Lue keskustelun säännöt.
Äiti joka on ihan pihalla kaikista suosituksista...
21.06.2021 |
Oman äidin seurassa tuntuu että olen ihan maailman surkein äiti. Hän aina esittää tarkkoja kysymyksiä siitä mikä on asian x suositus nykyään liittyen lapsiin. Yhden päivän aikana kysyy esim.
- kaksivuotiaan suosteltu aika tunneissa/minuuteissa, jolloin saa olla auringossa uv-säteilyssä ilman rasvaa
- suositus montako grammaa suolaa per lapsi per päivä? Entä sokeria grammoissa?
- montako pähkinää 3v saa syödä suositusten mukaan
- suositusten mukainen määrä nakkeja viikossa?
Siis apua. Minähän vastaan vain että auringossa ei saa palaa ja että iho suojataan mieluusti vaatteilla/olemalla varjossa enempi. Ja että ei liikaa suolaa/sokeria, toisin sanoen ei mitään herkkuja pussikaupalla päivittäin... Mutta tämä ei kelpaa, täytyisi tietää ”ne suositukset”. Voi elämä miten täyttyy asioista tehdä hankalaa... Joka asiasta täytyisi tietää _neuvolan suositus_, ja jos en sitä tiedä, saan paheksuntaa häneltä.
Olenko ainoa ihan huithapeli? Meillä lapsista kyllä huolehditaan, rakastetaan ja kaikkea ihan valtavasti. En vaan jaksa pingottaa moisella tavalla. Ehkä neuvolassa näistä sanotaan, mutta kun kolmen pienen kanssa sinne paukataan niin osa menee ”vähän ohi”...
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Olen teiniäidin lapsi. Kun synnyin/olin pikkuvauva 70-luvun alussa, niin äitini oli saanut neuvolasta todella tarkat ohjeet kaikesta syömisestä. Oli esimerkiksi annettu lukumäärä, kuinka monta viinirypälettä per päivä pitää syöttää. Tiukat millilitramäärät appelsiinimehua jne. Ja kuinka kauan pitää aurinkoisina talvipäivinä pitää vauvaa ikkunan edessä siinä auringonvalossa...
Aivan pimeetä, sanon suoraan.
No, veljeni syntyi viitisen vuotta myöhemmin, olimme muuttaneet maalle ja äidillä on neuvolan terveydenhoitajana tavallinen maalaisth. Eipä puhuttu enää viinirypäleiden kappalemääristä eikä tuntimääristä mittään. Kunhan sai lapsi ruokaa ja oli tyytyväinen. Veljeni onkin aina pitänyt syömisestä, minulla sen kanssa on ollut ongelmia...
Onko sullekin lastenneuvolan terveydenhoitaja aiheuttanut 70-luvulta asti jatkuneen syömishäiriön? Meidän pitäisi perustaa vertaistukiryhmä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin se tärkein unohtui, eli minimimäärä sanoitettuja tunteita per päivä?
Vierailija kirjoitti:
Onpas ikävä äiti sinulla. Millä planeetalla on edes olemassa jokin suositus siitä, kuinka monta nakkia lapsi saa syödä viikossa? Neuvolasta nimittäin tuskin tuollaista suositusta saa. Varmasti ruokavalio-ohjeistusta annetaan, mutta tuo menee jo aika absurdin spesifiksi.
Toki hän saa itse googlettaa ja etsiä tietoa asioista tai voitte tehdä tämän halutessanne yhdessä. Ei kuulosta kovin paljon tukea antavalta henkilöltä, jos noin lyttää, että "olisi pitänyt tietää".
No sehän on pari nakkia viikossa, ihan tällä planeetalla ja meidän terveysviranomaisten antama suositus. :) Aika monessakin yhteydessä tullut vastaan oman 14-vuotisen äitiyteni aikana.
Itse pyritään siihen, että joka viikko ei syödä makkararuokia, eikä leikkeleitä päivittäin. Sitten voi joskus samalla viikolla syödä nakkikeittoa ja paistella makkarat nuotiolla.
Vierailija kirjoitti:
Mihin se tärkein unohtui, eli minimimäärä sanoitettuja tunteita per päivä?
Ihan höpötystä nuo tunnetaidot. Isäpuoleni muuten päätti itse oman elämänsä. Ei liity tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano äidilles että suositukset on tehty niille joilla ei omaa järkeä.
Minunkin äiti aina jankuttaa lapseni muka liiallisesta pelaamisesta ja puhelimen käytöstä. Että mitkäs ne suositukset olikaan. Ei ota sitä huomioon että jonain päivänä lapsi voi käyttää laitteita yli suositusten rajojen, mutta monena muuna päivänä taas ei pelaa ollenkaan kun on kavereiden kanssa ulkona tai liikuntaharrastuksissaan.
Eikä lapset ole levottomia ja keskittymiskyvyttömiä siksi että ne pelaa kaiken aikaa. Siinähän sitä juuri pelatessa keskittymiskyky paranee! Pitäisi oikeastaan pelata vielä enemmän, niin jaksaisivat sitten keskittyä kaikkeen tylsäänkin kuten koulunkäyntiin.
Pelit ei taida auttaa tylsyyden sietämisessä tosin. Peleistä tehdään addiktoivia, läksyistä sellaisia ei ole oikein saatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas ikävä äiti sinulla. Millä planeetalla on edes olemassa jokin suositus siitä, kuinka monta nakkia lapsi saa syödä viikossa? Neuvolasta nimittäin tuskin tuollaista suositusta saa. Varmasti ruokavalio-ohjeistusta annetaan, mutta tuo menee jo aika absurdin spesifiksi.
Toki hän saa itse googlettaa ja etsiä tietoa asioista tai voitte tehdä tämän halutessanne yhdessä. Ei kuulosta kovin paljon tukea antavalta henkilöltä, jos noin lyttää, että "olisi pitänyt tietää".
Itseasiassa nakeista on suositus ja sain sen neuvolasta 6 vuotta sitten.
Johtuen jostain säilöntäaineesta. En muista miten se meni, max 3 nakkia viikossa alle 3 vuotiaille tai jotain.
Oisko ap hyvästä, että yrittäisit tässä(kin) asiassa keskittyä lapsen parhaaseen?
Lapsen parasta olisi varmasti se, että hänelle tarjottaisiin mahdollisimman terveellistä ravintoa ja suojeltaisiin syöpää aiheuttavilta asioilta.
Ymmärrän oikein hyvin tunteesi, koet alemmuutta ja suorastaan huithapeliutta. Ei tunnu kivalta, kun oman lapsen hoidossa tulee joku ulkopuolinen pyytämättä neuvomaan.
Mutta toimisiko äitisikin tässä lapsensa parhaaksi? Yrittää hoksauttaa sinua hoitamaan omaa lastasi parhaan mukaan?
Aikuisuus on myös sitä, että osaa tarvittaessa vähän ohittaa ne omat tunnereaktionsa ja nokittelunhalunsa. Vaikka et muuten haluaisikaan, mutta lapsesi parhaaksi. 🌺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen teiniäidin lapsi. Kun synnyin/olin pikkuvauva 70-luvun alussa, niin äitini oli saanut neuvolasta todella tarkat ohjeet kaikesta syömisestä. Oli esimerkiksi annettu lukumäärä, kuinka monta viinirypälettä per päivä pitää syöttää. Tiukat millilitramäärät appelsiinimehua jne. Ja kuinka kauan pitää aurinkoisina talvipäivinä pitää vauvaa ikkunan edessä siinä auringonvalossa...
Aivan pimeetä, sanon suoraan.
No, veljeni syntyi viitisen vuotta myöhemmin, olimme muuttaneet maalle ja äidillä on neuvolan terveydenhoitajana tavallinen maalaisth. Eipä puhuttu enää viinirypäleiden kappalemääristä eikä tuntimääristä mittään. Kunhan sai lapsi ruokaa ja oli tyytyväinen. Veljeni onkin aina pitänyt syömisestä, minulla sen kanssa on ollut ongelmia...
70-luvulla suomalaisten ravitsemuksessa oli vielä puutetta C-vitamiinista. Siksi neuvolassa annettiin tarkat ohjeet C-vitamiinin lisäämiseksi ravintoon juurikin esim. appelsiinituoremehulla.
Tämän ansiosta lasten luuston ja sidekudosten kasvu saatiin paremmaksi ja estettyä C-vitamiinin puutteesta aiheutuvaa aivojen kehityshäiriötä.
Kyseessä oli siis todella mittava kansanterveyden parantaminen, jolla taattiin lapsille terveempää elämää. Ja se oli tietysti paitsi turhaa myös aivan pimeetä - senhän nyt tietää jokainen teiniäidin lapsikin ei opiskelijansa vaan kovan elämäm koulun oppien perusteella.
Kyllä, TIEDÄN että noissa oli ihan hyvä tavoite, mutta se KEINO millä tuota tavoitetta toteutettiin... Ei hyvää päivää.
Kyse ei siis ollut mistään suosituksista, vaan ohje oli tiukka vaatimus: mitään vaihtoehtoja ei ollut, viinirypäleiden tilalle ei annettu mahdollisuutta korvata niitä esimerkiksi kotimaisilla marjoilla: ohjeessa nimenomaan painotettiin, että vain näin ja juuri näin pitää syöttää ja hoitaa lapsi. Syötettiinhän meille 70-luvun lapsille myös A-vitamiinia (ja yllättäen oli kuitenkin noissa neuvolan ruokintaohjeissa myös maksaruokavaatimus).
Ihan kivaa sinänsä, mutta itse olen allerginen mm. tummille viinirypäreille... Ystäväni, samana vuonna syntynyt, allergisoitui voimakkaasti sitruksille, ja lopputulos oli, että hänellä kasvu hidastui merkittävästi, suolisto hajosi ja tuli aika laajat allergiat tuon "ohjeen" takia (mm. kynsien kasvuhäiriö, koska kasvupisteet vaurioituivat), likkaparka oli iho vereslihalla/verillä noin kymmenvuotiaaksi asti. Itse jäin sukuni lyhimmäksi 150cm pituudella...
En kritisoinut suosituksia, vaan niiden ehdottomuutta (ja täytyy sanoa, että olihan tuo aika rankka taloudellinen vaatimus vanhemmilleni, kun mitään vaihtoehtoja ei saanut olla; olisi ollut helppo korvata hedelmät kotimaisilla marjoilla ja omenoilla, esimerkiksi, mutta kaikki muutokset ruokintaohjeisiin oli ehdottomasti kielletty).
Ja kyllä, syömishäiriö oli, lähinnä johtui siis noista allergioista, kun aina syöminen sattui...
Ei kai tärkeää olekaan, noudattaako suosituksia millintarkkaan, vaan että mittaluokka on suunnilleen oikein. Eli esimerkiksi viisi nakkia viikossa ei muutu viideksi nakiksi päivässä. Joku voisi pelkällä "maalaisjärjellä" ajatella, että tuo jälkimmäinenkin on ihan kohtuullinen määrä. Jos suosituksissa ei ole itselle mitään yllättävää, sittenhän niitä ei tarvitse enempää miettiä vaan voi käyttää maalaisjärkeä.