Naurettavin asia mitä työnantajasi on ehdottanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Irtisanouduin koeajalla tuolta ja yrittäjä kysyi, että kirjoitetaanko työtodistukseen, että "olen itse irtisanoutunut vai että tämä oli koeaikapurku".

Vastasin, että kyllä mä nyt taisin ennättää ihan itse irtisanoutua..

Toi on kyllä ihan normaali ja ystävällinenkin kysymys työnantajalta, koska omasta irtisanoutumisesta tulee karenssit työttömyyskorvauksiin, mutta koeaikapurusta ei, eli jos ei ollut uutta paikkaa valmiina, niin olisi kannattanut miettiä.

Kiva ajatus, mutta noup. Oli uusi paikka alla, josta kerroin irtisanoutuessani. Tämä yrittäjä silmät viiruina sihisi aina, että potkut tuolle.. ja tuolle.. ja ihan ilkeyttään niitä jakeli. Halusi olla ilkeä, ei ollut mitään muuta tarkoitusta.

Joskus 80-luvun alussa olin töissä kopiofirmassa, jossa joku oli sylkäissyt kopiokoneesta ulos raamatun paksuisia kansiomapitettavia tietokonemanuaaleja väärinpäin siten, että viimeinen sivu oli päällimmäisenä. Sivuja yhdessä manuaalissa oli yli 300 ja pomo pyysi yksitellen sivu sivulta käsin kääntämään manuaalit siten, että ensimmäinen sivu olisi päällimmäisenä, koska kone ei tätä pystynyt tekemään. Pomo vei minut varastohuoneeseen, jossa oli lattiasta kattoon näitä manuaaleja pinottuna varmaan satoja kappaleita. Otin loparit päivän päätteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vain ehdottanut, vaan kaksikin entistä työnantajaani on käytännössä pakottanut työntekijät maksamaan työmatkoilla työnantajalle kuuluvat menot omalla kortilla. Rahat on sai vasta jälkikäteen työnantajalta laskuttamalla. Luottokortteja ei annettu, ei vaikka töihin sisältyi pakollista matkustamista. Melko reilua joutua lainaamaan rahaa isoille ja vakavaraisille työnantajille. 

Eikö tämä ole ihan normaali käytäntö? Itselläni on ollut joka työpaikassa näin ja mielestäni ihan ok.

Eihän se ole ok, jos oman luottokorttisi raja on vaikka 1500 euroa kuussa, käyt pakollisella työmatkalla ja maksat ehkä lennot, hotellin, ruokailut ja vaikka vielä yhteistyökumppanin ruokailun tai edustuskulut omalla luottokortillasi, ei käyttövaraa henkilökohtaisiin menoihisi jää enää ollenkaan. Yleistä tuo tuntuu olevan, mutta oma luottokorttini on omia menojani varten, ei työnantajani kuluja varten. Työnantaja voi hankkia sinulle erillisen luottokortin työasioita varten, erityisesti työmatkoja varten.

Olen työskennellyt yhden ison konsernin kahdella eri liiketoiminta-alueella olevassa yksikössä. Toisessa taksi nouti kotoa ja matka kuitattiin taksi kortilla, lentoliput tuli valmiina ja hotellit varattuna ja maksettuna päivärahat päälle. Päivärahat maksettiin kerran viikossa ja muut kulut jos niitä oli tullut.

Toisessa matkustettiin halvinta mahdollista tapaa käyttäen, lennetty ei koskaan mihinkään (paitsi myyntitykit ja johtotaso). Yksikössä oli vanha henkilöauto, jonka sai matkoille varata tai sitten tavis porukka matkusti julkisilla tai junalla ja hotellit varattiin kyllä, mutta hinnan yöpymisistä ja matkalipuista joutui maksamaan itse ja juurikin laskuttamaan sitten matkalaskussa jotka maksettiin tyyliin kerran kuussa. Matkaennakkoa olisi voinut hyvällä syyllä hakea etukäteen, mutta normi koulutusreissut eivät olleet se hyvä syy. Eli joillakin jotka joutui matkustamaan vähän enemmän, muttei kuulunut johtoporukkaan tai myyntiin, saattoi olla aikamoinen summa omaa rahaa kiinni näissä.

Minä en ymmärtänyt koskaan miksi näin eri toimintatapa, mutta ehkä tämä huonompi tapa oli jäänne menneestä, jolloin ei niin paljon matkustettu, mutta jota ei jostain kumman syystä haluttu muuttaa. Mun järkeen olisi ollut se, että samassa konsernissa on sama tapa ja ohjeet kaikissa eikä yksikkökohtaisia eroja. Erot sitten muissa itse liiketoimintaan liittyvissä asioissa. No, niissä onkin palkkauksessakin niin paljon eroa toisiinsa juuri tuon liiketoiminta-alueen takia, mutta ihan hyvin mm. nuo matkustuskäytännöt olisi voinut yhtenäistää.

Vierailija kirjoitti:

Pienen ohjelmistoyrityksen omistaja keksi säästää sillä että luopui ulkopuolisesta siivoojasta ja laittoi työntekijät siivoamaan itse. Kyseessä oli vielä tuttu siivoojayrittäjä ja pieni toimisto jonka ammattilainen siivosi nopsaa, tuskin kovin montaa kymppiä maksoi kerrasta. Siellä sitten me kovapalkkaiset koodarit jynssättiin lattioita tuntitolkulla projektien seisoessa, liekö ainakaan säästöä tuli muualla kuin Excelin rivillä.

Koodasitte varmaan pascalilla ja ohjelmassa ylivuoto, jos lattioitakin pitää tuntitolkulla jynssätä?  (heh heh)

Vierailija kirjoitti:

Joskus 80-luvun alussa olin töissä kopiofirmassa, jossa joku oli sylkäissyt kopiokoneesta ulos raamatun paksuisia kansiomapitettavia tietokonemanuaaleja väärinpäin siten, että viimeinen sivu oli päällimmäisenä. Sivuja yhdessä manuaalissa oli yli 300 ja pomo pyysi yksitellen sivu sivulta käsin kääntämään manuaalit siten, että ensimmäinen sivu olisi päällimmäisenä, koska kone ei tätä pystynyt tekemään. Pomo vei minut varastohuoneeseen, jossa oli lattiasta kattoon näitä manuaaleja pinottuna varmaan satoja kappaleita. Otin loparit päivän päätteeksi.

Apua! 😅🤣 Toivottavasti pomo joutui itse pläräämään paperiensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olin kuulemma liian tarkka työssäni. Aikaa kului liikaa. Ihmettelen vaan, miten se sitten säästäisi aikaa kun olisi silleen epätarkka vaikkapa juuri kirjanpitoon menevien tositteiden kanssa. Koska kirjanpito lähettäisi virheelliset bumerangina takaisin. Tämä siis ennen kuin laskut käsiteltiin tietokoneella.

Ei millään pahalla, mutta näitä tarkkoja työkavereita on kyllä nähty. Päivän työksi riittää nysvääminen matkalaskun tai vastaavan kanssa, omat työt jää sinä aikana muiden harteille. Ja sitten vielä ylvästellään, kun ollaan niin tarkkoja ja puuh, miten kova homma tässä tänäänkin oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin vuosia sitten pieneen muovitehtaaseen hoitamaan ruiskupuristuskonetta. Kävi ilmi, että kahvi- tai ruokatunteja ei varsinaisesti ollut, ei edes kahvihuonetta. Kun kysyin asiasta pomolta, minulle sanottiin, että tauon saa pitää, mutta se pidetään koko ajan käyvän koneen vieressä. Jos kone tarvitsee vaikka lisää muovirouhetta, voileipä lasketaan kädestä, koneen säiliö täytetään ja sitten jatketaan syömistä. Kalliille koneelle ei saanut tulla käyttökatkosta.

Samassa paikassa oli joku yrittänyt saada äänestettyä luottamusmiehen. Hänet irtisanottiin välittömästi. Minä ei ollut paikassa montaa kuukautta. Sääliksi käyt niitä ihmisiä, jotka nöyrästi olivat tehneet töitä ilman taukoja vuosia. Tehdas sijaitsi Kaarinassa ja sen nimi alkoi O:lla.

Sitä varten sinulla oli pekkaset. Kun ruokatauko on työnantajan aikaa, siitä maksetaan palkka ja työnantaja voi sanoa että taukoa ei ole (kahvitauko 12,5 min * 2 on yleensä TESsissä). Se korvataan työnajanlyhennyksellä, eli tutummin pekkaspäivillä. Hyvin yleistä tehdastyössä ja ihan lainmukaista.

Ruokataukoa siis ei ollut, eikä siitä maksettu palkkaa. Jos ruokatauosta maksetaan palkkaa, työnantaja voi esimerkiksi kieltää poistumisen tehtaan alueelta, mutta tauko on silti saatavs pitää. Sellaista TESsiä ei ole olemassakaan, jossa ruokataukoa ei ole ollenkaan. 

"Vessassa saa käydä, jos on IHAN pakko"

Pikaruoka-alaa, joka toimi eräässä ns "tapahtumakeskuksessa"

Pidettiin 10 h vuoroja yksin ilman taukoa ja tämä vessasääntö oli yksi.

Lisäksi yrittäjä ei suostunut tuomaan tähän luukkuun tuolia, koska "hän ei maksa istumisesta".

Vierailija kirjoitti:

"Vessassa saa käydä, jos on IHAN pakko"

Pikaruoka-alaa, joka toimi eräässä ns "tapahtumakeskuksessa"

Pidettiin 10 h vuoroja yksin ilman taukoa ja tämä vessasääntö oli yksi.

Lisäksi yrittäjä ei suostunut tuomaan tähän luukkuun tuolia, koska "hän ei maksa istumisesta".

Ja työntekijöille ei ollut siis omaa vessaa, vaan piti juosta asiakaswc:n !

Meillä ei saa tavat työkavereiden kanssa jotta ei tartuta. Tyky-päiviä ei ole saanut pitää tämän vuoksi.

Tämä on naurattanut vasta kauan jälkikäteen, silloin ei....

Työnantajan junnu möi urheiluseuransa tueksi milloin mitäkin. Sukkien, pesuaineiden ja keksien ostaminen ei ollut vapaaehtoinen hyväntahdon ele vaan minimiostos oli 50e. Raha oli vähissä, tein kahta työtä pärjätäkseni, mutta siitäkin selvittiin.

Tutut tuntee tästä jutusta, mutta menköön. Joulun alla kaupan oli karkkeja. Bonuksena karkkirasioissa oli qr-koodi joka olisi ollut mahdollista saada joku lisäpalkinto.

Voitte siis uskoa, että olin hämmentynyt kun menin tarkastamaan koodia ja sain vastauksen, että arpa ei voita, mutta tämä tieto on jo toimitettu osotteeseen kehno.pomo@orjaduu.ni (nimi muutettu)

Ihmettelin tätä kahvitauolla ääneen. Pomo kehtasi vastata, että ei niissä missään ollut voittoa, junnu oli tarkastanut kaikki namirasiat.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on naurattanut vasta kauan jälkikäteen, silloin ei....

Työnantajan junnu möi urheiluseuransa tueksi milloin mitäkin. Sukkien, pesuaineiden ja keksien ostaminen ei ollut vapaaehtoinen hyväntahdon ele vaan minimiostos oli 50e. Raha oli vähissä, tein kahta työtä pärjätäkseni, mutta siitäkin selvittiin.

Tutut tuntee tästä jutusta, mutta menköön. Joulun alla kaupan oli karkkeja. Bonuksena karkkirasioissa oli qr-koodi joka olisi ollut mahdollista saada joku lisäpalkinto.

Voitte siis uskoa, että olin hämmentynyt kun menin tarkastamaan koodia ja sain vastauksen, että arpa ei voita, mutta tämä tieto on jo toimitettu osotteeseen kehno.pomo@orjaduu.ni (nimi muutettu)

Ihmettelin tätä kahvitauolla ääneen. Pomo kehtasi vastata, että ei niissä missään ollut voittoa, junnu oli tarkastanut kaikki namirasiat.

Entäs ne keräykset työntekijöitten joka vuotisten lasten syntymisten takii. Tai no mitäs noista ihan kivoja työkavereita niistäkin pienokaisista sitten aikoinaan aina tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienen ohjelmistoyrityksen omistaja keksi säästää sillä että luopui ulkopuolisesta siivoojasta ja laittoi työntekijät siivoamaan itse. Kyseessä oli vielä tuttu siivoojayrittäjä ja pieni toimisto jonka ammattilainen siivosi nopsaa, tuskin kovin montaa kymppiä maksoi kerrasta. Siellä sitten me kovapalkkaiset koodarit jynssättiin lattioita tuntitolkulla projektien seisoessa, liekö ainakaan säästöä tuli muualla kuin Excelin rivillä.

Koodasitte varmaan pascalilla ja ohjelmassa ylivuoto, jos lattioitakin pitää tuntitolkulla jynssätä?  (heh heh)

Samaa pihistelyä oli meilläkin vähän aikaa. Sattui mieleen myös eri tapaus kun viime kesänä työpaikallani suoritettiin ikkunoiden pesua. Kyseisen työn tekijä oli todella pienikokoinen (vietnamilainen?) nainen eikä hän saanut ikkunoita auki joten minut laitettiin auttamaan. Ei siinä, mukavaa vaihtelua. Koodarin palkka juoksi ja pesin ikkunoita / olin apurina.

Vierailija kirjoitti:

Kaupan pohjakassassa oli vajausta. Luultavasti joku oli varastanut. Esimies ehdotti, että työntekijät antaisivat omista rahoistaan, jotta vajaus saataisiin korjattua.

Meillä jos kassassa oli vajausta piti puuttuva summa "pölliä" seuraavilta asiakkailta kunnes vaje saatiin katettua. Jos asiakas huomasi,  että sai esim euron liian vähän takaisin piti esittää ,että vahingossa antoi väärin. Oli niin outo paikka että lähdin jo koeaikana pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies oli mukana perustamassa yritystä, josta sitten omisti osan. Firman tj ehdotti miehelleni, että me tekisimme avioehdon sen takia.

Eikö tämä nyt ole varsin järkevä neuvo jos et ole mukana firman toiminnassa. Varsinkin uudelle ja pienelle firmalle voi olla hyvin haastavaa jos osakkaan avioeron seurauksena yksi omistajista onkin yhtäkkiä täysin alasta tietämätön ihminen tai vaihtoehtoisesti avainhenkilö joutuu myymään osuutensa koska ei pysty muuten maksamaan tasinkoa ex-puolisolle. Teidän avioerolla olisi voinut olla vaikutusta muidenkin ihmisten ja heidän perheidensä elintasoon.

Jos taas olet firman toiminnassa mukana niin pyyntö on toki härski.

Avioehto kuuluu vain ja ainoastaan avioliiton osapuolille. Onneksi mieheni oli samaa mieltä eikä edes harkinnut suostumista tj:n ehdotukseen. Pitäköön tj huolen ihan vaan omasta avioliitostaan ja sen ehdoista.

Ja toivottavasti firma pysyy pystyssä. Konkurssissa voi muuten mennä sinunkin omaisuutesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vain ehdottanut, vaan kaksikin entistä työnantajaani on käytännössä pakottanut työntekijät maksamaan työmatkoilla työnantajalle kuuluvat menot omalla kortilla. Rahat on sai vasta jälkikäteen työnantajalta laskuttamalla. Luottokortteja ei annettu, ei vaikka töihin sisältyi pakollista matkustamista. Melko reilua joutua lainaamaan rahaa isoille ja vakavaraisille työnantajille. 

Eikö tämä ole ihan normaali käytäntö? Itselläni on ollut joka työpaikassa näin ja mielestäni ihan ok.

Eihän se ole ok, jos oman luottokorttisi raja on vaikka 1500 euroa kuussa, käyt pakollisella työmatkalla ja maksat ehkä lennot, hotellin, ruokailut ja vaikka vielä yhteistyökumppanin ruokailun tai edustuskulut omalla luottokortillasi, ei käyttövaraa henkilökohtaisiin menoihisi jää enää ollenkaan. Yleistä tuo tuntuu olevan, mutta oma luottokorttini on omia menojani varten, ei työnantajani kuluja varten. Työnantaja voi hankkia sinulle erillisen luottokortin työasioita varten, erityisesti työmatkoja varten.

Esimieheltä voi pyytää matkaennakkoa tuleviin kuluihin.

Tämä kommentti koski oman, henkilökohtaisen luottokortin käyttämistä työasioihin. Vaihtoehtoja on, myös se, että työnantaja ei pakota henkilöstöään uhraamaan omaa luottoaan työpaikan kuluihin, usein tahallaan, tarkoituksella tai laiskuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Palstalle olisi hyödyllistä koulutusta ymmärtää pienten ja suurten yritysten ero. Pienissä yrityksissä on oikeasti ihan täyttä horroria muilla jos joku saikuttaa koko ajan tai jos joku jää äiteelomalle. Arvottamatta mitenkään edellisiä, näin se vain käytännössä on. Jos saikutat tai olet millään tavalla maksetulla omalla lomalla niin ne muut tekee senkin edestä ja päälle miettii että miten paikataan se sinun maksettu työtätekemättömyys budjetissa. Isossa firmassa joustoa on enemmän mutta ei tietenkään rajattomasti. Jos jonkun ison firman pomo kyykyttelee niin todennäköisesti hänelläkin on pomo joka kyykyttelee. Olen ollut isossa firmassa jossa olen saanut suht hyviä vastaantulemisia johdolta siksi (ja vain siksi eikä automaattisen olemassaolemiseni vuoksi) että olen hyvä työntekijä. On oltu valmiita esimerkiksi kuittaamaan joitakin työtunteja kassaan vaikka en edes niitä tehnyt, ehkä kerran vuodessa. Ylityölisät maksettiin mukisematta ja kukaan ei kiusannut. KOSKA tein hyvää työtä ja olin pitämisen arvoinen. Turhaa purista niitä oikeuksia jos ei edes ole mitenkään kovin arvokas työntekijä. Olemassaolo ei ole itseisarvo liike- tai työelämässä eikä pitäisikään olla. Muutenhan työelämästä tulisi Kela 2.

Hyvä huomio.

Yksi ihminen, (jota tuli tuurata milloin tahansa), oli jatkuvasti pois koska pelkäsi poikaystäväänsä.

P rkles soikoon, koskaan ei tiennyt milloin tulee päästämään vuorosta ja kuka joutui jäämään tuuraamaan milloin mitäkin vuoroa.

Olin n.k. uusi firmassa, mutta sain ennenpitkää hepulit ja vaadin tuolle kardäshianille lopputiliä.

Ja yllätys yllätys hänellä ei enää yhtään ollutkaan vaikeuksia poikkiksensa kanssa.

Ihmetytti ainoastaan työnantaja, joka ei ollut tehnyt asialle mitään.

Meidän pitäisi omalla ajallamme etsiä omat asiakkaat ja tuoda ne firmalle. Jos työtunteja ei ole tarpeeksi, se ei ole työnantajan vika, kun on luvannut täydet tunnit, jotka lukevat sopimuksessakin, vaan me tyhmät alaiset mussutamme omiamme ja meidän pitää tehdä ilmaista markkinointityötä. Tästä myyntityöstä ei makseta palkkaa, mutta hei, siitä saa kympin korvauksen, jos onnistuu löytämään asiakkaan! :) Vautsi vau! Saataisiin siis tehdä yrittäjän töitä ilman yrittäjän etuja, kuten löydetystä asiakkaasta koko palkka itselle eikä 1/3.

Pomoni halusi ja oletti, että suollan nettiin viikottain viraaliksi nousevan blogin tai muun somepäivityksen, jotta firma saa näkyvyyttä. Sellaisen siis, josta koko Suomi puhuu, netti kohisee ja Iltalehdet pörräävät jutun ympärillä.

Joo siis, toki. Toki. Kirjailijatkin kirjoittavat joka kerta huippumenestyskirjan, elokuvaohjaajat ohjaavat ja tuottavat joka kerta Oscar-pystin saavan elokuvan, jokainen taidemaalari on Picasso, jokainen toimittaja tekee joka kerta Pulitzer-jutun, säveltäjät/bändit/laulajat tekevät joka kerta seuraavan listahitin jota kuunnellaan vielä 50 vuodenkin päästä. Ihan selkeä homma, helposti tehtävissä.

Alahuuli pitkällä olikin sitten pettynyt, kun en ole viraalikone vaan ihan tavallinen viestinnän työntekijä, joka tekee laadukasta, mutta ei viraalia jälkeä.

Työnantaja ehdotti, että pitäisi töissä tehdä töitä. Aiemminkin yritetty, mutta ei kunnan hommissa töitä tarvitse tehdä vietetään vain aikaa tauosta toiseen ja tehdään se mitä huvittaa.