Lue keskustelun säännöt.
Kirja, joka ravisutti sisintäsi niin, että se jäi mieleesi pitkäksi aikaa? Joko hyvässä tai pahassa..
Paulo Coelho - Alkemisti sai alkuun henkisen heräämisen.
Kommentit (1325)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EMMANUELLEN AURINGOT teininä. 🍄✊🏻
Nya Vindar 4
Ne kertaushetket koulun jälkeen yksin vanhemman opettajan ja kyseisen teoksen kanssa muuttivat elämänkatsomustani loppuiäkseni.
Wassmo, Herbjørg: Lasi maitoa, kiitos. Aivan järkyttävä kuvaus nuoresta tytöstä, jolle valehdeltiin, että pääsee Tukholmaan tarjoilijaksi, mutta joutuikin seksiorjaksi. Niin hirveää kuvailua, että voin pahoin koko kirjan alusta loppuun, mutta kirjaa ei vain voinut jättää kesken. Niin traumaattinen lukukokemus, etten ole vieläkään päässyt siitä yli. Varmaan 10 vuotta sitten luin kirjan. Hirveä siksi, että tietää lukuisten lasten ja nuorten joutuvan tuohon samaan joka ikinen päivä ja me vain ummistetaan asialta silmät ja korvat.
Vierailija kirjoitti:
William Wharton: Isä
Hyvänen aika, tämä. Todella ravisteleva kirja, samanaikaisesti nopealukuinen lukuromaani ja aivan järkyttävä narsistivanhemman (kirjan äiti) kuvaus.
Whartonin Birdy on myös erinomainen romaani. Tuttu meille suomalaisille 22-pistepirkon biisistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karleen Koenin kirja Kuin Kuvastimessa. Kirjassa lukee että väkevä rakkauskertomus, jännittävä sukutarina ja romaani jota on verrattu Tuulen Viemään. Tällä perusteella teininä valitsin kirjan koska pidin historiallisista romaaneista. Olin kuitenkin aivan ällikällä lyöty kun totuus kirjan päähenkilön aviomiehestä selvisi. En ollut ollenkaan osannut odottaa sellaisia käänteitä juoneen. Tämä on ainut kirja joka on jäänyt negatiivisesti mieleen.
Anna Franckin paivakirja. Luin nuorena tietamatta ensin mita luin ja se jatti sellasen jaljen etta en viela 40 vuotta myohemminkaan ole unohtanut. Vierailin sen talossa pari vuotta sitten ja oli kylla koskettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Se antaa hyvän kuvan torpparien tilanteesta ennen sisällissotaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Universumi on Unta, Alexander Marchand
Auttoi selvittämään sen, missä harhassa me täällä eletään, kuka missäkin.
Pisti ajatukset, asiat ja tavoitteet elämässä tärkeysjärjestykseen.
Tämä kirja on tehty sarjakuvamuotoon ja se pohjautuu Ihmeiden Oppikurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Se antaa hyvän kuvan torpparien tilanteesta ennen sisällissotaa.
Yksipuolisen kylläkin.
Pieni itsellinen talonpoika eli huonommin kuin varakas torppari.
Torppareita taisteli yhtä paljon punaisissa ja valkoisissa.
Torpparikysymys ei ollut sisällissodan pääsyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka monta voisin mainita.
Nuorena luettu Maastamuuttajat -sarja kummitteli mielessä vielä vuosikausia.
Pohjantähti-trilogiaa ei ehkä kannattaisi edes mainita, kun se on niin itsestäänselvyys.
Aitmatovin kirjat kaikki.
Spungenin Nancy järkytti aika tavalla.
Jännä juttu, itsellänikin Maastamuuttajat pyöri mielessä todella pitkään. Luin sen aika nuorena, perukouluikäisenä. Ihmiskohtalot ja tapahtumat ovat jääneet elävästi mieleen kuin todellisina.
Myös tuo Nancy tuli parikymppisenä luettua, oli kieltämättä vaikuttava paremman sanan puutteessa.
Mitä Aitmatovin kirjoista suosittelisit erityisesti?
Aitmatovin "Eikä päivä pääty" ilmestyi 80-luvulla ja oli huikea lukukokemus. NL:n romahdettua siitä ilmestyi sensuroimaton painos nimeltä "Tsingis Kaanin valkea pilvi." Vaikka yleensä en pidä kirjoista, joissa liikutaan monella tasolla, tässä se on ymmärrettävää ja siitä huolimatta helppolukuista. Aitmatovin kieli on kaunista. Päähenkilö mietiskelee elämäänsä ja sen kummallisuutta. Tätä suosittelen erityisesti.
Sadan vuoden yksinäisyys teki vaikutuksen.
Mahtavia lukuvinkkejä täällä! Olen aloittanut lukuhaasteen, jossa luen joka maasta kahden eri kirjailijan kirjan, jos vain suinkin löydän. Olen vielä eka maassa, aion lukea Khaled Hosseinin Leijapojan. kiva kun se on täällä mainittu, varmaan tosi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cormac McCarthy: Kaikki kauniit hevoset, ja koko Rajatrilogia.
McCarhylta myös Tie
Jan Guilloun Arn Magnusson-tarinat alkaen Tie Jerusalemiin teoksesta
Keltainen kirjasto on hyvä lähde, jos ei ole oikein tuntumaa mitä lukisi - ensi alkuun vaikka se lista läpi.
Hyviä lukuvinkkejä, kiitos!
Irving: Garpin maailma
Doerr: Kaikki se valo, jota emme näe
Strout: Olive Kitteridge
Cunningham: Tunnit
Onneksi on kirjat 😊
Philip K. Dick: "Hämärän vartija".
Pyörin silloin piireissä ja kirjan lopussa tuli itku. En ollut itkenyt vuosikausiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vera Miettisen Eerika. Vaikutti siihen, että sosiaalialan ammattilaisena tulen pitämään huolen, ettei tämä toistu siellä missä minä työskentelen. Käänteen tekevä ja sikäli voimaannuttava kirja, että uskallan olla röyhkeäkin tarvittaessa, vaikka painostusta tulee joka suunnalta. Tämä kirja on parasta mitä alalle voi antaa ( näitä vastaavia tarinoita on pimennossa paljon)
Tämä tarina olisi ansainnut paremman kirjoitustyylin.
Olen aivan samaa mieltä. Proosa oli melko kehnoa ja paikoitellen vaivaannuttavaa luettavaa. Se on todella sääli, kun kirjan aihe on niin tärkeä. Jäin toivomaan, että aineistosta olisi koottu puhtaasti tietokirja, tai otettu käsittelytavaksi vaikkapa esseetyyppinen rakenne.
Lues tämä kirjoitti:
Lasi maitoa, kiitos
Samaa olin tulossa kirjoittamaan.
Khaled Hosseinit myös, sekä juuri luettu Lopun jälkeen ❤️😢
Keiji Nakazawan Hiroshiman poika. Sattumalta löysin kirjan teininä ja huhhuh, tuli kyllä kammottava olo pitkäksi aikaa.
Hakekaa kätilö. Etenkin ne todet tarinat, jossa siskolla ja veljellä oli suhde ja se laivatyttö-tarina.