Miksi ihmiset eivät valmistaudu vanhuuteen?
Harmittaa, kun omassa suvussa ihmisiä, jotka eivät voimiensa päivinä viitisneet yhtään miettiä vanhuuttaan. Nyt on mökkiä siellä täällä, joissa ei käy kuin varkaat. Samoin on jakomattomia kuolinpesiä edellisistä polvista. Olisivat vaikka myyneet kaikki ennen 70 vuoden ikää ja antaneet rahat hyväntekeväisyyteen. Nyt omaisuus ja muistot lahoaa käsiin ja ihmetellään, miksi se 500 km päässä asuva sukulainen korjaa tai käy mökillä, vaikka on 20 vuotta suoraan sanottu, että myykää pois.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on helpompaa jättää jälkipolvet murehtimaan keskenään miten asiat hoidetaan kuin ottaa itse vastuu ja nähdä vaivaa sen eteen mitä omalle omaisuudelle tapahtuu.
Perinnöstä voi kieltäytyä - loppuu murehtiminen siihen paikkaan.
Jos luopuu perinnöstä, menee perintö tämän luopujan perillisille, eli pysyy riesana edelleen perijän lapsilla.
Perinnöstä voi luopua esimerkiksi kodittomien kissojen tai muun sydäntä lähellä olevan hyväntekeväisyyskohteen hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töissä törmään tuohon ilmiöön jatkuvasti asuntoasioiden merkeissä. Fiksut ihmiset muuttavat viimeistään 7-kymppisinä sellaiseen esteettömään asuntoon, johon on helppo hankkia palveluja, mutta aivan liian monet jäävät niihin monikerroksisiin omakotitaloihin, jotka pahimmillaan sijaisevat jossakin korpikuusen kannon alla. Sitten kunto "yllätys, yllätys" romahtaakin ja yhteiskunnalta ollaan vaatimassa saman tien palvelutalopaikkaa.
Kokoomusta en ole koskaan äänestänyt, mutta ymmärrän puolueen sanoman ihmisen omasta vastuusta.
Omakotitaloon on kyllä aivan samanlaista hankkia palveluita,kun muunlaisiinkin taloihin.
Monessa rintamamiestalossa on pesutilat kellarissa. Millaista apua sinä tilaat vanhukselle, joka ei enää pääse sinne?
Nämä ihmiset käyvät muiden kaltaistensa tavoin päiväkeskuksissa pesulla. Siellä käyvät myös ne, jotka eivät rintamamiestaloissa asu. Pesijän ammatti ei lie tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töissä törmään tuohon ilmiöön jatkuvasti asuntoasioiden merkeissä. Fiksut ihmiset muuttavat viimeistään 7-kymppisinä sellaiseen esteettömään asuntoon, johon on helppo hankkia palveluja, mutta aivan liian monet jäävät niihin monikerroksisiin omakotitaloihin, jotka pahimmillaan sijaisevat jossakin korpikuusen kannon alla. Sitten kunto "yllätys, yllätys" romahtaakin ja yhteiskunnalta ollaan vaatimassa saman tien palvelutalopaikkaa.
Kokoomusta en ole koskaan äänestänyt, mutta ymmärrän puolueen sanoman ihmisen omasta vastuusta.
Omakotitaloon on kyllä aivan samanlaista hankkia palveluita,kun muunlaisiinkin taloihin.
Monessa rintamamiestalossa on pesutilat kellarissa. Millaista apua sinä tilaat vanhukselle, joka ei enää pääse sinne?
Nämä ihmiset käyvät muiden kaltaistensa tavoin päiväkeskuksissa pesulla. Siellä käyvät myös ne, jotka eivät rintamamiestaloissa asu. Pesijän ammatti ei lie tuttu.
Tässä näpsäkkä tietopaketti Tampereella toimivasta päiväkeskuksesta:
"Päiväkeskukset tarjoavat virkistystä ja toimintaa kotona asuville, huonokuntoisille ikääntyville niin, että he voivat selvitä kotioloissa mahdollisimman kauan.
Päiväkeskuksessa järjestetään virikkeellistä, kuntouttavaa, omatoimisuutta tukevaa ja sosiaalisia kontakteja ylläpitävää toimintaa: päiväkeskuksessa voi saunoa ja ruokailla, käydä jalkojenhoitajalla ja osallistua toimintatuokioihin.
Päiväkeskuspalvelua voi saada yhtenä päivänä viikossa.
Päiväkeskuspäivään kuuluu tarvittaessa asiakkaan hakeminen kotoa ja saattaminen kotiin. Kuljetus päiväkeskukseen maksaa joukkoliikenteen kertamaksun/suunta eli tällä hetkellä edestakainen kuljetus maksaa kuusi euroa. Halutessaan päiväkeskukseen voi tulla omalla kyydillä (oma kyyti molempiin suuntiin).
Päiväkeskusmaksu on 15 euroa/päivä. Se sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin ja saunotuksen. Pelkästään saunan ja aterian sisältävä päiväkeskuspäivä maksaa 10 euroa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa elää tämän elämänsä niinkuin tahtoo.
Miksi nuoret eivät valmistaudu tulevaisuuteen, vaan jäävät luusereiksi sohville löhöämään ja kittamaan kaljaa ja notkumaan kaduille.
Miksi he eivät opiskele ja hanki ammattia, vaan elävät yhteiskunnan piikkiin täysillä?
Olen kyllästynyt maksamaan noiden nuorten hyypiöiden elämää, jotka eivät pelkkää laiskuuttaan nosta perstettä sohvalta. Ruuatkin tilataan kotiin, ettei tarvitse ulos mennä. Ja minä työssäkäyvänä ja moni muu työssökäyvä maksaaa.Kyllä etoo!
Jösses miten typerä kommentti.
Yhteiskunnan piikkiin elävät ihmiset eivät todellakaan tilaile ruokaa kotiin. Ei siihen ole varaa kaikills työssäkäyvilläkään. Eikä sossupummeja ole vain nuorten ikäluokissa, muistakin löytyy.
Tuttavani on ollut jo 40 vuotta eläkkeellä, jäi 1980-luvulla eläkkeelle, silloin pääsi jo 53-vuotiaana, mutta eläkkeellä olohan on sallittua.
Lol. Tuossa ajassa on käytetty muutamaan kertaan palkasta kerätyt eläkemaksut. Mutta se oli sitä aikaa, kun boomerit suunnittelivat, mitä tekevät, kun jäävät eläkkeelle.
Nyt ei sellaista riesaa ole, vaan eläkeikä alkaa seiskalla nuoremmilla ikäluokilla. Maksavat siinä sivussa vielä boomereiden eläkkeetkin, mutta omat eläkesäästöt jäävät minimaalisiksi. Sääliksi käy.
En minä ainakaan mökistäni luovu niin kauan kuin henki pihisee!!
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1975 syntyneiltä ja sitä nuoremmilta poistetaan leskeneläke. Eläkeläisen asumistuessa neliöraja on 70 neliötä. Toimeentulotuessa ei enää hyväksytä yhtiölainaa / putkiremonttilainaa laskuksi ja mökki estää toimeentulotuen saannin täysin, jos tarvitsee esim. lääkkeisiin rahaa.
Kodinhoitajat eivät siivoa. Siivous on ostettava itse.
Kun palvelun tarve alkaa kannattaa olla tuloton ja varaton. Tämä voittaa kaikki mahdolliset sijoitus- ja verosuunnitteluvinkit, jos haluat nauttia omista rahoistasi itse ja siirtää ylimenevät pennosesi jälkipolville eikä yhteiskunnalle. Täytyy aloittaa ajoissa ja suunnitelmallisesti.
Parku tulee olemaan iso kun huomataan, että täytyy tyhjentää se osakesäästötili, että saa jonkun pyllyn pyyhkimään.
Harmi vaan kun kaupan alalta ja palvelualalta loppuu paljon työpaikkoja seuraavan 10 vuoden sisällä, työmarkkinatuki on 518 netto ja nuoremmatkin tarvitsee tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisen asumistuessa neliöraja on 70 neliötä.
Linkki? Onko tuollainen muutos siis tulossa? Ainakaan nyt eläkeläisen asumistuessa ei ole mitään neliörajaa.
Kyllä on tuo 70 neliötä ja kahdelle 85 neliötä. Noilla neliöillä saa täyden asumistuen.
Yleisessä asumistuessa ei ole neliörajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisen asumistuessa neliöraja on 70 neliötä.
Linkki? Onko tuollainen muutos siis tulossa? Ainakaan nyt eläkeläisen asumistuessa ei ole mitään neliörajaa.
Kyllä on tuo 70 neliötä ja kahdelle 85 neliötä. Noilla neliöillä saa täyden asumistuen.
Yleisessä asumistuessa ei ole neliörajaa.
Omakotitalossa lämmityskuluissa saa olla yhdellä 70 neliötä.
Aloittajalle: en tiedä. Omilla vanhemmillani ei ole mökkiä tms, mutta tavaraa kaapit täynnä. Äidilläkin (94v) järjetön määrä vaatteita, mm pitkiä iltapukuja, joita ei takuulla ole käyttänyt sitten 1970-luvun. Jostain syystä ei vaan halua luopua niistä. Sitten käyttää suunnilleen kolmea vaatekertaa, jotka kiertävät päältä pesukoneeseen, pesukoneesta pyykkinarulle ja pyykkinartulta päälle. Onneksi heillä on sentään kaikki paperit, joilla on jotain arvoa, tietyssä paikassa ja me perilliset tiedetään, missä ne on.
Mä olen vasta 59v, mutta suunnittelen jo nyt vanhuuttani. Teen kuolinsiivousta tai konmaritan, miten vaan. Lisäksi nyt remonttia tehdessäni katson, että vanhanakin pystyn toimimaan kodissani. Onneksi mulla ei ole koskaan ollut hinkua muuttaa syrjäseuduille. Täällä pääkaupunkiseudulla palvelut pelaa varsin hyvin. Käytän jo nyt paljon palveluita (esim kotiinkuljetuksia). Mulla on kaksikerroksinen asunto, mutta tilaa on niin paljon yhdellle ihmiselle, että jos joskus en pääse enää kulkemaan portaita, voin asua alakerrassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töissä törmään tuohon ilmiöön jatkuvasti asuntoasioiden merkeissä. Fiksut ihmiset muuttavat viimeistään 7-kymppisinä sellaiseen esteettömään asuntoon, johon on helppo hankkia palveluja, mutta aivan liian monet jäävät niihin monikerroksisiin omakotitaloihin, jotka pahimmillaan sijaisevat jossakin korpikuusen kannon alla. Sitten kunto "yllätys, yllätys" romahtaakin ja yhteiskunnalta ollaan vaatimassa saman tien palvelutalopaikkaa.
Kokoomusta en ole koskaan äänestänyt, mutta ymmärrän puolueen sanoman ihmisen omasta vastuusta.
Omakotitaloon on kyllä aivan samanlaista hankkia palveluita,kun muunlaisiinkin taloihin.
On omakotitaloja ja omakotitaloja. Rintamamiestaloissa pesutilat sijaitsevat usein jyrkkien portaiden vuoksi saavuttamattomissa alakerran tiloissa. Toinen ongelma on nämä keskellä korpea sijaitsevat huushollit; kotihoito pystyy käymään huomattavasti useammin kaupungin keskusta-alueen lähistöllä olevassa kodissa kuin jossakin 30 km päässä muusta asutuksesta olevassa.
Minä olen miettinyt. Asun alueella ja talossa, jossa on esteetön kulku. Pääsen palveluihin vaikka pyörätuolilla. Työhuoneeni sijaitsee kodin lähellä, pääsen kulkemaan tosiaan vaikka sitten pyörätuolilla. Vapaa-ajan asunto on taksimatkan päässä.
Koitan liikkua varovasti, koska en halua rasittaa niveliä, vaikka olen keski-ikäinen. Taloudellinen puoli on suunniteltu. Minullla vaikuttaisi olevan turvattu vanhuus. Näillä näkymin hyvä ja virikkeellinen elämä loppuvuosina.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt. Asun alueella ja talossa, jossa on esteetön kulku. Pääsen palveluihin vaikka pyörätuolilla. Työhuoneeni sijaitsee kodin lähellä, pääsen kulkemaan tosiaan vaikka sitten pyörätuolilla. Vapaa-ajan asunto on taksimatkan päässä.
Koitan liikkua varovasti, koska en halua rasittaa niveliä, vaikka olen keski-ikäinen. Taloudellinen puoli on suunniteltu. Minullla vaikuttaisi olevan turvattu vanhuus. Näillä näkymin hyvä ja virikkeellinen elämä loppuvuosina.
Alue, jossa asun, on tasaista. Rollaattorilla ja pyörätuolilla on hyvä mennä. Pärjää vaikka yksin liikenteessä. Löytyy kauppoja ja puita. On virikkeitä. Minulla on harrastus, joka turvaa henkisen elämän. Tutkittavaa ja opittavaa löytyy aina. Olen onnekas.
Toinen vanhempani kuoli yllättäen. Vaikka suru on ollut suuri ja käytännön asiat toissijaisia, olen silti hänelle kiitollinen, että oli elämänsä varrella hoitanut juuri tuon kaltaiset asiat kuntoon. Ehti jopa käydä hoitamassa pankkiasiat kuntoon ennen kuolemaansa diagnoosin saatuaan.
Ei se surua vie pois, mutta ei se suremista myöskään helpottaisi, jos olisi vielä hirveä määrä paperisotaa ja käytännön asioita hoidettavana.
Sitten on puolison vanhemmat, jotka ovat paljon huonokuntoisempia, mutta kieltäytyvät ajattelemasta ollenkaan miten asioita kannattaisi järjestellä. Tai eivät edes suostu miettimään, missä haluaisivat asua, kun nykyisessä eivät pärjää ja se aika on väkisin kohta.
Sieltä tiedossa melkoinen säätäminen meille, tai itse asiassa on jo, kun eivät enää itse jaksa tai halua hoitaa kaikkea, mutta ei meinaa käydä, että hoidettaisiin asioita kuntoon jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on helpompaa jättää jälkipolvet murehtimaan keskenään miten asiat hoidetaan kuin ottaa itse vastuu ja nähdä vaivaa sen eteen mitä omalle omaisuudelle tapahtuu.
Perinnöstä voi kieltäytyä - loppuu murehtiminen siihen paikkaan.
Jos luopuu perinnöstä, menee perintö tämän luopujan perillisille, eli pysyy riesana edelleen perijän lapsilla.
Perinnöstä voi luopua esimerkiksi kodittomien kissojen tai muun sydäntä lähellä olevan hyväntekeväisyyskohteen hyväksi.
Ei voi. Perinnöstä luopuminen tarkoittaa että ei ryhdy perintöön ollenkaan. Sekoitat perinnöstä luopumisen ja testamenttaamisen. Nämä ovat eri asioita. Perinnöstä luopuessaan perittävä luopuu kaikista oikeuksistaan perintöön; perintö jaetaan perintökaaren mukaan edelleen, esim. luopujan lapsille tai sisaruksille.
Se on täsmälleen näin.Ei kannata köyhän vähää omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on helpompaa jättää jälkipolvet murehtimaan keskenään miten asiat hoidetaan kuin ottaa itse vastuu ja nähdä vaivaa sen eteen mitä omalle omaisuudelle tapahtuu.
Perinnöstä voi kieltäytyä - loppuu murehtiminen siihen paikkaan.
Jos luopuu perinnöstä, menee perintö tämän luopujan perillisille, eli pysyy riesana edelleen perijän lapsilla.
Mutta eikö nekin pystyy luopumaan? Että siitä ei tulisi mitä vaivaa.
Linkki? Onko tuollainen muutos siis tulossa? Ainakaan nyt eläkeläisen asumistuessa ei ole mitään neliörajaa.