskua ei voi.
Naama oli kipeä siitä naamapalmuilusta.
Olisiko mahdollista, että tässä oli ehdottomasti se Suomen kaunokirjallisesti laaduttomin Finlandia-palkinnon saaja? Vai vieläkö joku tulevaisuudessa alittaa tämänkin riman? Oli kyllä luokattoman huonosti kirjoitettu eikä tahaton koomisuuskaan ainakaan itselläni kirjalle mikään Finlandia-palkintomeriitti ole. Sen siitä saa, kun palkinnon jakaa ei-kirjallisesti asiantunteva yksittäinen henkilö.
Finlandiaa jaettaessa finaalikuusikkoon pääsee muistaakseni kolmihenkisen raadin valitsemat kirjat. Ja näistä yksi henkilö valitsee sitten omasta mielestään parhaan. Eli esiraati oli yhdessä valinnut Ennen päivänjnen kuuden parhaimman joukkoon.
En ole lukenut teosta, enkä näillä suosituksilla aiokaan!
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa. Luin sen heti sen ilmestyttyä n. 20 vuotta sitten. Olipa avartava ja hyvällä tavalla hämmentävä kokemus! Tätä ja muita Valtaojan teoksia voi lämpimästi suositella kaikille.
Jonkinlaisin odotuksin aloin lukea Valtaojan "Kaiken käsikirjaa". Mies kuitenkin leppoisan kevyeen pakinatyyliin turisee jotakin. Jäi lukeminen siihen. Minulle oli kertynyt melkein kaikki Valtaojan kirjat, ne menivät poistoon, eikä ole erityisemmin suunnitelmissa perehtyä enempää hänen ajatuksiinsa. Senkään takia kun mies ei ole kyennyt osallistumaan samaan keskusteluun esim. Matti Leisolan kanssa.
Valtaoja vähän alkoi toistamaan itseään trilogian "Kotona masilmankaikkeudessa- Avoin tie -Ihmeitä" jälkeen.
Nuo kirjat ovat kyllä huikeita.
Vai että ei suostu keskustelemaan Leisolan kanssa?
Eipä ihme.
Harva tiedemies alkaa julkiseen väittelyyn kreationistin kanssa.
Kreationistin väitteet eivät perustu faktoihin, joten niihin on faktoilla vaikea vastata.
Jos vastaat, kreationisti vastaa joka vastaukseen kahdella, kolmella valheella ja et voi annetun ajan puitteissa mitenkään vastata näihin.
Viisaasti teki Esko kieltäytyessään.
Olisi mielenkiintoista jos voisitte mainita muutaman Leisolan valheen, Leisolahan on kirjoittanut kirjan "Evoluutiouskon ihmemaassa"
En ala tähän ketjuun erittelemään, menee off topi- väittelyksi.
Evoluution kiistäjä joutuu kiistämään niin paljon monilta tieteen aloilta, että loppua ei näy...
Vierailija kirjoitti:
Sirius772 kirjoitti:
Se kirja olikin todellinen helmi,luin sen 3x ja annoin luettavaksi veljen pojalleni.
Henkinen herääminen melkein valaistuminen sen kirjan seurauksia :)
Siis mikä kirja?
Heh, jäi pois viestistäni,
se kirja oli Anthony de Mello, Awakening, herääminen.
Miksi pitää lytätä toisen lukukokemus? Onko se sinulta pois jos joku on tykännyt kirjasta josta et itse välitä?
Vielä typerämpää on ylemmyydentunnossa kertoa kuinka toisen hyvä kirja on mielestäsi tyhmä.
Minä kun luulin että lukemalla oppii empatiaa.