Jos on iso talo tai iso runsas piha, miksi aina eka kommentti on, että tässä on varmaan paljon siivottavaa/työtä?

Elämä on helpompaa kun ei ota kaikesta itseensä ja tulkitse kaikkea negatiivisuudella.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on helpompaa kun ei ota kaikesta itseensä ja tulkitse kaikkea negatiivisuudella.

Kyllä ap on oikeassa ihmisten kommenttien suhteen. Kokemusta on ja kyllä ärsyttää.

Nykyään kaikki aika, mikä on älypuhelimen selailusta pois, on kauhistus.

Kaikkea puuhaa pidetään ns. isoina hommina, jotka on tympeitä. On ihmisiä joiden mielestä vaan matkustelu ja netflix on ok. Minulla oli iso sisäilmaongelmainen koti, josta luovuttiin. Tragedian ymmärtämisen sijaan sain kuulla kuinka typerä ja ahne olin alunperinkin. Ongelmana nähtiin se, että nautimme neliöistä ja metsätontista, ei se, että terveys menetettiin nykyrakentamisen tapoihin. Ihailen mm. italialaisia mummoja jotka saattavat asua isoa kivilinnaa ihan pokkana kuolemaan asti. 

Av-mammat miettivät koko elämänsä siivoamisen kautta. Jos täällä kysytään mielikuvitusleikkinä, että millaista elämäsi olisi, jos sinulla olisi miljardi euroa ja asuisit linnassa, niin heti ensimmäinen vastaus on: en halua asua linnassa, koska siellä olisi niin paljon siivottavaa. 

Ihan kuin siihen mielikuvitusleikkiin ei voisi sisällyttää siivoojaa tai magiaa, joka poistaa lian ja sotkun olemassaolon kokonaan. Ehei, av-mamma ajattelee vain siivoamista. 

Ei kai kaksiossa asuminen tarkoita sitä ettei ole mitään tekemistä? Aika tylsää, jos vain kotihommat liittyvät tekemiseen. 

Fakta on, että ihmisellä on vain rajallinen määrä aikaa ja energiaa, joten elämä on jatkuvia valintoja. Sen kerrostalokaksion asukkaalla valinnanvaraa on enemmän kuin omakotiasujalla. Se, että hänellä on mahdollisuus laiskotella, ei tarkoita että hänen täytyisi laiskotella.

Itse olen käynyt viime aikoina kitkemässä vieraslajeja kotini lähellä olevalta yleiseltä ulkoilualueelta. Kivaa työtä. Ulkoilualue rajoittuu omakotitaloihin, mutta arvaapa, ap, onko siellä kitkemishommissa mukana omakotitalojen asukkaita? Jostakin syystä ei ole.

Sama se on oikeastaan kaiken kanssa. Lapsesta kommentoidaan, että nyt ei varmaan nukuta vuosiin (nukutaan itseasiassa oikein hyvin) ja ei varmaan paljoa ole omaa aikaa (ihan riittävästi, kiitos kysymästä). Kahdesta isosta koirasta puolestaan jatkuvasti ”lähtee varmaan paljon karvaa” (no semisti), ”täytyy varmaan ulkoilla pitkiä lenkkejä” (no tarviskin, mutta kun ovat niin perhanan laiskoja), ”syövät varmaan todella paljon” (no eipä juuri).

Suomalainen keskustelukulttuuri on aika negatiivispainotteinen. :D

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Minä taas ylipäätään kyseenalaistaisin tuon ajatuksen, että pitäisi koko ajan touhuta, ja nimenomaan vielä tuollaista materiaalista touhuamista: rakentamista, remontointia, siivoilua, rapsuttelua. Olen itse varmaan jo keski-ikäinen, mutta liitän tuon elämäntyylin aika vahvasti niihin alkuperäisiin buumereihin.

Jos minulla on aikaa, soitan pianoa.

Vierailija kirjoitti:

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Näin on. Sen lisäksi kuolinvuoteella kysyttäessä harvempi varmaan vastaa "Voi, olisinpa siivonnut vielä enemmän elämässäni." Lisäksi ns. skandinaavinen koti tarkoittaa niitä kaikkein halvimpia pliisuja pintaratkaisuja, jotka markkinavoimat ovat saaneet ajetuksi standardiksi ihmisten ajatuksiin.

Eikös tuo ole ihan otettavissa kohteliaisuutena? Vaikutat ihmiseltä jolle ei uskalla sanoa yhtään mitään, kun aina ymmärretään kaikki tahallaan negatiivisen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Näin on. Sen lisäksi kuolinvuoteella kysyttäessä harvempi varmaan vastaa "Voi, olisinpa siivonnut vielä enemmän elämässäni." Lisäksi ns. skandinaavinen koti tarkoittaa niitä kaikkein halvimpia pliisuja pintaratkaisuja, jotka markkinavoimat ovat saaneet ajetuksi standardiksi ihmisten ajatuksiin.

Eiköhän kuolinvuoteella kaikki maallinen näperrys tunnu yhdentekevältä, oli se siivoamista tai pintaratkaisuja tai kuntosalin tekoa latoon.

Viettäkää, ihmiset, aikaa perheenne ja ystävienne kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole ihan otettavissa kohteliaisuutena? Vaikutat ihmiseltä jolle ei uskalla sanoa yhtään mitään, kun aina ymmärretään kaikki tahallaan negatiivisen kautta.

Ehkäpä jonkun hämäläisen mielestä.

"No eihän tämä nyt mitään ole", "tyhjän saa pyytämättäki" ja "olikos mulla nälkä, vai oliko tämä hyvää".

Tai kun ei sitten niin millään tulla kahvipöytään, ihan kuin se olisi jokin isäntäväen velvollisuus anella ja madella vieraiden edessä.

Juoskaa vaikka 150 km johonkin suuntaa ja älkää sitten vahingossakaan tulko takaisin.

Meilä on iso talo. Siivooja hoitaa siivouksen kerran viikossa. Eikä se muutenkaan juuri sotkeennu, koska olemme siistejä ihmisiä ja osaamme laittaa tavarat käytön jälkeen paikoillen.

Meillä on iso puutarha. Siinä on työtä, mutta onneksi nautimme sen hoidosta. 

Sitten kun emme enää jaksa, muutamme pois. Siihen asti nautimme tilan tuomasta mukavuudesta ja upeasta puutarhastamme. Yksinkertaista, vai mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Näin on. Sen lisäksi kuolinvuoteella kysyttäessä harvempi varmaan vastaa "Voi, olisinpa siivonnut vielä enemmän elämässäni." Lisäksi ns. skandinaavinen koti tarkoittaa niitä kaikkein halvimpia pliisuja pintaratkaisuja, jotka markkinavoimat ovat saaneet ajetuksi standardiksi ihmisten ajatuksiin.

Eiköhän kuolinvuoteella kaikki maallinen näperrys tunnu yhdentekevältä, oli se siivoamista tai pintaratkaisuja tai kuntosalin tekoa latoon.

Viettäkää, ihmiset, aikaa perheenne ja ystävienne kanssa.

No sitä aikaa ystävien ja perheen kanssa onkin mukava viettää, kun on tilaa järjestää isojakin tapaamisia, puutarhajuhlia jne.

"Jooo-o.. Että kuinkakohan kauan te mahdatte jaksaa hoitaa tätä pihaakin? Viisi vuotta?"

Kymmenen vuotta myöhemmin pihalle on rakennettu valtava pergola, kivipuutarha, massiivinen rinnepuutarha, viherhuone, lampi vesikasveineen, kaksi uutta terassia ja istutettu valtava määrä puita ja pensaita, parituhatta perennaa ja asennettu pihavaloja, suihkulähteitä ja niin edelleen. Ja tahti senkun kiihtyy.

Jokaikisellä vierailulla esittelen tuon kommentin sanojalle uusimmat puutarhajutut mitä on tullut tehtyä. Talvisaikaan kerron joka kerta mitä aion tehdä seuraavana kesänä. 

Vierailija kirjoitti:

Av-mammat miettivät koko elämänsä siivoamisen kautta. Jos täällä kysytään mielikuvitusleikkinä, että millaista elämäsi olisi, jos sinulla olisi miljardi euroa ja asuisit linnassa, niin heti ensimmäinen vastaus on: en halua asua linnassa, koska siellä olisi niin paljon siivottavaa. 

Ihan kuin siihen mielikuvitusleikkiin ei voisi sisällyttää siivoojaa tai magiaa, joka poistaa lian ja sotkun olemassaolon kokonaan. Ehei, av-mamma ajattelee vain siivoamista. 

Jonkun se täytyy tehdä tai järjestää.

Miksei niin saisi todeta, kun tottahan se on.

Kaikesta sitä lumihiutaleen pitää loukkaantua.

Sitäpaitsi nykyään on jo niin uusavuttomia ja kertakaikkiaan hölmöjä ihmisiä, että niille voi tulla yllättyksenä miten paljon semmonen vaatii työtä ja ahkeruutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isojen neliöiden ja maiden etuihin liittyy sekin, ettei niiden aina tarvii olla kotihommia, mitä tehdään. Voi tuusata, ideoida, taiteilla, tehdä kuntosalin latoon ja antaa harrastusten levitä. Sisustuslehdet on tehneet ison karhunpalveluksen kuvillaan, joihin uskotaan. Elämähän on jotain ihan muuta. Se on keskeneräisyyttä ja touhuamista tyytyväisenä.

Minä taas ylipäätään kyseenalaistaisin tuon ajatuksen, että pitäisi koko ajan touhuta, ja nimenomaan vielä tuollaista materiaalista touhuamista: rakentamista, remontointia, siivoilua, rapsuttelua. Olen itse varmaan jo keski-ikäinen, mutta liitän tuon elämäntyylin aika vahvasti niihin alkuperäisiin buumereihin.

Jos minulla on aikaa, soitan pianoa.

Öö oliko tää vitsi? Sun harrastus on pianon soitto, jonkun toisen harrastus on rakentelu. Ihan samalla viivalla eikä kumpikaan ole huonompi kuin toinen.