Voiko olla vähän katkera, jos isovanhemmat eivät halua ollenkaan auttaa lastenhoidossa?
Joo, tiedän että jokainen hoitaa itse lapsensa, mutta en kyllä voisi itse kuvitella, etten hoitaisi omia lastenlapsiani tai auttaisi omia lapsiani. Sanotaan tässä alkuun, että minä ja sisarukseni olimme lapsena todella paljon hoidossa omilla isovanhemmillani. Ennen lasten syntymää udeltiin jatkuvasti, milloin niitä lastenlapsia syntyy.
Meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta ja neljä tervettä isovanhempaa ja lisäksi kaksi "bonusisovanhempaa". He ovat kaikki noin 60-vuotiaita, työelämässä, mutta kukaan ei tee kovin kuormittavaa työtä. Puolisoni perhe asuu sen verran kaukana, että heitä emme näe kovin usein. Omat vanhempani käyvät kyllä meillä kerran pari viikossa kumpikin, mutta eivät halua jäädä lasten kanssa yksin. Ennen lapsia emme nähneet näin usein, ehkä kerran pariin viikkoon.
Kun ensimmäinen lapsi syntyi, isovanhemmat olivat ihastuneita uuteen vauvaan ja alkoivat käydä meillä useammin. Sain jatkuvasti kuulla, kuinka vieraille pitäisi olla kahvit keitettynä ja jotain tarjottavaa. Tästä jo vähän suutuin, koska olin väsynyt vieraiden passaamiseen pienen vauvan kanssa, ja ovat siitä lähtien hoitaneet omat kahvinsa. Samoin ilmoitin, että en jaksa valitusta kodinhoidosta. En nyt tiedä, ovatko he edelleenkin tästä loukkaantuneita. Meillä on vain pari sääntöä, joita lasten kanssa pitää noudattaa, ei jatkuvasti herkkuja, ja kiipeilevää taaperoa pitää seurata tarkasti, jotta hän ei satuta itseään.
Olen siis ollut esikoisen syntymän jälkeen tasan yhden illan pois kotoa yhtä aikaa puolisoni kanssa, tämä oli, kun nuorempi lapsi syntyi. Kerran kävimme yhdessä kävelyllä, kun lapset nukkuivat päiväunia mummon katsoessa telkkaria. Tässä kaikki lastenhoitoapu, jota olemme saaneet.
Onko mielestänne moraalinen velvollisuus edes joskus hoitaa lapsenlapsia? Erityisesti silloin, jos on saanut erityisen paljon apua omilta vanhemmiltaan. Kyllä me näinkin pärjätään, mutta ärsyttää.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten siis ärsyttää se, että meillä on lähes joka päivä joku isovanhempi kylässä, mutta istuvat vain sohvalla juomassa kahvia. Mikään ei-kiva ei onnistu lasten kanssa, esimerkiksi vaipanvaihto, voileivän voitelu, pienemmän perässä meno pihalla, niistäminen, lohduttaminen yms. Voivat ehkä hetken lukea jotain kirjaa, mutta sekin on tosi rankkaa. Ärsyttäisi paljon vähemmän, jos he kävisivät huomattavasti harvemmin.
Tämä oli siis ap. Pienten lasten kanssa ajan viettoon kuuluu kyllä aika paljon hoitamista, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Ei oikein voi jättää vessa-asioita ja ruokailuja hoitamatta. Meillä isovanhemmat ovat selkeästi kiinnostuneita lapsenlapsista, kunhan eivät vain joudu tekemään mitään. Se oman kahvin keittäminen on jo tosi kamalaa. Lapset ovat ikään kuin söpö ohjelmanumero, jonka leikkiä voi seurata. Olen ihan vakavissani harkinnut vierailujen rajoittamista. Me oltiin lapsena enemmän isovanhemmilla kuin kotona ja isovanhempamme olivat jo yli 70-vuotiaita siihen aikaan.
Ap
miksi olet pullautellut kakaroita, jos et osaa niitä edes hoitaa?
aikaa on näköjään maata palstalla kuitenkin. mutta kahvia ei kerkiä keittämään?
Osaan hoitaa lapsia, mutta ei huvittaisi palvella terveitä aikuisia useampaan kertaan viikossa. Meillä on kahvinkeitin vain vieraille, emme itse juo. Taisin sanoa jo ensimmäisessä viestissä, että näinkin pärjätään.
Ihmetyttää vain isovanhempien asenne, oli ihan eri ääni kellossa, kun omat lapsensa olivat pieniä. Äitini usein oikein kehuskelee, miten paljon rahaa säästi päiväkotimaksuissa, kun laittoi vanhat vanhempansa hoitamaan lapset. Meitä oli mummolassa parhaimmillaan viisi alle kouluikäistä serkusta. Kesät oltiin toki mummolassa, siis useita viikkoja putkeen.
Itse kaipaisin hoitoapua ehkä kerran kuukaudessa. Tuttavaperheissä näyttäisi olevan yleistä, että lähellä asuvat isovanhemmat auttavat paljon, hoitavat esimerkiksi vanhempien iltavuorojen tai harrastusten ajan. Viimeksi kun kysyin hoitoapua, äidilleni tuli yhtäkkiä kiire kotiin pesemään ikkunoita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä isovanhemmat muistavat tämän sitten vanhuksina, kun itse tarvitsevat apua. Eihän hekään voi olettaa että ne lapset tai lapsenlapset auttaa. Minä toki hoidan omat lapseni, mutta tiedostan että he saattavat tehdä myös lapsia. Ja jos jotain kävisikin heille, se lapsenlapsi jäisi mahdollisesti minun vastuulleni. Kun olisin lähisukua. Meillä tosin molemmat mummot tykkää olla lasten kanssa. Mutta huvikseen ei ole tullut vietyä, lähinnä jos itse pyytävät tai nyt kesällä, kun olen töissä ja välillä tarvitsee hoitoapua.
Apn tapauksessa rajottaisin vierailuja. Kuulostaa raskaalta.
huutikset aina tälle kommentille. vanhukset makaa paskavaipoissaan laitoksissa, jossa vieraillaan kahdesti vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten siis ärsyttää se, että meillä on lähes joka päivä joku isovanhempi kylässä, mutta istuvat vain sohvalla juomassa kahvia. Mikään ei-kiva ei onnistu lasten kanssa, esimerkiksi vaipanvaihto, voileivän voitelu, pienemmän perässä meno pihalla, niistäminen, lohduttaminen yms. Voivat ehkä hetken lukea jotain kirjaa, mutta sekin on tosi rankkaa. Ärsyttäisi paljon vähemmän, jos he kävisivät huomattavasti harvemmin.
Tämä oli siis ap. Pienten lasten kanssa ajan viettoon kuuluu kyllä aika paljon hoitamista, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Ei oikein voi jättää vessa-asioita ja ruokailuja hoitamatta. Meillä isovanhemmat ovat selkeästi kiinnostuneita lapsenlapsista, kunhan eivät vain joudu tekemään mitään. Se oman kahvin keittäminen on jo tosi kamalaa. Lapset ovat ikään kuin söpö ohjelmanumero, jonka leikkiä voi seurata. Olen ihan vakavissani harkinnut vierailujen rajoittamista. Me oltiin lapsena enemmän isovanhemmilla kuin kotona ja isovanhempamme olivat jo yli 70-vuotiaita siihen aikaan.
Ap
miksi olet pullautellut kakaroita, jos et osaa niitä edes hoitaa?
aikaa on näköjään maata palstalla kuitenkin. mutta kahvia ei kerkiä keittämään?
Osaan hoitaa lapsia, mutta ei huvittaisi palvella terveitä aikuisia useampaan kertaan viikossa. Meillä on kahvinkeitin vain vieraille, emme itse juo. Taisin sanoa jo ensimmäisessä viestissä, että näinkin pärjätään.
Ihmetyttää vain isovanhempien asenne, oli ihan eri ääni kellossa, kun omat lapsensa olivat pieniä. Äitini usein oikein kehuskelee, miten paljon rahaa säästi päiväkotimaksuissa, kun laittoi vanhat vanhempansa hoitamaan lapset. Meitä oli mummolassa parhaimmillaan viisi alle kouluikäistä serkusta. Kesät oltiin toki mummolassa, siis useita viikkoja putkeen.
Itse kaipaisin hoitoapua ehkä kerran kuukaudessa. Tuttavaperheissä näyttäisi olevan yleistä, että lähellä asuvat isovanhemmat auttavat paljon, hoitavat esimerkiksi vanhempien iltavuorojen tai harrastusten ajan. Viimeksi kun kysyin hoitoapua, äidilleni tuli yhtäkkiä kiire kotiin pesemään ikkunoita.
Ap
vieritän kyyneleen puolestasi. NOT
Vierailija kirjoitti:
Saa se ärsyttää, niin itseänikin ärsyttää meidän isovanhemmat. Mutta katkeruus sinänsä on turhaa tässäkin asiassa. Meillä on jokaisella omat lähtökohtamme ja vaikka minua harmittaa se, että isovanhemmat eivät halua olla juurikaan lastemme kanssa, täytyy myös kunnioittaa heidän oikeuttaan elää oman näköistään elämää. Loppujen lopuksi kummankaan meistä vanhemmat eivät ole mitään pullantuoksuisia mummoja ja pappoja tyypiltään, vaan ihan meneviä, täysillä vielä työelämässä jne.
Kyllä se lopulta pitää lähteä omasta halusta viettää aikaa niiden lasten kanssa ja jos sitä ei ole, kaikki muu on vähän väkisin väännettyä.
Meidän lapset ovat jo nuoria aikuisia. Isovanhemmille oli tosi tärkeä ottaa valokuvia lasten kanssa ja kehuskella heillä kun olivat pienempiä. Vähän myöhemmin kyllästyivät ja ilmoittivat ettei heitä saa häiritä eikä vaivata. Emme odottaneet lastenhoitoapua koskaan vaan ihan kiinnostusta ja halua tavata välillä.
Nyt sitten syyllistetään ja lähetellään omituisia viestejä nuorillekin kun he eivät ole hirveän kiinnostuneita isovanhemmistaan ja käy kylässä.
Et voi vaatia ketään olemaan muunlainen kuin hän on. Nämä isovanhemmat eivät halua olla lasten kanssa, mutta haluavat katsella heitä. Sinun pitää sitten päättää, miten itse suhtaudut asiaan. Voihan olla, että tiivis kyläily ja lasten katselu ajan kanssa johtaa hyvään suhteeseen lasten ja isovanhempien välillä.
Mutta ei sinun tarvitse ruuhkavuosien keskellä sietää kotonasi monta kertaa viikossa kyläileviä ihmisiä, jotka ottavat enemmän kuin antavat.
Et saa, jokainen hoitakakoon lapsensa itse ja jos isovanhemmat sitten ovat sellaisia että mielellään lapsia hoitavat on se vaan bonusta. Itseisarvo hoito apua ei saa olla. Oletko koskaan miettinyt että vaikka isovanhempienne työ ei sinusta raskaalta kuullosta voi se 60 vuotiaalle jo sitä olla.
Suomalaisilta puuttuu yhteisöllisyys ihan kokonaan. Kaikkihan pääsisivät helpommalla, kun autettaisiin toisiamme ja tehtäisiin yhdessä asioita. Mutta murjotetaan kaikki yksin omissa lokeroissamme ja apua saa pyytää vasta kun on pää kainalossa ja mieluiten ei silloinkaan. Kaikki voittaa. Erityisesti tällä palstalla on suuri synti, jos ihan kaikesta ei selviä itse.
Ei ole oikeutta vaatia lastenhoitoapua ja katkeroituminen on turhaa. Mutta mun mielestä on kyllä outoa, että ramppaavat teillä jatkuvasti. Itse en ainakaan halua vieraita tuota tahtia, on muutakin puuhaa, haluan tavata toisiakin läheisiä ja myös rauhoittuminen itsekseen on tarpeen. Vierailu kerran pari kuussa on hyvä, ei missään nimessä joka viikko.
Eli tee se mitä voit ja rajoita vierailuja siihen määrään, kun se on teille mukavaa.
50-kymppiset vielä monesti jaksavat hoitaa työnsä ohessa pikkulapsia. Harvoin 60+v. Väsyy paljon helpommin ja monilla erilaisia vaivoja. Et sinä tiedä miten kenenkin työ kuormittaa. Haluat kostaa heille myöhemmin ? Tiedätkö että karma is a bitch. Katsotaan sitten kun olet itse 60v-> kuinka paljon jaksat. Sitten omat lapsesi toteaa, ei tota tarvitse vanhana hoitaa. Muistele sitä sitten yksinäisenä siellä vanhainkodissa vaipoissa.
No kyllä jos heille itselle on kuitenkin apu kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten siis ärsyttää se, että meillä on lähes joka päivä joku isovanhempi kylässä, mutta istuvat vain sohvalla juomassa kahvia. Mikään ei-kiva ei onnistu lasten kanssa, esimerkiksi vaipanvaihto, voileivän voitelu, pienemmän perässä meno pihalla, niistäminen, lohduttaminen yms. Voivat ehkä hetken lukea jotain kirjaa, mutta sekin on tosi rankkaa. Ärsyttäisi paljon vähemmän, jos he kävisivät huomattavasti harvemmin.
Tämä oli siis ap. Pienten lasten kanssa ajan viettoon kuuluu kyllä aika paljon hoitamista, jos vanhemmat eivät ole paikalla. Ei oikein voi jättää vessa-asioita ja ruokailuja hoitamatta. Meillä isovanhemmat ovat selkeästi kiinnostuneita lapsenlapsista, kunhan eivät vain joudu tekemään mitään. Se oman kahvin keittäminen on jo tosi kamalaa. Lapset ovat ikään kuin söpö ohjelmanumero, jonka leikkiä voi seurata. Olen ihan vakavissani harkinnut vierailujen rajoittamista. Me oltiin lapsena enemmän isovanhemmilla kuin kotona ja isovanhempamme olivat jo yli 70-vuotiaita siihen aikaan.
Ap
miksi olet pullautellut kakaroita, jos et osaa niitä edes hoitaa?
aikaa on näköjään maata palstalla kuitenkin. mutta kahvia ei kerkiä keittämään?
Osaan hoitaa lapsia, mutta ei huvittaisi palvella terveitä aikuisia useampaan kertaan viikossa. Meillä on kahvinkeitin vain vieraille, emme itse juo. Taisin sanoa jo ensimmäisessä viestissä, että näinkin pärjätään.
Ihmetyttää vain isovanhempien asenne, oli ihan eri ääni kellossa, kun omat lapsensa olivat pieniä. Äitini usein oikein kehuskelee, miten paljon rahaa säästi päiväkotimaksuissa, kun laittoi vanhat vanhempansa hoitamaan lapset. Meitä oli mummolassa parhaimmillaan viisi alle kouluikäistä serkusta. Kesät oltiin toki mummolassa, siis useita viikkoja putkeen.
Itse kaipaisin hoitoapua ehkä kerran kuukaudessa. Tuttavaperheissä näyttäisi olevan yleistä, että lähellä asuvat isovanhemmat auttavat paljon, hoitavat esimerkiksi vanhempien iltavuorojen tai harrastusten ajan. Viimeksi kun kysyin hoitoapua, äidilleni tuli yhtäkkiä kiire kotiin pesemään ikkunoita.
Ap
Ymmärsinkö oikein. Tarvitset apua kerran kuussa ja sen sijaan että maksaisit siitä muutaman kympin, yrität kiristää kaikkia naispuolisia sukulaisiasi ilmaiseksi töihin. Ja kun ei onnistu, mietit välien katkaisua. Just.
Vieraille muuten kuuluu keittää kahvit. Kuuluu käytöstapoihin. Et sinä ketään palvele.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilta puuttuu yhteisöllisyys ihan kokonaan. Kaikkihan pääsisivät helpommalla, kun autettaisiin toisiamme ja tehtäisiin yhdessä asioita. Mutta murjotetaan kaikki yksin omissa lokeroissamme ja apua saa pyytää vasta kun on pää kainalossa ja mieluiten ei silloinkaan. Kaikki voittaa. Erityisesti tällä palstalla on suuri synti, jos ihan kaikesta ei selviä itse.
Eli minä käyn hakkaamassa polttopuut naapurille ja naapuri minulle. Miksi ei molemmat voi hoitaa sitä itse?
Jos et selviä itse, osta apua.
Minä hoidan vain vanhemman pojan lapsia. Tämä miniä oli alusta asti osa perhettä, hyväksyi sääntömme eikä yrittänyt niitä muuttaa. Jo ennen lapsia kyläilimme puolin ja toisin, autoimme toisiamme ja neuvoimme yhteisessä harrastuksessa. En tiedä, mitä hän selkäni takana minusta puhui, mutta ilkeitä puheita ei ainakaan korviini kantautunut.
Toisen pojan vaimo puolestaan teki jo ensimmäisellä tapaamiskerralla selväksi, että hän ei arvosta tapaamme elää ja antoi runsaasti ohjeita siitä, miten olla ja toimia niin, että hänkin sen hyväksyy. Onneksi näimme häntä ja näemme edelleen korkeintaan kerran kuukaudessa.
Toisen pojan vaimo muistaa jokaisella tapaamisella nostaa esille sen,miten olen aina rakastanut esikoista enemmän, antanut hänelle kaiken ja vihani kuopusta kohtaan näkyy siinä, että en hoida hänen lapsiaan. En jaksa moista, pysykööt poissa elämästäni. Monissa ihmissuhdeoppaissa neuvotaan, että luovu rasittavista ihmisistä ja minä teen juuri niin.
Onhan sekin hieno asia, että käyvät kahvilla ja lukevatkin lapsille.
Kaikki isovanhemmat eivät yllä edes tuohon.
Voisitko pyytää suoraan, että voisivatko hetkeksi päästää sinut "vapaalle". Kai ne ikkunat on jo pesty. Jos he saisivat päättää, milloin heille sopisi ja merkitään kalenteriin.
AP pyydätkö isovanhempia koskaan kylään vain vierailumerkeissä? Odotatko aina jotain palveluksia? Jos menet itse isovanhemmille, jätätkö lapset heti muiden hoidettaviksi vsi hoidatko jälkikasvusi myös isovanhemmilla? Näitä on hyvä miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilta puuttuu yhteisöllisyys ihan kokonaan. Kaikkihan pääsisivät helpommalla, kun autettaisiin toisiamme ja tehtäisiin yhdessä asioita. Mutta murjotetaan kaikki yksin omissa lokeroissamme ja apua saa pyytää vasta kun on pää kainalossa ja mieluiten ei silloinkaan. Kaikki voittaa. Erityisesti tällä palstalla on suuri synti, jos ihan kaikesta ei selviä itse.
Eli minä käyn hakkaamassa polttopuut naapurille ja naapuri minulle. Miksi ei molemmat voi hoitaa sitä itse?
Jos et selviä itse, osta apua.
Pointti oli ehkä enemmän se, että meidän vadelmapensaassa kasvaa paljon vadelmia, vien osan naapuriin. Syksyllä naapuri tuo meille omenoita. Tai autan veljeä muutossa ja veli sitten auttaa meitä pihatalkoissa. Voihan kaikesta maksaa, mutta miksei voisi toimia myös näin?
Mä haluan että Isovanhempien kanssa suhde on semmonen läheinen ja he saavat olla niitä, jotka kellii. Käyvät meillä parikin kertaa viikossa (mua ei muuten vieraat haittaa, he ovat mukavia ja ovat kyllä ihan perhettä, vaikka lapsia ei hoida), mutta me vahditaan lapsia. Sisarukset on auttanut, mutta isovanhemmat ei. Ei mua haittaa, suhde voi olla läheinen ilman hoitamistakin. Heillä on ollut kova elämä, joten nauttikoon nyt siitä, kun vähän pystyvät
No ei ole mitään moraalista velvollisuutta 😄 Mistä näitä vanhempia tulee, jotka tästä kitisevät, en ymmärrä? Jos eivät halua hoitaa niin eivät hoida. Mitä kohtaa tästä oikein ei ymmärretä?
Vierailija kirjoitti:
Nyt turpa kiinni jo ap.
Suollat näitä provojasi palstalle kuin ripulipaskaa perseestäsi.
Mene ulos tai jonnekin, ja jätä nuo keksityt trollisin omaan surkeaan päähäsi.
Suurin osa palstalaisista tunnistaa jo sinut tietyistä asioista, jotka joka ikisessä trollisasi toistuvat.
Olet ääliö.
Lääkkeet!!!
Toivottavasti nämä isovanhemmat muistavat tämän sitten vanhuksina, kun itse tarvitsevat apua. Eihän hekään voi olettaa että ne lapset tai lapsenlapset auttaa. Minä toki hoidan omat lapseni, mutta tiedostan että he saattavat tehdä myös lapsia. Ja jos jotain kävisikin heille, se lapsenlapsi jäisi mahdollisesti minun vastuulleni. Kun olisin lähisukua. Meillä tosin molemmat mummot tykkää olla lasten kanssa. Mutta huvikseen ei ole tullut vietyä, lähinnä jos itse pyytävät tai nyt kesällä, kun olen töissä ja välillä tarvitsee hoitoapua.
Apn tapauksessa rajottaisin vierailuja. Kuulostaa raskaalta.