Lue keskustelun säännöt.
Apua! Pahassa murrosiässä olevalle pojallemme puhkesi diabetes. On täysin poissa tolaltaan.
23.06.2021 |
Otti ymmärrettävästi asian tosi raskaasti. Pääsi pari päivää sitten sairaalasta kotiin mutta on sen jälkeen vaan ollut omassa huoneessaan. Ei puhu meille mitään. Mäkin käyn tarkistamassa pojan luona sokereita mutta ei oikein edes katso päin. On itkenyt sitä kuinka epäreilua on kun hän sairastui ja koko elämä pilalla. Ei ota kuuleviin korviinsakaan mitään lohduttavia sanoja. Sanoo että haluaa vain olla yksin.
Pojalla oli ihan kamalat oireet ennen diagnoosia, joten kiitollinen olen kun ne on nyt saatu kuriin. Mutta tämä henkinen puoli... Tiesin heti kun diagnoosi saatiin että alkuun voi olla vaikeaa tottua ajatukseen, mutta että näin paha. On 15v ja muutenkin hirveä murrosikä päällä. Siihen lisäks vielä tämä. Ei oo raukalla nyt helppoa.
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Olipa ikäviä kommentteja. Diabetes ei ole itse aiheitettua kuin aikuisilla.
Tsemppiä ap! Voit oileastaan olla vaan valmiina tukemaan lasta, kun hän haluaa keskustella asiasta.
Ja aikuisellakin voi tulla kakkostyyppi hyvistä elintavoista huolimatta, jos on raskas perinnöllinen taipumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nyt lopetat sen sokereiden mittaamisen kun sen pitää oppia ne itse. Tottakai hän tuntee epätoivoa kun pitää opetella kokonaan uudenlainen elämäntyyli. Mutta se vointi kohenee nopeasti kun hän huomaa, että itse osaa ennakoida asioita ja kontrolloida sairauttaan. Hänen pitäisi nyt itse oppia kuuntelemaan kehoaan ja vointejaan ja liittämään niitä eri sokeriarvoihin. Se ei onnistu jos pidät siellä kotisairaalaa.
Verensokeria ei noin vain kontrolloida. Jokaisen d1 on yksilöllinen ja verensokeri voi heitellä ihan miten sattuu. Asioita ei pidä kaunistellakaan.
T:20 vuotta sairastanut
Vierailija kirjoitti:
Olipa ikäviä kommentteja. Diabetes ei ole itse aiheitettua kuin aikuisilla.
Tsemppiä ap! Voit oileastaan olla vaan valmiina tukemaan lasta, kun hän haluaa keskustella asiasta.
Aikuinenkin voi sairastua DM1.
Sisareni 12v poika kuoli hoitamattoman diabeteksen aiheuttamaan happomyrkytykseen. Kukaan ei siis osannut epäillä diabetestä, luultiin että hänellä on raju vatsatauti. Hoitoa ei sitten saatu ajoissa. Että ei poikasi elämä ole pilalla, hän saa vielä elää ja kun oppii hoitamaan sairauttaan niin hyvin varmasti menee.
Vierailija kirjoitti:
En halua vähätellä sairauden hankaluutta, ja tottakai alussa on paljon totuteltavaa ja opittavaa, mutta itse tunnen useammankin ykköstyyppiä sairastavan nuoren aikuisen, joiden elämä on aivan normaalia. Yksi nuori mies on kahlannut kaikki tavalliset festarireissut ja poikien saunaillat läpi. On aina pärjännyt sairautensa kanssa, ja lisäturvaa on tuonut se, että kaikki kaverit ovat aina tienneet sairaudesta ja siitä, miten sen kanssa toimitaan. Kunhan pahin teiniangsti menee ohi, hän tajuaa, ettei kyseessä ole mikään maailmanloppu, jonka takia hän jäisi jostain oleellisesta paitsi.
Kyllä tuo sairaus tuo lisähaastetta elämään. Itse tiedän yhden nuoren miehen, joka kuoli biletysreissun jälkeen. Sammui siis, eikä huomannut, että verensokeri laski liian alas. Löytyi aamulla kuolleena. Joten ne kosteimmat reissut on kyllä syytä jättää väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipa ikäviä kommentteja. Diabetes ei ole itse aiheitettua kuin aikuisilla.
Tsemppiä ap! Voit oileastaan olla vaan valmiina tukemaan lasta, kun hän haluaa keskustella asiasta.
Joskus aikuinenkin voi sairastua ykköstyypin diabetekseen.
Nyt pitää saada jotain muuta mietittävää ja tekemistä ja hoitaa D siihen alkuun siinä sivussa. Tärkeintä on nähdä että elämä jatkuu. Voitteko lähteä matkalle?`Keksiä jotain tekemistä joka päivälle ( uimaan, ostarille, ulos syömään - sekin on vielä täysin mahdollista laskemalla vaan hiilarit). Jokainen masentuu jos saa jumittaa yksin huoneessaan kaiket päivät....Tuttava perhe hankki tuossa tilanteessa koiranpennun, diabeetikko sai syyn lenkkeillä (hänen piti myös pudottaa painoa), sopisiko se tiedän elämään muutenkin ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korona lisää diabeteksen riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hankittu sairaus joten sietääkin vähän miettiä. Tuon ikäisenä toki vanhemmat ovat osayyllisiä kun ovat mahdollistaneet huonot elintavat.
Ota lääkkees, hullu! Mistä päättelit, että kyse on kakkostyypin diabeteksesta?
Aloittajan perheeseen tsempit! Oma poika sairastui taaperona DM1:een, joten ei muista aikaa ilman sitä. Mutta välillä kiroaa koko sairauden. Sen kanssa voi elää ihan "helposti", vaikka onhan se tietty kaikissa toimissa muistettava. Mutta kyllä sen kanssa pärjää.
Älä nyt keuhkoo! Ap ei ole missään kohdassa maininnut kummasta, ykkösestä vai kakkosesta, on kyse. Joten itselläsikin vain oletusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nyt lopetat sen sokereiden mittaamisen kun sen pitää oppia ne itse. Tottakai hän tuntee epätoivoa kun pitää opetella kokonaan uudenlainen elämäntyyli. Mutta se vointi kohenee nopeasti kun hän huomaa, että itse osaa ennakoida asioita ja kontrolloida sairauttaan. Hänen pitäisi nyt itse oppia kuuntelemaan kehoaan ja vointejaan ja liittämään niitä eri sokeriarvoihin. Se ei onnistu jos pidät siellä kotisairaalaa.
Olet oikeassa mutta juuri nyt poika on jonkinlaisessa shokissa asiassa. Sitä pitää ensin vähän sulatella. Ja samaan aikaan sokereita olisi koko ajan mitattava, ettei kuole tautiin. Kyllä aluksi lienee ihan ok että äiti avustaa.
Vierailija kirjoitti:
Diabetesliitolla oli ainakin ennen sopeutumisvalmennuskursseja.
Onko kyllä pahin mahdollinen ikä sairastua, läheiseni sai tuon ikäisenä, eikä oikein koskaan ole sopeutunut, nyt 49v ja lisäsairaudet riesana.
Pojalle terveisiä, saa v... taa, mutta jaksan uskoa, että parannuskeino löytyy hänen aikanaan, insuliinin mittauslätkiä näkyy ihmisten hellekäsivarsissa aika paljon, voimia nyt hoitaa sairautta hyvin, vaikka aika pazka sairaus on.
Korjaus verensokeriahan niillä lätkillä mittaan eikä insuliinia.
Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ikäviä kommentteja. Diabetes ei ole itse aiheitettua kuin aikuisilla.
Tsemppiä ap! Voit oileastaan olla vaan valmiina tukemaan lasta, kun hän haluaa keskustella asiasta.
Ja aikuisellakin voi tulla kakkostyyppi hyvistä elintavoista huolimatta, jos on raskas perinnöllinen taipumus.
Niin minkälaiset "hyvät elintavat"? Kakkonen tulee sopimattomasta ravinnosta myös sille, jolla on perinnöllistä taipumusta.
Vierailija kirjoitti:
Jestas mitä kommentteja. 1-tyypin diabetes ei ole ns. elintasosairaus, eikä elintavoilla voi vaikuttaa sen puhkeamiseen. Toisekseen, se on sairaus, joka kestää koko iän, on hengenvaarallinen ilman asianmukaista hoitoa ja asianmukainen hoito vaatii n. 40 hoitopäätöstä päivässä. Yksi vaativimmista perussairauksista, mikä voi ihmisellä olla. Onneksi nykytekniikka helpottaa hoitoa.
Aloittajalle: etsi facesta diabetes vertaistuki- ryhmä ja teini-ikäisten diabetikkojen vanhempien vertaistukiryhmä. Niistä saat hyviä vinkkejä. Kokeile saada nuori psykologille poliklinikan kautta ja ajan myötä voitte osallistua myös sopeutumisvalmennusleirille. Netistä löytyy lisäksi paljon mm. maailmanluokan urheilijoita, joilla on tyypin 1-diabetes, jos nuorta kiinnostaa urheilu niin sitä kautta saa näkyväksi sen ettei dm1 estä sitäkään. Mutta ihan tavallisiakin nuoria on paljon, jotka elävät normaalia elämää d1:n kanssa. Toisaalta ne ikävätkin tunteet on pakko käydä läpi, jotta voi sitten suunnata tulevaan. Huolehdi vanhempana omasta jaksamisestasikin.
Terkuin, toinen d1:n vanhempi
Oli sairaus mikä hyvänsä niin yksinkertaisilla ihmisillä on aina samanlaiset kommentit, kun ei järki riitä ymmärtämään. Onneksi elämä opettaa typeryksille, yleensä kovimman kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kusiko housuun vai miten oli pahat oireet? 😂😂
Parempi housuissa kuin päässä.
Soita sairaalan lastentautien polille ja pyydä, että saisi jotain keskusteluapua. Siellä pitäisi olla (psyk) sairaanhoitajia, jotka keskustelevat. Ja jo edellämainitut diabetesliiton nuorten sopeutusmisvalmennuskurssit on hyviä (heti nyt alkuvaiheessa ja myöhemminkin, kun tauti on jo tuttu). Tärkeintä on nyt se, että te vanhemmat ette ala lietsoa mitään "hui kauheeta, meidän lapsella on diabetes"-hysteriaa, sen sijaan kannustatte ja tsemppaatte. Olo voi olla vielä huono, jos on ollut pitkään tosi korkeat verensokerit ja nyt alkuvaiheessa verensokerit heittelee, ennenkuin oppii hoitamaan.
Sen kanssa pärjää ja nykyisin voi elää jo ihan normaalia elämää dm:sta huolimatta!
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin nyt lopetat sen sokereiden mittaamisen kun sen pitää oppia ne itse. Tottakai hän tuntee epätoivoa kun pitää opetella kokonaan uudenlainen elämäntyyli. Mutta se vointi kohenee nopeasti kun hän huomaa, että itse osaa ennakoida asioita ja kontrolloida sairauttaan. Hänen pitäisi nyt itse oppia kuuntelemaan kehoaan ja vointejaan ja liittämään niitä eri sokeriarvoihin. Se ei onnistu jos pidät siellä kotisairaalaa.
Libren sensorointi kehiin, ei tarvitse verta ottaa. Sen saa puhelimeenkin, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kusiko housuun vai miten oli pahat oireet? 😂😂
Oli tosi väsynyt. Nukkui noin 11 tuntia yössä ja silti oli väsynyt. Sitten alkoi se hirvittävä juominen ja pissaaminen. Pahimmillaan kävi vartin tai jopa kymmenen minuutin välein pissalla. Toki kun tuo noin runsas pissaaminen alkoi, mentiin heti lääkäriin. Ei siis kovin kauaa oirehtinut, mutta voimakkaat ne oireet oli.
Miksi pitää kaikesta heittää vitsiä? Jopa lapsen sairauksista.. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kusiko housuun vai miten oli pahat oireet? 😂😂
Oli tosi väsynyt. Nukkui noin 11 tuntia yössä ja silti oli väsynyt. Sitten alkoi se hirvittävä juominen ja pissaaminen. Pahimmillaan kävi vartin tai jopa kymmenen minuutin välein pissalla. Toki kun tuo noin runsas pissaaminen alkoi, mentiin heti lääkäriin. Ei siis kovin kauaa oirehtinut, mutta voimakkaat ne oireet oli.
Miksi pitää kaikesta heittää vitsiä? Jopa lapsen sairauksista.. Ap
Kerro nyt kummasta sairaudesta on kyse, ykkösestä vai kakkosesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ikäviä kommentteja. Diabetes ei ole itse aiheitettua kuin aikuisilla.
Tsemppiä ap! Voit oileastaan olla vaan valmiina tukemaan lasta, kun hän haluaa keskustella asiasta.
Ja aikuisellakin voi tulla kakkostyyppi hyvistä elintavoista huolimatta, jos on raskas perinnöllinen taipumus.
Niin minkälaiset "hyvät elintavat"? Kakkonen tulee sopimattomasta ravinnosta myös sille, jolla on perinnöllistä taipumusta.
Etkö tiedä, mitä hyvät elintavat tarkoittavat? Diabeteksen kontekstissa se on terveellinen ruokavalio, normaali paino, pieni vyötärönympärys ja riittävä liikunta.
Ensinnäkin nyt lopetat sen sokereiden mittaamisen kun sen pitää oppia ne itse. Tottakai hän tuntee epätoivoa kun pitää opetella kokonaan uudenlainen elämäntyyli. Mutta se vointi kohenee nopeasti kun hän huomaa, että itse osaa ennakoida asioita ja kontrolloida sairauttaan. Hänen pitäisi nyt itse oppia kuuntelemaan kehoaan ja vointejaan ja liittämään niitä eri sokeriarvoihin. Se ei onnistu jos pidät siellä kotisairaalaa.