Lue keskustelun säännöt.
Ystävien kanssa huonoa tuuria.
16.06.2014 |
Niin pisti taas harmittamaan. Olen jeesinyt ystäviä monissa asioissa. Hiusten leikkuu/värjäys, Remonttihommat, Siivoamisessa, Kuskailemisessa, vienyt ruokaa ja lääkettä kun olleet kipeinä, vahtinut lapsia ja lista on loputon. Ja jokaviikko joku on jotain apua vailla.
Itse joudun kipeänä menemään taksilla sairaalaan kun kukaan ei jouda viemään. Kolme ystävääni on käynyt kuukauden sisällä virossa ja unohtaneet joka kerta tuoda YHDEN siiderilavan (tietysti olisin maksanut jos joku olisi nähnyt vaivaa), siis tarvitsin juhannukseksi yhden enkä kolmea lavaa. Kukaan ei auta hiusvärin kanssa vaan joudun tekemään sen itse tai käymään kalliilla kampaajalla. Muuttopäivinä kukaan ei vastaa puhelimeen vaikka luvanneet.
Olenko mulkku jos lopetan ystävieni auttamisen ja jos jossain joudun jeesimään teen selväksi että odotan vastapalvelusta?
Tällähetkellä olo on kuin tossun alla.
Kommentit (20)
Hienoja mielipiteitä ja neuvoja! Uskon että sanoistanne on apua tulevaisuudessani. Suvussani on muutama pyyteetön ja kiltti ihminen joista olen todennäköisesti ottanut oppia käytökseeni. Ihailen ja pidän heitä 100% luotettavina.
Luulin pystyväni antamaan itsestäni samanlaisen kuvan, mutta ilmeisesti jossain risteyksessä meni lepikkoon ja nyt olen "kynnysmatto".
Aioin pysyä hyvänä ystävänä siinämäärin että pystyn hengailemaan hyvällä fiiliksellä, enkä vain sen vuoksi että olisi "velvollisuus" auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 15:01"]
Minulla on useita yh äitejä ystävänäni. Monta kertaa olen suoraan töistä lähtenyt lapsenlikaksi ku on ollut akuuttia tarvetta. Ymmärrän täysin että apu on kullanarvoista silloin kun on tärkeitä menoja! Työhaastatteluja, harrastuksia, lääkärimenoja ym. Mutta kovin moni myös ilkeää lähteä kauppareissun jälkeen muutamalle ja laittaa tekstarin että "voit nukkua muksun kanssa mun sängyssä". Villein tapaus oli eräs tuttava joka ei halunnut ymmärtää että minulla oli seuraavana aamuna ylppäreihin meno toiselle paikkakunnalle. Toi 4tunniksi väkisin lapsen hoitoon ja pisti illalla kaverinsa soittamaan minulle ettei äiti olekkaan enää huoltavassa kunnossa koska ottanut muutaman liikaa. Ärsyytyneenä sanoin että lapsi ei voi olla yötä koska aamulla on juhlat ja tämä taitaa olla jo sellainen tilanne jossa pitää soittaa lapsien asioita ajavalle ammattihenkilölle. Meni n. Puolituntia ja äitinsä kurvasi taksilla pihaan selväpäisen ystävänsä kanssa ja lähti ovet paukkuen lapsi kainalossa. Sain kuulla todella ilkeitä juoruja itsestäni jälkeenpäin. kyllä tekee hyvää tämä avautuminen kun kerrankin saa suunsa auki! Ap.
[/quote]
Aplodit tälle. Tällainen kyykyttäjä ei sitä paitsi ole mikään "ystävä", vaan lähinnä holtiton vanhempi...
Meillä on toiminut noissa hyväksikäyttötilanteissa reippaasti se, että sanoo kohteliaasti mutta jämäkästi, että ei vain sovi. Eikä yleensä kannata lähteä selittelemään. Kun huomaa selittävänsä se "On vähän menoa..." niin äkkiä se käännellään ja väännellään niin että olet taas auttamassa reippaana ja aina valmiina. :) Välit eivät näihin ihmisiin ole menneet. Se on vain sitä tervettä rajojen asettamista, eikä siinä ole mitään väärää. Vaikka sinulla olisi kesälomalla yllin kyllin aikaa autella ties ja ketä, niin se loma on kyllä ihan sinun omaa hyvinvointiasi varten.
... Mutta nuo omat tarinasi ovat kyllä sen verran räikeitä, että kyseenalaistaisin vahvasti, miksi olet tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Ja jos rajojen asettaminen ei luonnistu ilman tuollaisia välien hyytymisiä, niin sitten kyllä kehotan etsimään vähän säällisempää seuraa itsellesi. :)
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 18:11"]
Hienoja mielipiteitä ja neuvoja! Uskon että sanoistanne on apua tulevaisuudessani. Suvussani on muutama pyyteetön ja kiltti ihminen joista olen todennäköisesti ottanut oppia käytökseeni. Ihailen ja pidän heitä 100% luotettavina.
Luulin pystyväni antamaan itsestäni samanlaisen kuvan, mutta ilmeisesti jossain risteyksessä meni lepikkoon ja nyt olen "kynnysmatto".
Aioin pysyä hyvänä ystävänä siinämäärin että pystyn hengailemaan hyvällä fiiliksellä, enkä vain sen vuoksi että olisi "velvollisuus" auttaa.
[/quote]
Osoittamasi reiluus ja avuliaisuus ovat hienoa käytöstä ja ystävänä olet varmasti kullan arvoinen. Harmi vain, että nämä hyötyjät ovat huomanneet sen myös.
Kun puhelin soi ja siellä on taas se ihminen, joka on ollut palveluksia vailla - älä vastaa. Voit soittaa jonain seuraavana päivänä kysyäksesi kuulumisiaan. Mahdollisesti "hyödyntäjän" akuutti avuntarve on mennyt ohi tai jos edelleenkin pyytää jotain, voit kertoa sinulla olevan muita menoja kyseisenä aikana.
Laita oma itsesi etusijalle ja sovitut menot menevät tietenkin kaikenlaisten avunpyyntöjen edelle. Jos olet esimerkiksi menossa juhliin, harrastuksiin tai muuten haluat pitää vapaata, on se sinun omaa aikaasi. Silloin on täysin normaalia sanoa: "Tällä kertaa ei sovi." Jos ihminen jatkaa puhelimessa inttämistään, totea vain, että "Nyt joudun lopettamaan".
Mikäli joku alkaa syyllistämään sinua kieltäytymisesi vuoksi, kannattaa muistaa, ettei sinun vastuullasi ole kenenkään arkielämästä selviytyminen. Jos joku alkaa käyttäytyä kuten työkaverisi pyytäessään lastenhoitoapua terassilla, voit kysyä, että: "Kenen lapsi nyt olikaan kyseessä?".
Jos kuulet jotain ilkeilyä tai kiukuttelua, nouse sen yläpuolelle. Kyseinen ihminen lähinnä purkaa pettymystään sinuun, kun on olettanut sinun taas olevan käytettävissään. Siinäkin tilanteessa voit mainita, että olet ollut lukuisia kertoja joustava, joten tuollainen kiukuttelu kieltäytyessäsi vaikuttaa aika kohtuuttomalta.
Tsemppiä!
Varaudu muuten jonkintasoiseen nokitteluun, kun alat pitämään puoliasi. :) Jos on hyväksikäyttö ollut noin räikeää, niin nuo itkukohtaukset, syyllistämiset ja ilkeät juorut voivat hetkeksi pelmahtaa kun huomaavat, ettet enää ole siinä odotetussa kiltin roolissa. Ihminen on siitä ikävä olento että se ei hevin saavutetuista eduista luovu.
Mutta pidä silti pintasi. Säästä nuo kauniit piirteesi ihmisille, jotka kunnioittavat niitä ja sinua hieman enemmän. :)
19, tuo on todellakin totta!
Kerran olin tahtomattani todistamassa työpaikkani avokonttorissa, kun eräs päällepäsmäri yritti jyrätä erään erittäin tunnollisen ja kiltin kollegan. Kyseessä oli tämän tiimin kesälomien ajankohdat, joita päällepäsmäri olisi halunnut muokata mieleisekseen toisen kustannuksella. Hienoa oli, että tämä kiltti ihminen piti tällä kertaa loppuun asti puolensa. Eikä tosiaan antanut periksi, vaikka päällepäsmäsi yritti vedota vaikka mihin.
Lopulta tilanne ratkesi tämän kiltin työntekijän eduksi. Tuon se kuitenkin vaati, että hän vihdoin nousi puolustamaan itseään. Nyttemmin tiedän, että kyseisessä tiimissä ei enää tätä kilttiä ihmistä yritetä samalla tavoin painostaa. Eli kannattaa oppia pitämään puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi miesystäväni on ottanut myös aiheeksi näiden ystävieni tempaukset. Ei sitten ihmettele miksi vaatehuoneeni peilissä lukee ainakin hetken muistutuksena "En ole vastuussa kenenkään arkielämässä selviytymisessä". Noissa sanoissa oli SE juttu mikä nyt kiteytti kaiken. Koska kaikkihan tietää sanonnan HÄDÄSSÄ ystävä tunnetaan. Oikein positiivinen olo jäi tästä keskustelusta!
Kuinka paljon olet ystäviesi kanssa muuten tekemisissä? Kuuletko heistä vain silloin kuin he tarvitsevat sinulta apua?
Ainakin itse kaipaan ystävyydeltä muutakin kuin sitä, että olisin paikalla vain kun on jokin talkoohenkinen juttu meneillään. Olen nimittäin joskus itsekin ollut liian joustava ja liian avulias, mutta huomasin olevani joillekin lähinnä "palvelusväkeä". Lopetin kyseisten ihmisten kanssa yhteydenpidon. Nyt tuttavapiiriä on vähemmän, mutta yhdessäolo heidän kanssaan on mukavien asioiden tekemistä ja rentouttavaa yhdessäoloa. Toki autan ihmisiä edelleenkin, mutta tunnen myös saavani heiltä vastavuoroisesti jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee tietty muulloinkin hengattua tiettyjen ystävien kanssa. Yhdelle jopa sanoin kautta rantain että suututtaa kun kaikki ei ajattele samallatavoin. (kohtele muita niinkuin haluat itseäsi kohdeltavan). Pyöritteli silmiään ja nolona katseli seiniä.
Muuten ihania ystäviä enkä haluaisi pistää välejä jäähylle mutta tuollainen menettely pistää katkeroitumaan.
Ei oikein kuulosta reilulta! Ehkä kannattaa jättää välimatkaa tuollaisiin ystäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no huhhuh, ompa itsekkäitä ihmisiä
No, et ole mulkku, jos lopetat sen jeesimisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos mielipiteistänne! Päätin että jos joskus tulen tarvitsemaan apua enkä sitä saa laiskuuden tai välinpitämättömyyden vuoksi, kysyn miksi tälläinen kohtelu minua kohtaan. Teen myös selväksi että vastaavat tilanteet saavat mieleni matalaksi enkä jatkossa halua ottaa sellaista riskiä.
En ole räyhääjä ja haluan pitää välit ystäviini. Koen että saan nostettua asian esille niin ettei kenenkään tarvitse verisesti suuttua minulle. jatkossa saavat päättää haluaako olla ystäviäni vaikka eivät välttämätta tule samaan minusta yhtäpaljon hyötyä irti. Ap.
Ystäväsi saavat sinulta lastenhoitajan, remonttireiskan, kuskin, kotiavun ja kampaajan palveluita. Mitä sinä saat heiltä? Aika kurjalta kuulostaa, mikäli eivät edes vastaa puhelimeen tai unohtavat sovittuja asioita...
Minusta tuo vaikuttaisi melkeinpä hyväksikäytöltä. Kyllä ihmiset sen verran ymmärtävät, ettei olla aina pyytämässä muilta palveluksia, vaan osataan vastavuoroisesti myös antaa apua. He voisivat hankkia lastenhoitajansa tai remonttiapunsa myös joltain firmalta, mutta nyt heillä on ollut sinut. Mikäli asetelma tuntuu ikävältä, kannattaa laittaa rajoja toisten yksipuoliselle auttamiselle.
(2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni vastavuoroisuus on tärkeää, eli voi toki auttaa ystäviään mutta kyllä pitäisi sitten itsekin saada apua tarvittaessa. Itse pidän suhteet sellaisina mieluiten, että palveluksia en pyydä enkä niitä edes oleta, paitsi jos tulisi joskus jokin oikeasti pakottava tarve. Näin vietetty aika ystävien kanssa on mielekästä, eikä vain toisille palvelusten tekemisiä. Toki auttaisin ystäviäni tarvittaessa, mutta mielestäni olisi hyvä säilyttää avunpyynnöissä jokin kohtuus, ettei kaikkea tarvitse teettää kavereilla ja muutenkin se, että ei olla jatkuvasti pyytelemässä apua koska sitten ystävyydestä/yhdessäolosta tulee usein velvollisuus. Kuten esimerkiksi hiustenvärjäys, kuskaaminen jne. Minusta olisi outoa pyytää joitain tuollaisia asioita kavereilta kun voi ne tehdä itsekin tai teettää rahaa vastaan muilla, en oleta että ystävät tekisivät minulle ilmaista työtä enkä siksi toivo sitä heidänkään olettavan minulta, poikkeuksena ne pakottavat tarpeet.
Mielestäni aloittajan kannattaa kohdella ystäviään kuten he kohtelevat sinua, muuten jää kynnysmatoksi.
En edes halua ajatella kuinka paljon rahallisesti tietyt ystävät ovat minusta hyötyneet. Kovinkaan moni ei näistä ajattele että autoilu maksaa, remonttimiehen lapsenvahdin,muuttomiesten tai siivoojan tuntipalkka ei ole 0€. Ei onneksi ole vaikuttanut omaan talouteeni vaan lähinnä tuonne henkiselle puolelle. Tuli mieleen eräs tapaus jolloin sanoin ystävälleni etten voi auttaa. Olimme työporukalla afterworkilla puistossa kesällä kun eräällä työporukan ystävälläni tuli aika hakea lapsensa hoidosta. Tokaisi sitten että "käyppäs sinä se lapsi hoidosta ja vahdi sen aikaa kun tulen sieltä terassilta kotiin!" vastasin että haluaisin olla kavereiden kesken kerrankin kun tuli lähdettyä, että nyt en kyllä mielelläni ole avuksi ja jää kivasta illasta paitsi. Tää rupes sit poraamaan kaikkien nähden ja sain syytteleviä katseita koska hän on yksinhuoltaja eikä pääse usein tällaisiin tilaisuuksiin. Oli aika huono omatunto ja se siitä kivasta illasta kun itsellekin tuli pahamieli. Olin vahtinut hänen 2 vuotiastaan jopa omalla kesälomallanikin.
10: Älä pode turhaan huonoa omaatuntoa. "Ystäväsi" selvästi laskelmoi, että pyytää palvelusta muiden läsnäollessa niin että et kehtaa kieltäytyä. Kyllä tuollainen lapsenvahtikeikka pitää muutenkin sopia etukäteen.
Minulla on useita yh äitejä ystävänäni. Monta kertaa olen suoraan töistä lähtenyt lapsenlikaksi ku on ollut akuuttia tarvetta. Ymmärrän täysin että apu on kullanarvoista silloin kun on tärkeitä menoja! Työhaastatteluja, harrastuksia, lääkärimenoja ym. Mutta kovin moni myös ilkeää lähteä kauppareissun jälkeen muutamalle ja laittaa tekstarin että "voit nukkua muksun kanssa mun sängyssä". Villein tapaus oli eräs tuttava joka ei halunnut ymmärtää että minulla oli seuraavana aamuna ylppäreihin meno toiselle paikkakunnalle. Toi 4tunniksi väkisin lapsen hoitoon ja pisti illalla kaverinsa soittamaan minulle ettei äiti olekkaan enää huoltavassa kunnossa koska ottanut muutaman liikaa. Ärsyytyneenä sanoin että lapsi ei voi olla yötä koska aamulla on juhlat ja tämä taitaa olla jo sellainen tilanne jossa pitää soittaa lapsien asioita ajavalle ammattihenkilölle. Meni n. Puolituntia ja äitinsä kurvasi taksilla pihaan selväpäisen ystävänsä kanssa ja lähti ovet paukkuen lapsi kainalossa. Sain kuulla todella ilkeitä juoruja itsestäni jälkeenpäin. kyllä tekee hyvää tämä avautuminen kun kerrankin saa suunsa auki! Ap.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 14:20"]
Tuli mieleen eräs tapaus jolloin sanoin ystävälleni etten voi auttaa. Olimme työporukalla afterworkilla puistossa kesällä kun eräällä työporukan ystävälläni tuli aika hakea lapsensa hoidosta. Tokaisi sitten että "käyppäs sinä se lapsi hoidosta ja vahdi sen aikaa kun tulen sieltä terassilta kotiin!" vastasin että haluaisin olla kavereiden kesken kerrankin kun tuli lähdettyä, että nyt en kyllä mielelläni ole avuksi ja jää kivasta illasta paitsi. Tää rupes sit poraamaan kaikkien nähden ja sain syytteleviä katseita koska hän on yksinhuoltaja eikä pääse usein tällaisiin tilaisuuksiin. Oli aika huono omatunto ja se siitä kivasta illasta kun itsellekin tuli pahamieli. Olin vahtinut hänen 2 vuotiastaan jopa omalla kesälomallanikin.
[/quote]
Oh-hoh. Todella outoa käytöstä työkaveriltasi. Nyt niitä rajoja asettamaan!
Lähtökohtaisesti jokainen hoitaa omat lapsensa itse. Työkaverit ovat työkaverita eivätkä lastenhoitajia, kun työkaveri haluaisi jäädä terassielämää viettämään. Tosin erittäin kummallista, että olet ajautunut hoitamaan jonkun lasta kesälomallasi.
Reiluja ihmisiä voi kohdella kuten toivoisi itseään kohdeltavan eli reilusti. Hyväksikäyttäjät kannattaa jättää omaan arvoonsa eikä heidän kiukutteluista tarvitse säikähtää. Ensi kerralla kun joku hyväksikäyttäjä pyytää sinulta apua, voit todeta, että löytäisikö hän tällä kertaa apua joltain toiselta.
Osittain kannattaa myös miettiä, että miksi ihmeessä annat kohdella itseäsi tuolla tavalla. Vaikuttaisi, että olet liiankin kiltti ihminen, joka jatkaa auttamistaan, vaikka toiset kohtelevat sinua hyvinkin huonosti.
Ap, opettele sanomaan "ei" ja pitämään puolesi. Pyri tunnistamaan tilanteet, joissa tahtomattasi alat myöntyä toisten tahtoon. Muiden ongelmat vaikkapa lastenhoidossa, siivouksessa tai remontoinnissa eivät ole sinun ongelmiasi, vaan heidän tulee ratkaista ne itse ja omalla kustannukseellaan. Mikäli tuttavasi ovat yksinhuoltajia, on se heidän valintansa, josta sinun ei tarvitse ottaa vastuuta.
Älä suostu miksikään kynnysmatoksi, vaan hakeudu parempaan seuraan. Ja kun tutustut uusiin ihmisiin, älä ensimmäisenä tarjoudu auttamaan heitä missä tahansa asioissa, vaan luota siihen, että jo seurasi on heille riittävää ilman talkoitakin. Toki vastavuoroisesti käyttäytyviä voit tietenkin auttaa.