Työhaastattelussa: Kerro omista heikkouksistasi tähän työhön liittyen
Mitä tähän voi sanoa, paitsi että "en ole juuri tällaisessa työssä ollut"?
Onko siinä joku järki kertoa omista peloista ja oikeista heikkouksista, jos kerran sen työpaikan haluaisi?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelu ei ole mikään puzzle, joka pitää ratkaista ja selvittää. Ei ole järkevää mennä työhön, jossa ei esimerkiksi pärjää. Se alkutaival tulee olemaan hyvin kivikkoinen ja kivulias, ennen kuin se loppuu koeajalla.
Eli olet vain rehellinen ja kerrot heikkouksistasi. Haastattelija sitten puntaroi, että onko se este vai hidaste.
Jos esimerkiksi tehtäväss vaaditaan sujuvaa excelin käyttötaitoa ja taitosi on tasolla, missä osaat tehdä pluslaskuja ja värjätä laatikoita eri väriseksi, niin en peittelisi tätä heikkoutta. Jos rekrytoija on sitä mieltä, että vaatimuksesta voidaan tinkiä, niin sitten ei tarvitse olla paniikissa kun vaaditaan pivot-taulukointia tekemään.
😂🟥🟩🟦🟪
Hyvä kysymys, koska epärehellisyys tulee suoraan ilmi täysin merkityksettömän heikkouden kertomisena. Jännä kyllä, että ihmiset pitävät rekrytoijia tyhminä.
Heikkouteni on, että itsetuntemukseni on niin huono, etten ole löytänyt vielä heikkouksiani.
Vihaan kliseisiä haastattelukysymyksiä. Ei kai nyt kukaan rekry tosissaan usko, että ihmiset rehellisesti vastaavat näihin?
Vierailija kirjoitti:
Kun vaihdoin alaa, sanoin suoraan, että ala on minulle täysin uusi enkä todellakaan tiedä asioita kuin pintapuolisesti, mutta olen erittäin kiinnostunut alasta ja halukas oppimaan jokaisen nippelitiedon, koska olen myös kunnianhimoinen.
Riippuu alasta ja tehtävästä. Tuskin sairaanhoitaja valitaan lääkäriksi, vaikka hän kuinka sanoisi olevansa kiinnostunut ja halukas oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vaihdoin alaa, sanoin suoraan, että ala on minulle täysin uusi enkä todellakaan tiedä asioita kuin pintapuolisesti, mutta olen erittäin kiinnostunut alasta ja halukas oppimaan jokaisen nippelitiedon, koska olen myös kunnianhimoinen.
Riippuu alasta ja tehtävästä. Tuskin sairaanhoitaja valitaan lääkäriksi, vaikka hän kuinka sanoisi olevansa kiinnostunut ja halukas oppimaan.
Sh:ta tuskin valitaan lääkäriksi, mutta jos ah on opiskelut myös lääkäriksi, niin kertoohan se etenemishaluista ja kunnianhimosta.
Käyttäjä5697 kirjoitti:
Sanoin haastattelussa, että heikkouteni on kärsimättömyys. Senhän voi lukea melkein positiiviseksi asiaksi, ettei käytä aikaa turhaan vetkutteluun eikä jaaritteluun, vaan haluaa hoitaa asiat tehokkaasti.
Tämä on hyvä. Tähän kannattaa vielä lisätä, että opettelee toisten ihmisten erilaisen työskentelyotteen hyväksymistä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan sillä ei ole niin kauheasti väliä minkä sanot heikkoudeksi, kunhan sulla on ratkaisu siihen millä tavoin aiot hoitaa heikkoutta
Periaatteessa ihan järkevä neuvo, mutta entä jos sinulta sitten kysytään, mikset ole ole jo kehittänyt itseäsi siihen suuntaan, jos sinulla on ratkaisu.
Vedän aina joka päivä täpöllä töitä, niin kauan että taju lähtee.
Edellisissä työpaikoissa on tullut ongelmia ja tutkintoja lääkäreiden ilmiantojen vuoksi.
Keittiöissä kesäkuumilla olen painanut niin täysiä että taju on mennyt ja on jouduttu elvyyttämäänkin. Sama homma myös kasvihuonetöissä.
Olen myös tapaturma-altis.
Tulen erittäin kalliiksi jos työpaikalla ei ole vakuutuksia tai työterveyttä järjestettynä.
Olen vetänyt itsemurhalinjalla jo pitkään matalapalkka-alalla pätkästä pätkään.
Silloin tällöin sattuu aika pahasti. Nyt yritän uutta lämpöhalvausta ja tajunnan menetystä. Duunissa ei järjestetä helletaukoja. Tänään oli pitkään +35 astetta lämmintä. Tein ylitöitä ja toivoin että taju menee.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, koska epärehellisyys tulee suoraan ilmi täysin merkityksettömän heikkouden kertomisena. Jännä kyllä, että ihmiset pitävät rekrytoijia tyhminä.
Luuletko heitä kaikkia teräviksi intellektuelleiksi saatika rekrytoinnin ammattilaisiksi? Monesti siellä on joku keskinkertainen pikkupomo.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan kliseisiä haastattelukysymyksiä. Ei kai nyt kukaan rekry tosissaan usko, että ihmiset rehellisesti vastaavat näihin?
Just näin, onko rekryt tosiaan niin sinisilmäisiä että uskovat että jokainen rehellisesti näihin vastaa. Nehän on tarkkaan harkittua ja treenattua teatteria eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen aidon luonteen kanssa. Minä oon sitä mieltä että kaikki haastattelut pitäisi lopettaa kokonaan ja antaa ihmisen näyttää koeaikana mitä osaa ja miten työtänsä tekee ja miten oppii uutta. Eihän siinä ole yhtään enempää riskiä työnantajalle. Säästöjä tulis ehkä hurjasti kun voisi sen rekrytyypin valjastaa johonkin tuottavaan työhön.
Vierailija kirjoitti:
Itse heitän yleensä jotain että olen aamu-uninen ja vaadin kunnon kupin kahvia että saan koneen käyntiin. Jotain tällasia pikkujuttuja joissa on myös totuutta mukana mutta tuskin ovat este työn saamiselle.
"Olis niin ihanat pyöräilymaastot työmatkalla, että täytyis varmaan lopettaa julkisilla kulkeminen ja herätä aamulla aiemmin juomaan kolme kanisteria kahvia. :)"
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuohon odotetaan vastaukseksi, jos hakee siivojan paikkaa? Minulla on alan koulutus ja 10 vuotta työkokemusta. Koen työni rutiininomaiseksi puurtamiseksi ja koen hallitsevani työni. En väitä olevani paras siivooja maailmassa, mutta en keksi työhön liittyvää heikkoutta. Tuntuu, että odotetaan niin hienoja vastauksia. Mikään ei kelpaa.
No tuosta välittyy ainakin että olet kyllästynyt etkä tee muuta kuin minimin. Siivousalalla se on yleisin heikkous. Ehkä sen voi muotoilla niin että ilman positiivista palautetta väsyt työhösi nopeasti. Sen ongelman esihenkilö voi ratkaista antamalla positiivista palautetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaan kliseisiä haastattelukysymyksiä. Ei kai nyt kukaan rekry tosissaan usko, että ihmiset rehellisesti vastaavat näihin?
Just näin, onko rekryt tosiaan niin sinisilmäisiä että uskovat että jokainen rehellisesti näihin vastaa. Nehän on tarkkaan harkittua ja treenattua teatteria eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen aidon luonteen kanssa. Minä oon sitä mieltä että kaikki haastattelut pitäisi lopettaa kokonaan ja antaa ihmisen näyttää koeaikana mitä osaa ja miten työtänsä tekee ja miten oppii uutta. Eihän siinä ole yhtään enempää riskiä työnantajalle. Säästöjä tulis ehkä hurjasti kun voisi sen rekrytyypin valjastaa johonkin tuottavaan työhön.
Tai sitten vain haastattelu voisi olla niin luonnollinen keskustelu paikasta ja tehtävistä kuin kahden toisilleen tuntemattoman ihmisen välillä voi olla. Toki, jos tarkoitus on palkata joku myymään katto- ja keittiöremontteja mummoille ja papoille, myyjän supliikkitaitoja on pakko testata.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, koska epärehellisyys tulee suoraan ilmi täysin merkityksettömän heikkouden kertomisena. Jännä kyllä, että ihmiset pitävät rekrytoijia tyhminä.
Tuollainen dramaattisuus on huvittavaa. On vain tyhmää alleviivata jotain sellaista, minkä voisi kuvitella olevan haitaksi valinnassa, jos itsellä on vahva tunne siitä, että työ on "omannäköinen" ja siinä pärjää. Ei se ole valehtelemista, että valitsee kertoa sen "kauniimman" vian, ei työpaikoille mitään lapsenmielisiä kaivata.
Btw, olen tullut valituksi lähes kaikkiin töihin, joita olen aikuisiällä hakenut, joten jos siitä haluaa päätellä jotain rekrytoijista, niin ole hyvä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan kliseisiä haastattelukysymyksiä. Ei kai nyt kukaan rekry tosissaan usko, että ihmiset rehellisesti vastaavat näihin?
Valitettavasti ainakin rekrykonsulteille jos avoimesti kerrot, niin sinnehän se raporttiin tulee.
Eli paras se on keksiä jotain sellaista että olen joskus liiankin tehokas ja minun ehkä pitäisi opetella ottamaan rennommin,
Käyttäjä5697 kirjoitti:
Sanoin haastattelussa, että heikkouteni on kärsimättömyys. Senhän voi lukea melkein positiiviseksi asiaksi, ettei käytä aikaa turhaan vetkutteluun eikä jaaritteluun, vaan haluaa hoitaa asiat tehokkaasti.
Tuntemissani kärsimättömissä ihmisissä se kärsimättömyys kohdistuu aina kanssaihmisiin, ei asioihin. Aika usein kärsimättömyyttä esiintyy myös, kun joku muu kuin kärsimätön henkilö saa olla äänessä yli 20 sekuntia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, koska epärehellisyys tulee suoraan ilmi täysin merkityksettömän heikkouden kertomisena. Jännä kyllä, että ihmiset pitävät rekrytoijia tyhminä.
Rekrytoijiin mahtuu jos jonkinlaista ihmistyyppiä, tyhmiäkin. Eivät he ole sen kummempia kuin muutkaan ihmiset. Esim. pienissä yrityksissä haastattelija on usein puljun perustanut yksityisyrittäjä, joka on lähinnä vain oman alansa tuntija, eikä mikään ihmisluonteen asiantuntija. Minä olin kerran haastattelussa, jossa tällainen toimitusjohtaja ei osannut ollenkaan sanoa, mitä työtä siellä loppujen lopuksi oli edes tarjolla. Kuulemma se selviäisi vasta sitten kun henkilö on palkattu. Yksi tärkeistä tehtävistä oli hänen käsinkirjoitettujen muistiinpanojensa puhtaaksikirjoittaminen, hän itse ei näet halunnut opetella tietokoneen käyttämistä.
Mun alalla ei ole kova kilpailu työpaikoista, joten olen aina ollut melko rehellinen ja haastatteluissa. Esim. sanonut "no mulla ei ole vielä kokemusta juuri noista tehtävistä, joten toivon että saan kunnon perehdytyksen". Tai "ajankäytön hallinta on vielä vuosien jälkeenkin opettelua, miten saa käytettyä kohtuullisen ajan tehtäviin ettei junnaa yksityiskohdissa jolloin aika ei riitä. Tietysti toivon että työmäärä täällä on sopiva eikä liiallinen".
Sanoin haastattelussa, että heikkouteni on kärsimättömyys. Senhän voi lukea melkein positiiviseksi asiaksi, ettei käytä aikaa turhaan vetkutteluun eikä jaaritteluun, vaan haluaa hoitaa asiat tehokkaasti.