Neuvokaa tyhmää esikoisen äitiä! (Lapsen tottelemisesta kysymys)
Kolmevuotiaani on keksinyt "kivan" tavan, että hän yrittää koko ajan kaataa potan. Hän tietää, että niin ei saa tehdä. Hän tietää myös, että kaatamalla potan saa levitettyä pissat pitkin lattioita. Häntähän se ei siis haittaa yhtään eikä edes se että saa ne päällensä. Jos laitan itse siivoamaan sotkut, niin hänen mielestä se on vain hauskaa. Jos suutun, niin se on vain hauskaa. Jos en reagoi mitenkään vaan siivoan kaikessa hiljaisuudessa pissat niin se on vain hauskaa. Olen kyllästymiseen asti selittänyt miksi pottaa ei saa kaataa. Kyllästymiseen saakka kieltänyt, vienyt pois tilanteesta jne kasvatusoppaiden neuvoja noudattanut. Hermostuin tilanteeseen ja sanoin, että jos vielä kaataa potan niin menettää lelun x. No, nyt lapsi on menettänyt jo yli kymmenen lelua (ne on kirjahyllyn päällä ja näkee ne siellä ja tietää että ei niitä saa. Leluja ei ole mitenkään valtavasti ja kivoimmat lelut on jo pois. Tälläkään ei ole yhtään mitään vaikutusta vaikka nyt lapsi joutuu jo ihmettelemään millä voi leikkiä.
Neuvokaa miten saada lapsi tottelemaan tässä asiassa. Monessa muussa asiassa tottelee kyllä, mutta tässä ei niin sitten millään.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pissaa täynnä oleva potta on ylipäätään sen taaperon ulottuvilla?
Ei 3-vuotias ole mikään taapero.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ongelma ei ratkea hakemalla vastausta potan/pöntön käytöstä vaan joku muu ratkaisu pitää keksiä. Sillä minun mielestä tämä on vain lapsen keksimä uhmaamiskeino (ja taistelu "vallasta") ja yhtä hyvin se voisi olla mikä muu tahansa kuin potta. Mutta potta on lapsen kannalta helppo keino yrittää uhmata ja käyttää valtaa, sillä kyseessä on välttämätön monta kertaa päivässä tapahtuva toiminto, josta tietää että en voi sitä kokonaan kieltää.
Ap
Kyllä ratkaisu löytyy nimenomaan potan/pöntön käytöstä, koska potalla käymiseen liittyy lapsen tottelemattomuus. Et voi rangaista lasta potan kaatamisesta ottamalla lelua pois, koska lapselle nämä asiat eivät liity mitenkään toisiinsa. Hän ei ymmärrä syy-yhteyttä lelun viemisen ja potan kaatamisen välillä, koska sitä ei ole kuin sinun päässäsi.
Jos lapsi kaataa potan, on ratkaisu ottaa se potta pois ja laittaa lapsi käymään pöntöllä. Jos lasta pelottaa pöntöllä käyminen, niin silloin lapsen täytyy itse tehdä valinta, haluaako käydä potalla nätisti vai pöntöllä siitä huolimatta, että se pelottaa. Täällä onkin jo ehdotettu pöntön supistajaa ja korokejakkaraa käyttöön, lisävinkkinä antaisin sen, että laittaa vessapaperia pöntön pohjalle, jos lasta pelottaa/inhottaa mahdolliset "takaisinloiskahdukset" esim. kakalla käydessä.
Ukkonen ohi.
Nyt Hesassa vain 21 astetta.
Eipä tarvitse hikoilla.
Kiinnitä se potta seinätelineeseen, mistä sitä ei ilman ruuvaria saa irti. Kyllästyy lapsi turhiin yrityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja edellinen jatkaa vielä, että toi lapsen uhmaaminen nyt on aika vanhanaikainen ajatus. Siis että lapsen uhmaamista vastaan pitäisi jotenkin itse asettua eikä koskaan antaa periksi. Kannattaa opetella näkemään sen uhmaamisen taakse.
Ja ihmettelen siis, että jos se lapsi aina kaataa ne pissat, niin etkö ole hänen kanssaan yhdessä opettelemassa sitä pottailua vai miten aina ehtii sen tempun tehdä? Ehkä lapsi vaan haluaa sinut osallistumaan hänen kanssaan pottaopetteluun, ja kun et muuten viitsi mennä mukaan, niin on keksinyt keinon miten sinut saa paikalle?
3v on yleensä osannut olla potalla jo vuoden ajan, ei kai kukaan tuossa iässä enää opettele?
Lapsia on erilaisia, jotkut opettelee. Yksi lapsistani pelkäsi pottaa ja pyttyä hysteerisesti pienenä. Sitten eräänä päivänä lähes 3,5-vuotiaana päätti vain alkaa käydä potalla, eikä halunnut enää vaippaa. Oppi kerrasta kuivaksi.
No jos opettelee, niin vaippa takaisin ja lapselle todetaan, että tämä on näin hyvä. Jos ei ole valmis potalle, ei ole valmis potalle. Kyllä ne aika äkkiä muiden seurassa älyää, että toisilla ei olekaan housut täynnä selluloosaa. Mutta silloin ollaan tiukkana ja sanotaan lapselle, että sinä et osaa pottailla, sinä pidät vaippaa.
Jos lapsi kaataa potan, niin seuraavaksi hän istuu pytylle ja siinä pidetään niin pitkään, että tulosta tulee. Joskus menee 2 tuntia, mutta lapsi oppii, että kaadettu potta on istuttu pytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja edellinen jatkaa vielä, että toi lapsen uhmaaminen nyt on aika vanhanaikainen ajatus. Siis että lapsen uhmaamista vastaan pitäisi jotenkin itse asettua eikä koskaan antaa periksi. Kannattaa opetella näkemään sen uhmaamisen taakse.
Ja ihmettelen siis, että jos se lapsi aina kaataa ne pissat, niin etkö ole hänen kanssaan yhdessä opettelemassa sitä pottailua vai miten aina ehtii sen tempun tehdä? Ehkä lapsi vaan haluaa sinut osallistumaan hänen kanssaan pottaopetteluun, ja kun et muuten viitsi mennä mukaan, niin on keksinyt keinon miten sinut saa paikalle?
3v on yleensä osannut olla potalla jo vuoden ajan, ei kai kukaan tuossa iässä enää opettele?
Lapsia on erilaisia, jotkut opettelee. Yksi lapsistani pelkäsi pottaa ja pyttyä hysteerisesti pienenä. Sitten eräänä päivänä lähes 3,5-vuotiaana päätti vain alkaa käydä potalla, eikä halunnut enää vaippaa. Oppi kerrasta kuivaksi.
No jos opettelee, niin vaippa takaisin ja lapselle todetaan, että tämä on näin hyvä. Jos ei ole valmis potalle, ei ole valmis potalle. Kyllä ne aika äkkiä muiden seurassa älyää, että toisilla ei olekaan housut täynnä selluloosaa. Mutta silloin ollaan tiukkana ja sanotaan lapselle, että sinä et osaa pottailla, sinä pidät vaippaa.
Ei näin. Ei paluuta taaksepäin missään nimessä eikä varsinkaan siksi, että olisi tarkoitus häpäistä lasta.
Lasta kuuluu tukea eteenpäin, aina seuraavaa kehitysvaihetta kohti.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis olen itse välillä sortunut ihan lahjontaan, esim jokaisesta onnistuneesta pottapisusta (tai pöntöllä käymisestä) saa vaikka ksylitolipastillin. Tai tarran tai mitä nyt keksiikin.
Tämä on hyvä tapa (toivotunlaisen käyttäytymisen huomaamista, vahvistamista ja palkitsemista) eikä vääränlaista lahjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja edellinen jatkaa vielä, että toi lapsen uhmaaminen nyt on aika vanhanaikainen ajatus. Siis että lapsen uhmaamista vastaan pitäisi jotenkin itse asettua eikä koskaan antaa periksi. Kannattaa opetella näkemään sen uhmaamisen taakse.
Ja ihmettelen siis, että jos se lapsi aina kaataa ne pissat, niin etkö ole hänen kanssaan yhdessä opettelemassa sitä pottailua vai miten aina ehtii sen tempun tehdä? Ehkä lapsi vaan haluaa sinut osallistumaan hänen kanssaan pottaopetteluun, ja kun et muuten viitsi mennä mukaan, niin on keksinyt keinon miten sinut saa paikalle?
3v on yleensä osannut olla potalla jo vuoden ajan, ei kai kukaan tuossa iässä enää opettele?
Moni 3 v on osannut olla potalla jo parin vuoden ajan, ainakin jos on päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi taivas. Joillakin ei pitäisi olla lapsia.
Ostapa rinkula vessapyttyyn hänelle . Ja kerro että on jo iso ja voi alkaa harjoitella pytyllä käyntiä.Niin, sinä et tietenkään voi jumallallisena olentona ymmärtää, että kaikki eivät voi millään osata ja tietää kaikkea.
Mistä hän lapseton ihminen ilman kontakteja tietäisi yhtään mitään. Jos tietäisi, olisi kertonut ehdotuksensa.
Miten yksinkertaisista asioista pystytäänkin nykykasvatuksessa tekemään niin vaikeita? Usein ne aiheet liittyvät juuri tottelevaisuuteen ja käyttäytymisongelmiin. Jotkut vanhemmat yrittävät kasvattaa lapsiaan "tasa-arvoisesti" ilman aikuiselle kuuluvaa valtaa, vastuuta ja auktoriteettia.
Kolmevuotias osaa hyvin olla kaatamatta pottaa, kun se on tehty hänelle jo ALUSSA selväksi, ilman loputtomia selostuksia. Potan takavarikointi on luonnollinen seuraus potan kaatamisesta.
Potan kaatamisesta on tullut lapsen "hauskanpitoa" äidin kustannuksella. Miksi on vaikeaa olla aikuinen/vanhempi, joka pitää kiinni asettamastaan kiellosta? Auta lastasi onnistumaan ja tarvittaessa ESTÄ häntä kaatamasta pottaa. Tee asia hänelle RIITTÄVÄN selväksi. Miten lapsesi voi edelleen ajatella, että kyse on hauskasta asiasta? Onko reagointisi ollut niin löperöä? Mitä "hauskanpitoa" hän seuraavaksi keksii? Avaimet siihen ovat sinulla.
Potta pois ja opettelee pöntölle.
Tämä on ehkä aika tylsä neuvo..
Älä anna mahdollisuutta kaataa sitä pottaa. Älä jätä lasta valvomatta potalle. Pidät vaikka kiinni siitä jos yrittää kaataa.
Varmaan olet jo kokeillut huomion kiinnittämisen toisaalle tuossa tilanteessa.
Tuo on oikeasti raskain ikä lapsen hoidossa. Vikkelyyttä riittää mutta päässä ei ole vielä järkeä, minkä takia lasta täytyy valvoa tauotta. Tai niin se ainakin meillä meni.
Lahjonta toimii lasipurkkiin txt pottakarkki
Ja onnistuneesta suorituksesta xylitoli nalle karkki
Jos mikään muu ei ole tepsinyt, niin entä jos kunnolla ärähtää. Lapsi voi vähän säikähtää ja itkeäkin. Mutta asia tulee selväksi. Ihme ettet ole jo ärähtänyt, vaan kymmeniä kertoja tyynenä katsellut pissapotan kaatamista.
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö soittamaan neuvolaan ja keskustelemaan asiasta? Omaan korvaan kuulostaa ihan normaalilta 3v käytökseltä, mutta jos sieltä saisi vielä lisää tukea ja vaikka vinkkejä?
Normaalia pelätä pönttöä?!
En ole koskaan kuullut kenenkään pelkäävän pönttöä. Mutta kaipa se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Hoh hoh hoijaa 😮
Otapa päiväunet, jos noin kovin väsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 vuotiaana on ihan normaalia kokeilla rajoja. Kerta toisensa jälkeen. Monet lapsethan alkaa tässä iässä läpsiä / vetää hiuksista tms. Ja kerta toisensa jälkeen heille pitää selittää miksi niin ei saa tehdä ja jos on satuttanut jotain niin pyydetään anteeksi.
Kasvattaminen on välillä aika hermoja raastavaa! Mutta tämäkin vaihe menee ohi:)
Ymmärrän kyllä että vaatii toistoja ja toistoja. Mutta tämä on jatkunut jo pari kuukautta päivittäin useita kertoja. Ap
Ja voi helposti jatkua vielä seuraavatkin pari kuukautta. (Tiedän, että tämän kuuleminen ei lohduta) Mutta yritä pysyä kärsivällisenä.
Minulla kaksi lasta ryhtyi tässä 3v rajojen kokeilussa läpsimään toisia, yksi oli vähän samanlainen kuin sinulla, ei saattoi yhtäkkiä vain pissata housuun.Ja kaikkia kesti jokunen kuukausi. Ja vaati kärsivällisyyttä ja hermoja. Ja jokaisen kohdalla tämäkin vaihe ohitettiin. Tsemppiä!
Nyt kyllä mietin, että mitä ihmeen eläimiä teidän lapset on?
Kustaan housuun huvin vuoksi ja läpsitään toisia. Ei normaali 3-vuotias tuollaista tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis olen itse välillä sortunut ihan lahjontaan, esim jokaisesta onnistuneesta pottapisusta (tai pöntöllä käymisestä) saa vaikka ksylitolipastillin. Tai tarran tai mitä nyt keksiikin.
Kyllä. Meillä on käytössä myös tällainen palkintojuttu (saa palkinnon jokaisesta kerrasta kun ei kaada pottaa). Sillä ei ole mitään vaikutusta, haluaa mieluummin kaataa potan kuin saada palkinnon. Kokeilin myös palkinnoksi uutta legopakettia (eli siis iso ja kiinnostava palkinto). Ei toimi, haluaa mieluummin kaataa potan. Ap
Minkälainen kehitysvamma tai muu erityisyys lapsellasi on todettu?
Jos ei jo ole, niin kannattaisi ottaa yhteyttä vaikkapa neuvolaan.
Tekee tahallaan ärsyttääkseen.