Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luvun alku synkkää aikaa?
22.06.2021 |
Ainakin sen ajan popmusiikki kuulostaa usein apealta ja surumieliseltä. Ihmiset näyttävät sen ajan muotivaatteissa, meikissä ja kampauksissa hirveän vanhoilta ja tavarat oudon tummasävyisiä värimaailmaltaan. 1970-luku jatkui tyylissä ankeana sävynä ja öljykriisi siinä lähimailla vielä. Ja lasten syöpähoitoihin ei panostettu taloudellisesti ja moni, joka olisi voitu pelastaa, kuoli turhaan. Ilmeisesti nukutusaineistakin oli pulaa.
Kommentit (66)
Ilmastonmuutosta kiihdyttävä ryöstökapitalismi rantautui Suomeen kunnolla vasta 1980-luvun puolivälissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kivaa. Täytin 16 vuotta vuonna 1980.
Tuolloin ei räpsitty kuvia ja filmattu kaikkea mahdollista kuten nykyisin. Ihmiset eivät myöskään olleet tottuneet siihen, että aina pitää vääntää töröhuulet esille, kun kamera vilahtaa, ja esittää heisuliveimeininkiä ulkopuolisille. Syöpähoidot ja nukutuslääkkeet olivat mielessä lähinnä niillä, jotka olivat aktiivisesti niiden kanssa tekemisissä.
Filmiltä et näe filmin ulkopuolelle, jossa 95 % elämästä elettiin. Siellä oli kivaa. :)
Pastellivärejä ei varmaan oltu vielä siihen aikaan keksitty.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorison keskuudessa synkistely oli silloin vähän muotia, mutta kannattaa muistaa, että muodit yleensä koskettavat vain pientä osaa väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorison keskuudessa synkistely oli silloin vähän muotia, mutta kannattaa muistaa, että muodit yleensä koskettavat vain pientä osaa väestöstä.
Mutta kun sen ajan valokuvia katsoo, niin ei oikein erota, että kuka on nuori ja kuka keski-ikäinen XD Sen verran outoa ja konservatiivista vaikutti sen ajan tyyli olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollu synkkää vaikka alettiin pelätä kolmatta maailman sotaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollu synkkää vaikka alettiin pelätä kolmatta maailman sotaa.
Ai niin sekin vielä XD Unohtui aloituksesta, kiitos muistutuksesta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pastellivärejä ei varmaan oltu vielä siihen aikaan keksitty.
ap
Ihan varmana oli jossain vaiheessa 80-luvun alussa pastellivärit muotia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorison keskuudessa synkistely oli silloin vähän muotia, mutta kannattaa muistaa, että muodit yleensä koskettavat vain pientä osaa väestöstä.
Mutta kun sen ajan valokuvia katsoo, niin ei oikein erota, että kuka on nuori ja kuka keski-ikäinen XD Sen verran outoa ja konservatiivista vaikutti sen ajan tyyli olevan.
minä erotan helposti, ehkä se johtuu siitä, että elin 1980 luvulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorison keskuudessa synkistely oli silloin vähän muotia, mutta kannattaa muistaa, että muodit yleensä koskettavat vain pientä osaa väestöstä.
Mutta kun sen ajan valokuvia katsoo, niin ei oikein erota, että kuka on nuori ja kuka keski-ikäinen XD Sen verran outoa ja konservatiivista vaikutti sen ajan tyyli olevan.
Olin itse silloin lapsi, mutta muistan sen ajan kyllä niin, että nuorisotyyleissä oli silloin aika laaja kirjo, elettiin vielä punk-ajan jälkitunnelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Pastellivärejä ei varmaan oltu vielä siihen aikaan keksitty.
ap
Arvaan, että ap on katsellut ravintolavalaistuksessa tehtyjä Hittimittareita. Niistä on tehty aika paljon aloituksia ja jokaisessa on päivitelty sitä, etteivät nuoret näytä nuorilta. Kyllä ne näyttivät - tai siis me näytimme. :)
https://www.google.com/search?q=fashion+early+1980s&hl=fi&source=lnms&t…
Ei ollut, vaan hauskaa ja huoletonta aikaa. Diskomusiikki pauhasi. Otsapanta, nilkkasäärystimet ja isot olkatoppaukset oli muotia. Diskopaikkoihin jonotettiin vaikka -30 C asteen pakkasessa. Oma suosikkidinkki oli "sininen enkeli".
Yves Rocherin postimyyntiluettelosta tilattiin ihania meikkejä ja ihonhoitotuotteita. Hiuksissa oli "iso" permis" ja kasvoilla "Tikkurilan värikartan"-inspiroima, railakas meikki (ei se laatu, vaan se määrä!).
Teinitalosta, Mic Macista, Pukevan nuoriso-osastolta ja Seppälästä ostettiin vaatteita, jos oli varaa ja jos ei ollut, niitä käytiin ajankuluksi ihastelemassa ja hipelöimässä.
Istuttiin uusissa hampurilaispikoissa (Carrols, Jet) ja laskettiin kolikoita, jos saataisiin kaverin kanssa ostettua pienet ranskalaiset puoliksi. Kesäöinä käytiin Hietsun rantsussa naku-uinneilla.
Oi huoleton nuoruus! :D
On totta, että silloinkin oli murheita ja huolia.
Nykyaikaan peilattuina nuo huolet ja murheet olivat vain hyttysen ininää korvissani.
Ei mun mielestä. Silloin kaikki oli jotenkin vaan niin pelkistettyä.