Onko teillä aina perheen kanssa reissuun lähteminen yhtä h*lvettiä?

Riippuu perheen aikuisista, hoituuko pakkaaminen ja matkajärjestelyt tasapuolisesti. Aika moni mies luistaa lasten matkatavaroiden pakkaushommista…ikävä kyllä. Ei siis ihme, jos perheen projektipäällikön mitta täyttyy.

Pakkauslistoja löytyy näköjään netistä erilaisiin reissuihin. Niitä kannattaa hyödyntää vaikka perheen nuorten opetellessa pakkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu perheen aikuisista, hoituuko pakkaaminen ja matkajärjestelyt tasapuolisesti. Aika moni mies luistaa lasten matkatavaroiden pakkaushommista…ikävä kyllä. Ei siis ihme, jos perheen projektipäällikön mitta täyttyy.

Pakkauslistoja löytyy näköjään netistä erilaisiin reissuihin. Niitä kannattaa hyödyntää vaikka perheen nuorten opetellessa pakkaamista.

Ihmettelen kyllä tuollaisia miehiä. No, oma isäni oli samanlainen. Itsekäs, hoisi vain omat juttunsa ja äiti teki kaiken muun. Toki äidinkin vika varmasti, kun antoi tuon tapahtua... Meillä kyllä mies hoitaa lapsen asiat siinä missä minäkin. Eipä ole riitoja tai ongelmia lähteä mihinkään.

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Ei ole. Ipanat on aina niin innoissaan että ovat pakanneet jo kauan sitten, lähtevät aikaisin aamulla innoissaan vaikka unet ois jääneet lyhyiksi ja perillä kukaan ei räpellä kännykkää joidenkin teennäisten selfieiden takia.

On muuta mielenkiintoista tekemistä jossa kännyä ei tarvita, se kastuisi tms.

Ei ole. Ei minulla ole mitään hankaluuksia katsoa lasten kanssa heidän vaatteensa ja tavaransa hyvissä ajoin. Lasten mielestäkin pakkaaminen on kivaa ja he osallistuvat siihen innoissaan ja vaatteita ehdottaen. Yleensä vaatetta tulee liikaa, mutta automatkoilla se ei haittaa ja muistamme sitten ehkä seuraavalla reissulla asian. Pakkaaminen on yksi matkan mukavista asioista ainakin lasten mielestä ja pidän sen sellaisena.

Mies pakkaa omansa ajoissa, hoitaa automatkoilla auton asiat ja paljon muitakin asioita, muut hoidamme yhdessä. Olemme 1-2 kertaa vuodessa Lapissa viikon parin ajan ja lähdemme ajelemaan täältä pääkaupunkiseudulta yleensä aamuyöllä, joten eväiden teko on aina yksi isohko kiva juttu lasten mielestä. Sekin on mietitty yhdessä hyvissä ajoin ja kaikki saavat mieleisensä eväät + jotain extraa hyvää, jonka olen laittanut jo valmiiksi. Aamulle olen varannut nopean mieleisen aamupalan, keittelemme kahvia termariin ja viemme loput tavarat autoon, vaatelaukut ja sekalaiset säkit olemme laittaneet sinne jo iltasella.

Yksi asia on siis se, että mm. vaatekassit voi laittaa autoon jo edellisenä päivänä, samoin muut tavarat, joita ei tarvita siinä välissä. Ruuat, laturit, kännykät ja muut sitten vain nostetaan mukana autoon ja siinä ei rääkymistä tarvita. Miehenkin kanssa voi puhua lähdöstä jo tänään, niin homma ei leviää käsiin lähtöpäivänä, jos jollakin sellainen asia on. Puhukaa toisillenne. Se kannattaa. Sitten ei anneta sen rääkyvaiheen tulla, vaan muistetaan tilanne ja parannetaan sen hoitoa seuraavalla kerralla. Meillä on siis kolme lasta ja reussaamme Suomessa aika paljon.

Ei ole. Olen opettanut lapset pienestä pitäen siihen, että meillä on selvä lähtöaika ja siihen mennessä ollaan valmiina portailla kengät jalassa.

Samoin olen opettanut lapset pakkaamaan omat laukkunsa ja tavaransa n 10 vuotiaasta alkaen eikä ole tarvinnut heidän matkatavaroistaan huolehtia sen jälkeen.

Miestä ei meidän perheeseen kuulu, joten on yksi riesa vähemmän.

Joskus lapset ja miehet kokeili tuota. Ilmoitin siinä pakatessa ja raivoamista ja kiukuttelua kuunnellessa, että matkaan ei lähdetä jos ollaan äkäisiä ja perustelin sillä, että kotonatappeleminen tulee halvemmaksi. Sitten menin keittiöön kahvinkeittoon ja odottamaan mitä tapahtuu. Mies ja lapset tuli sinme hämmästelemään ja sanoin vain iloisesti, etten aio panna rahojani tappelulomaan, että jos kaikkia muita huvittaa tapella, niin voitte tehdä sen maksullisesti muualla ja normaalihintaan kotona. Lomalle päästiin ihan hyvissä fiiliksissä.

No ei meillä kyllä tuollaista ole. Useamman pienen lapsen kanssa on ihan kotimaassa reissattu. Minulla on tapana jo hyvissä ajoin tehdä listaa, mitä tarvitaan mukaan. Koskaan ei ole mitään tärkeää jäänyt pois. Pakkaamisetkin hoidan edellisenä päivänä ja lapsille evästä ostetaan autoon, että matkakin sujunut ilman kiukkua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Sama täällä, eikä vaimo tosiaan hoida itse kaikkea. Viimeksi minä kannoin tavarat autoon, huolehdin

2 isomman lasten pakkaukset jo aiemmin ja vielä syötin vauvan kaikki ateriat koko päivänä. Silti vaimo sai revittyä raivon siitä, kun vauva ei illalla enää syönyt hänen kanssaan ja isommissa oli kanssa jotain vikaa, en tiedä mitä. Niin ja minähän sen vauvan syötin just ennen kuin ajamaan lähdettiin ja ajoin 500 km. Välissä kävin etsimässä vauvan tuttipullon p-paikan pientareelta. Minne raivoava vaimo sen nakkaso, kun vauva ei syönyt.

Paluumatkalla sitten meni mun hermot, kun vauva itki, niin vaimo sanoi, että voisi heittää sen tienposkeen. Samoin, että jos et muuta osaa sanoa, ole hiljaa. Sitten lensikin sormukset tienposkeen, josta tosin vaimo itse etsi ne ja samalla alkoi eropuheet. Vaimo myös paiskasi lasten DVD-soittimen rikki asfalttiin

Sitten itki kaikki lapset.

Vaimo mökötti lähes 500 km..nyt ollaan kotona, aluksi uhosi yhä erolla, mutta nyt taisi kuitenkin muuttaa mielensä.

Ja sama toistuu, tosin yleensä lievempänä, joka reissu

Mietinmie kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Sama täällä, eikä vaimo tosiaan hoida itse kaikkea. Viimeksi minä kannoin tavarat autoon, huolehdin

2 isomman lasten pakkaukset jo aiemmin ja vielä syötin vauvan kaikki ateriat koko päivänä. Silti vaimo sai revittyä raivon siitä, kun vauva ei illalla enää syönyt hänen kanssaan ja isommissa oli kanssa jotain vikaa, en tiedä mitä. Niin ja minähän sen vauvan syötin just ennen kuin ajamaan lähdettiin ja ajoin 500 km. Välissä kävin etsimässä vauvan tuttipullon p-paikan pientareelta. Minne raivoava vaimo sen nakkaso, kun vauva ei syönyt.

Paluumatkalla sitten meni mun hermot, kun vauva itki, niin vaimo sanoi, että voisi heittää sen tienposkeen. Samoin, että jos et muuta osaa sanoa, ole hiljaa. Sitten lensikin sormukset tienposkeen, josta tosin vaimo itse etsi ne ja samalla alkoi eropuheet. Vaimo myös paiskasi lasten DVD-soittimen rikki asfalttiin

Sitten itki kaikki lapset.

Vaimo mökötti lähes 500 km..nyt ollaan kotona, aluksi uhosi yhä erolla, mutta nyt taisi kuitenkin muuttaa mielensä.

Ja sama toistuu, tosin yleensä lievempänä, joka reissu

No huh mikä nainen. Oliko hän tuollainen äkäpää jo ennen lapsia? Varmasti oli...

En katsoisi sekuntiakaan mitään sairasta naista, vaan pelkäisin, että hän heittää vauvan oikeasti seinään vielä joku päivä. Kävisin juttelemassa jo hyvissä ajoin jonkun lakimiehen kanssa, ottaisin sinne faktat naisen käyttäytymisestä mukaan ja eroaisin. En uskaltaisi jättää lapsiani tuollaisen hoiviin yhtään.

Tulee mieleen ylikireä eksäni, joka ei voinut käsittää miksi en pakkaa edellisenä iltana jos seuraavana päivänä matkalle lähtö oli joskus iltapäivällä. No varmasti siksi, että tarvitsin niitä tavaroita vielä kuten hammasharjaa. Jatkuva kitinä, väheni jättämällä. 

Ap:n kokemukset tiedän ja heti helpottaa kun se tumput suorina stondaava aikuinen häipyy pois jaloista märmättämästä. 

Mietinmie kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Sama täällä, eikä vaimo tosiaan hoida itse kaikkea. Viimeksi minä kannoin tavarat autoon, huolehdin

2 isomman lasten pakkaukset jo aiemmin ja vielä syötin vauvan kaikki ateriat koko päivänä. Silti vaimo sai revittyä raivon siitä, kun vauva ei illalla enää syönyt hänen kanssaan ja isommissa oli kanssa jotain vikaa, en tiedä mitä. Niin ja minähän sen vauvan syötin just ennen kuin ajamaan lähdettiin ja ajoin 500 km. Välissä kävin etsimässä vauvan tuttipullon p-paikan pientareelta. Minne raivoava vaimo sen nakkaso, kun vauva ei syönyt.

Paluumatkalla sitten meni mun hermot, kun vauva itki, niin vaimo sanoi, että voisi heittää sen tienposkeen. Samoin, että jos et muuta osaa sanoa, ole hiljaa. Sitten lensikin sormukset tienposkeen, josta tosin vaimo itse etsi ne ja samalla alkoi eropuheet. Vaimo myös paiskasi lasten DVD-soittimen rikki asfalttiin

Sitten itki kaikki lapset.

Vaimo mökötti lähes 500 km..nyt ollaan kotona, aluksi uhosi yhä erolla, mutta nyt taisi kuitenkin muuttaa mielensä.

Ja sama toistuu, tosin yleensä lievempänä, joka reissu

Akka vaihtoon!

Mietinmie kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Sama täällä, eikä vaimo tosiaan hoida itse kaikkea. Viimeksi minä kannoin tavarat autoon, huolehdin

2 isomman lasten pakkaukset jo aiemmin ja vielä syötin vauvan kaikki ateriat koko päivänä. Silti vaimo sai revittyä raivon siitä, kun vauva ei illalla enää syönyt hänen kanssaan ja isommissa oli kanssa jotain vikaa, en tiedä mitä. Niin ja minähän sen vauvan syötin just ennen kuin ajamaan lähdettiin ja ajoin 500 km. Välissä kävin etsimässä vauvan tuttipullon p-paikan pientareelta. Minne raivoava vaimo sen nakkaso, kun vauva ei syönyt.

Paluumatkalla sitten meni mun hermot, kun vauva itki, niin vaimo sanoi, että voisi heittää sen tienposkeen. Samoin, että jos et muuta osaa sanoa, ole hiljaa. Sitten lensikin sormukset tienposkeen, josta tosin vaimo itse etsi ne ja samalla alkoi eropuheet. Vaimo myös paiskasi lasten DVD-soittimen rikki asfalttiin

Sitten itki kaikki lapset.

Vaimo mökötti lähes 500 km..nyt ollaan kotona, aluksi uhosi yhä erolla, mutta nyt taisi kuitenkin muuttaa mielensä.

Ja sama toistuu, tosin yleensä lievempänä, joka reissu

Sinullekaan lasten elämä ei taida olla kovin arvokas.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen ylikireä eksäni, joka ei voinut käsittää miksi en pakkaa edellisenä iltana jos seuraavana päivänä matkalle lähtö oli joskus iltapäivällä. No varmasti siksi, että tarvitsin niitä tavaroita vielä kuten hammasharjaa. Jatkuva kitinä, väheni jättämällä. 

Ap:n kokemukset tiedän ja heti helpottaa kun se tumput suorina stondaava aikuinen häipyy pois jaloista märmättämästä. 

Hammasharjoja voi olla kaksi. Harja maksaa alle kaksi euroa ja jos sähköä tarvitset, niin laita se mukaan ajoissa ja hqrjaa hampaasi manuaalilla sen kerran tai pari mitä tarvitset. Ei ole kovin vaikeaa. Sinä se olet ylikireä..

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen ylikireä eksäni, joka ei voinut käsittää miksi en pakkaa edellisenä iltana jos seuraavana päivänä matkalle lähtö oli joskus iltapäivällä. No varmasti siksi, että tarvitsin niitä tavaroita vielä kuten hammasharjaa. Jatkuva kitinä, väheni jättämällä. 

Ap:n kokemukset tiedän ja heti helpottaa kun se tumput suorina stondaava aikuinen häipyy pois jaloista märmättämästä. 

Asioista voi puhua rääkymistä, aikuiset osaavat ennakoida ja nälkäkiukkua ei tarvita, senkin voi hyvin helposti estää ja normaalit aikuiset sen tekevätkin. Epänormaaleilla mikään ei onnistu.

Itseäni v*tuttaa ajankäytön hallinta. Odottelen yleensä jo autossa, kun puoliso vasta alkaa laittamaan lapsille vaatteita ja pakata vaippoja ym. eväitä mukaan. Miksei vaikka noita eväitä voi laittaa valmiiksi jo edellisenä iltana?

Jos sovitaan, että lähtö klo 8, niin sitten lähdön pitäisi olla klo 8. Ei niin, että vasta klo8 aletaan säätämään.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Matkustamme 2-6 vkoa vuodessa joten kaikkeen oppii ja tottuu. Työmatkoille pakataan puolessa tunnissa (sis silittämisen).

Liikumme vähillä tavaroilla lomilla, esim meikkipussissa on hammasharjat, -tahna, dödö, shampoo ja hoitoaine sekä aurinkorasva. Hienommille reissuille otan myös ripsivärin. Vaatteet useinmiten niin että illallisella käytetty vaate on seuraavan päivän vaate, eihän se parissa tunnissa likaannu. Näin puolittaa tavaramäärän heti. 1 parempi vaatekerta varalle. Mulla on paljon mekkoja jotka voi pitkillä reissulla huljauttaa vedessä ja ne kuivaa parissa tunnissa eikä tarvitse silitystä

Sisään checkaukset hoidetaan jo kotona joten kentällä jätetään vain matkatavarat ja kävellään koneeseen. Minimoimme kentälläoloajan

Ihan mahtava laskettelureissu sulla: mukana muutama mekko, minkä voi huljauttaa... voisiko olla, että ihmiset tekee ERILAISIA reissuja, joihin tarvitaan ERILAISIA varusteita? Ihan kaikki ei käy joka lomaansa Inglesissä. Mutta ap:lle, tosiaan suunnittelulla ja listoilla helpottaa elämää jo paljon. 

Eksäni kanssa oli kaikki lomat yhtä riitelyä, hän oli sellainen stressipeikko. Seuraavan miehen kanssa lomalle lähtiessä puhuimme, että molemmat ollaan vastuussa, että matkasta tulee mukava ja saadaan hyviä muistoja, olisi kiva jos voidaan jättää tyhjänpäiväiset kinat matkalta pois ja jos joku ärsyttää, puhutaan suoraan ja otetaan vaikka hetki omaa aikaa, mutta riidat vältetään viimeiseen asti. Se toimi, kun sen sanoitti ääneen ja sovittiin yhteisesti. :)

Mietinmie kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on lähteminen helvettiä, koska vaimoni alkaa 100% varmuudella huonotuulisen viimehetken sekoilun, ja tartuttaa negatiivisen räksytysmielialan lapsiinkin.

Hänellä ei ole alkeellisintakaan pelisilmää ja ei osaa yhtään rauhoittaa lapsia - pikemminkin päinvastoin, hän on aikuinen joka lietsoo omat ja muiden kierrokset punaiselle.

Ja ei, hän ei vastaa yksin lasten pakkaamisesta, eikä yhtään mistään muustakaan.

Sama täällä, eikä vaimo tosiaan hoida itse kaikkea. Viimeksi minä kannoin tavarat autoon, huolehdin

2 isomman lasten pakkaukset jo aiemmin ja vielä syötin vauvan kaikki ateriat koko päivänä. Silti vaimo sai revittyä raivon siitä, kun vauva ei illalla enää syönyt hänen kanssaan ja isommissa oli kanssa jotain vikaa, en tiedä mitä. Niin ja minähän sen vauvan syötin just ennen kuin ajamaan lähdettiin ja ajoin 500 km. Välissä kävin etsimässä vauvan tuttipullon p-paikan pientareelta. Minne raivoava vaimo sen nakkaso, kun vauva ei syönyt.

Paluumatkalla sitten meni mun hermot, kun vauva itki, niin vaimo sanoi, että voisi heittää sen tienposkeen. Samoin, että jos et muuta osaa sanoa, ole hiljaa. Sitten lensikin sormukset tienposkeen, josta tosin vaimo itse etsi ne ja samalla alkoi eropuheet. Vaimo myös paiskasi lasten DVD-soittimen rikki asfalttiin

Sitten itki kaikki lapset.

Vaimo mökötti lähes 500 km..nyt ollaan kotona, aluksi uhosi yhä erolla, mutta nyt taisi kuitenkin muuttaa mielensä.

Ja sama toistuu, tosin yleensä lievempänä, joka reissu

Ihan hirveä vaimo sulla. Miksi teit enemmän kuin yhden lapsen tuollaisen raivopään kanssa?