Missä on ollut karmein vessa, missä olet asioinut?
Kommentit (98)
Marseillessa, erittäin epäilyttävä ja halpa hostelli.
Tunisian Soussessa joskus 80-luvun alkupuolella.
Kamalan likainen ja roiskeinen reikä lattiassa, haju oli myös huumaava.
Ei paperia, ei vettä käsienpesuun.
Vessa oli ruokapaikan yhteydessä vanhassa kaupungissa, jossa myyntipöydillä lihat paljaina liki neljänkymmenen asteen helteessä. Suloisia vihertäviä raatokärpäsiä istuskeli lihaklönttien päällä.
Ostettiin nälkäämme täytetyt leivät ja kokkipojan työtakin rintamuksessa kiipeili jonkinlainen torakka hänen täyttäessään leipiämme paljain käsin.Kynnet oli pitkät ja aluset likaiset.
Ihme, ettei sairastuttu tuolla reissulla.
Jonkun levähdyspaikan vessa ihan kotosuomessamme. Semmoinen unisex-huussi. Kesähelle, se ulosteen ja virtsan haju sekä lattialla lojuva märkä vessanpaperi... valitsin mielummin metsän, vaikka siellä oli hyttysiä.
Varmaankin kaverilla eräässä helsinkiläisessä asunnottomien asuntolassa.
Erään suomalaisen rokkibaari-tyylisen ravintolan naisten vessassa oli yksi pieni käsienpesuallas, ja sisään astuessa huomasin että se oli täynnä ulostetta, eikä mitään ripulitavaraa. Kuvottava näky, mutta herätti myös kysymyksiä. Keneltä voi oikeasti tulla niin paljon tavaraa ulos? Näytti oikeasti jollekin virtahevon aikaansaannokselta. Oliko vessan kaksi eriötä olleet käytössä ja sen verran jonoa ettei ollut kyennyt pidättelemään vai oliko kyse jostain pilasta? Miten kukaan ei ollut voinut nähdä tapahtumaa, koska ravintola oli hyvin täynnä sillä hetkellä. Oliko "ulostaja" ollut niin pelottava (esim. joku riski äijä), että kukaan ei ollut uskaltanut tehdä mitään vaikka oli nähnyt? Hyi yök, tämän kokemuksen jälkeen olen aina astunut melko varovaisesti kyseiseen vessaan.
Hakaniemen metroaseman vessa 10.7.2013. Lattialla paskakasa. Käännyin pois, vaikka hätä olikin.
Kreikkalainen julkinen koulu, jossa oltiin lukioaikana parin viikon vaihdossa isolla porukalla. Vessan sijaa toimitti lattiassa oleva reikä, eikä ovetkaan oikein kunnolla peittäneet alta. Ensimmäisen päivän jälkeen saimme erikoisluvalla käydä opettajien vesivessassa, harmitti paikallisten puolesta eriarvoinen kohtelu opettajien ja oppilaiden (sekä hetken aikaa kestänyt meidän erioikeus) välillä. Vessat olivat kyllä siistit pakko myöntää.
Toinen oli joku ranskalainen tien varressa ollut käymälä etelärannikolla. Kusta ja paskaa lattia ihan täynnä. Haju oli tyrmisyttävä, kun metallinen rakennus lämpeni huomattavasti heinäkuun helteisenä päivänä. Menin ennemmin puskapissalle.
Olen kiertänyt ympäri maailmaa ja nähnyt kaikenmoista, mutta voiton vie kuninkaantien esso. Suomessa en odottaisi tälläistä kusenhajua ja siivottomuutta! Ihan silmiä kirveli!
Kunniamaininnan ansaitsee myös Haminassa oleva disas fish, vaikka ruoka onkin loistavaa. Melko uusi paikka, mutta itäturistit kusevat "kyykyssä seisten" pytynreunoilla joten tuotos lainehtii pitkin lattioita, haju sen mukainen. Älä käy ennen syömistä!
Turussa jokirannassa Samppalinnan tuntumassa se vanha pyöreä rakennus, jossa julkinen WC. Vaikka olen melko paljon Eurooppaa ja Afrikkaakin kiertänyt niin mitään yhtä järkyttävää kuin tämä kotikaupunkini vessa en ole kokenut. Selvästi ei ole edes oletettu että sitä pääsääntöisesti käytettäisiin vessana. Käytetyille neuloille on roskis, mutta vessapaperille ei taida olla edes telinettä.
Ukrainalaisen museon ulkoilmahuussi. Ei varmasti tarvitse kertoa enempää.
Tämän keskustelun luettuani haluan mennä kotiin siivoamaan oman vessani.
Baarissa Pariisissa - ihan keskikaupungilla. Räikä lattiassa. Sanon pariisilaiselle ystävälleni, että pissin puskaan, mutten tuonne ikipäivänä. Oksetiokseti. Sivistysvaltiossa 1990-luvulla.
Toinen oli hätätilanne. Olin syönyt valkosipulia ja vatsani reagoi yllättävästi. Seisoin Baanan päässä ja sanoin aviomiehelleni, että nyt on hätätilanne ja p...a tulee housuun NYT. Näin yksittäisen bajamajan Baanan pääaukolla ja pyysin miestä katsomaan onko se auki. En pystynyt kävelemään, vaan keskityin siihen että kurat pysyy sisällä.
Olihan se ovi auki, mutta Bajamaja tulvi yli. Oksettavaa, mutta asioin mielummin haisevassa ja ylitulvivassa huussissa, kuin kakin housuun. Vieläkin puistattaa.
Kiinassa ja Koreassa olen molemmissa saanut monta kertaa vierailla kyykkypaska-vessoissa. Seinillä kusta ja paskaa, haju aivan kamala, ei tietenkään paperia, pahimmillaan on torakoita tullu tuijotoltua siinä kyykätessä.
Italiassa Napolissa erään kahvilan vessa. Toiletti sijaitsi homeisessa ja pimeässä kellarikerroksessa, ei valoja eikä ovea saanut lukkoon. Kännykän valo paljasti että vessaa oli tuskin ikinä siivottu. Saastaisen pytyn päälle oli laitettu vieläpä verkko eli vessassa sai vain pissata ja paperit oli laitettava roskikseen. Paskaa ja märkiä papereita roikkui kuitenkin verkosta.
Porissa Kirjurinluodon yleisövessa tavallisena kauniina arkipäivänä, ei siis ollut mikään känniääliöfestariaika edes. Sitä itteään lattialla, seinillä, vessan ulkosyrjissä, siis ihan tarkoituksellisesti läästimällä läästitty. Lisäksi lattialla melkoiset keltaiset lammikot, ei ollut ihan yhden ihmisen kusaisemia. Tein täyskäännöksen ja menin puskapissalle.
Kaksi kilpailee voitosta: Ensimmäinen koskaan näkemäni ja kokemani venäläinen vessa Hki-Pietari-junassa 1990. Noin tunti junan lähdöstä Helsingistä tuli tarve käydä käymälässä. Kun avasin oven, sisällä odotti oksettava näky. Lattia märkä ja täynnä revittyä ja rullasta vedettyä vessapaperia. Vessanpönttö melkein laitoihin asti täynnä ulostusta, paperia ja vettä. Ulostetta oli myös vessan renkaalla. Sekä virtsan että ulosteen haju oli hirveä. En pystynyt käyttämään vessaa. Junassa oli hirveän kuuma, mutta taistelin Pietariin asti juomatta mitään.
Samalla työreissulla ruokailimme Moskva-hotellissa. Ajattelin käydä ala-aulan vessassa. Siellä odotti sama haju kuin junassa mutta kymmenkertaisena koska vessakoppeja oli monta. Lattialla oli laajoja vesilammikoita, mutta paikalliset koikkelehtivat sirosti korkkareillaan vessan koppeihin.Vanha mummeli istui rahalautanen edessään vessan etuhuoneessa. Siis vessan vahti jolle piti maksaa vessan käytöstä. Tai lähinnä kai vessapaperista jota hän antoi pari harmahtavaa tosi karhean näköistä palaa. Ilmeisesti häntä ei haiseva lainehtiva lattia häirinnyt. Tai sitten hän tiesi että sille ei voinut tehdä mitään.Tai sitten hän ei vain viitsinyt siistiä. En pystynyt käyttämään tätäkään mukavuuslaitosta. Nykyään kun näkee sisustuslehdissä venäläisiä kylpyhuoneita ja vessoja, ymmärtää että kultaiset hanat, carraramarmori, silkkifrotee ja Baccarat-kristallivalaisimet ovat vain pientä kompensaatiota vuosikymmenten kärsimyksistä.