Mitkä ominaisuudet tai piirteet tiputtavat ihmiset sosiaalisen hierarkian pohjalle?
Kiinnostaisi tietää ja tuli mieleeni toisen ketjun pohjalta.
Kommentit (55)
Jos ei lue mitään. Lukekaa monipuolisesti eri aiheista. Mahdollisimman monipuolisesti.
Lokkeilu. Aina toisen lompakolla tms
Röyhkeys, häikäilemättömyys ja taitava näytteleminen ja kulissien ylläpitäminen ainakin nostaa hierarkiassa. Itse en sitä osaa enkä halua opetella, joten en ole kukkulan kuninkaana.
Vierailija kirjoitti:
Päihdeongelma. Muita huomioon ottamaton käyttäytyminen. Sosiaalipummius.
Omalta kohdata mietin, onko päihdeongelmat seurausta olemattomasta seuraelämästä, vai päinvastoin. Ystäviä on kuitenkin aina ollut, mutta siinä vaiheessa kun kaikki paitsi minä lähipiirissä olivat perheytyneet, aloin ahkerammin viettää aikaa pullon kanssa.
Lievä autistmi. On tuomittu loppuelämän kestävään yksinäisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Liian henkilökohtaiset avautumiset
-Päälle puhuminen, huono kuuntelemisen taito
-Määräily, halu kontrolloida muiden tekemisiä
-Naama norsun v*tulla
-Negatiivisuus ja jatkuva valittaminen
-Epäluotettavuus (myöhästelee, lintsaa, ei pidä lupauksia, pasiivis-aggressiivisuus)
Tällaisilla keinoilla pääsee todella epäsuosituksi.
Enpä tiedä. Olen aika lailla tuon listan mukainen, mutta silti melko pidetty.
Samaa ajattelin. Itse asiassa olen opetellut joitakin noista taidoista ihan vaan tullakseni sosiaalisesti hyväksytyksi. Esim. valittaminen ja päälle puhuminen ovat todella hyvä yhdistelmä, jolla teet nopeasti muille selväksi, että nenille ei hypitä.
Vierailija kirjoitti:
Päihdeongelma, pitkäaikaistyöttömyys,krooninen köyhyys, draamahakuinen elämäntyyli, rikollinen ystävä -ja tuttavapiiri, kaikenlainen puliveivaaminen ja epämääräinen käytös sekä yhteiskuntaa vastaan eläminen. Poislukien ns. kunnialliset köyhät/työttömät jotka elävät yhteiskunnan sääntöjen mukaan.
Pitkäaikaistyötön on vuoden työttömänä ollut eli vuosi sitten irtisanotut.
Rikollisuus ja massa maalittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisen hierarkian pohjalla olevallahan on paikka kyseisessä yhteisössä. Monessa porukassa on joku perässä vedettävä, jonka avulla muut saavat tyydyttää hoivaviettiään tai kenen avulla muut tuntevat itsensä vähän paremmaksi. Monesti käy niinkin, että jos kiusattu harkitsee vaihtaa sosiaalista ympäristöä hänen anellaan jäävän, koska muuten joku toinen joutuu ottamaan kiusatun aseman.
Ketjussa on mainittu asioita, joilla ei olla edes hierarkian pohjalla vaan henkilö halutaan kokonaan pois. Ostrakismi ja syrjintä ovat eri ilmiöitä kuin pohjalla oleminen. Syrjitty henkilö on niin haitallinen ettei hänelle löydy paikkaa. Hän voi myös uhata muiden asemaa tai olla liian paljon muiden arvojen vastainen.
Olen tuotakin pohtinut. Olen siis itse hierarkiassa pahnanpohjimmainen itse. Olen ajatellut, että tavallaan olen ei-toivottu ihminen ja varmaankin kaikki huoahtaisivat helpotuksesta, jos eivät enää ikinä näkisi minua. Toisaalta uskoisin, että sen "paremman porukan" hierarkia alkaisi elää uudelleen, jos syntipukki häviäisi kokonaan.
Eli tavallaan olen heille se syy olla tyytyväisiä omista elämistään ja syy kokea olevansa pikkuisen parempia kuin "se outo luuseri". Se vahvistaa heidän keskinäistä yhteneväisyyden tunnettaan. Eli olemalla se inhokki tavallaan teen samalla hyvän työn heille.
En tosiaan tiedä, onko vain parempi, että jatkan roolissani vai olisiko parempi juttu saada siitä parempien porukasta uusi haastaja tilalleni.
T. Ap
Se riippu ihan siitä missä hierarkiassa olet pahnanpohjimmaisena. Olen minäkin elämäntapapummien ja luusereiden hierarkiassa aivan pahnanpohjimmainen, koska en käytä elämääni ihmissuhdesekoiluihin ja päihteisiin enkä ole hakannut ketään, eikä minulla ole yhtään rikostuomiota. Minähän olen aivan tolkuton luuseri roskasakin hierarkiassa. Sitten taas elinikäisten ystävieni joilla on akateeminen koulutus, miljoona omaisuus ja ovat eläneet aina ylemmän keskiluokan elämää( vähintään ),niin siinä hierarkiassa olen arvostettu ihminen ja tasavertainen. Eli riippuu täysin siitä minkä hierarkian piiriin olet hakeutunut.
En haluaisi olla tuollaisen ihmisen kanssa tekemisissä, joka puhuu ihmisistä noin ja jolla on noin alentuva ja harhainen käsitys kuplansa ulkopuolisista ihmisistä.
Fiksuille, sivistyneille ja viisaille ihmisille mieleisiä ihmisiä ovat sellaiset, ketkä kohtelevat toisia hyvin ja ovat kilttejä. Heillä ei ole edes mitään varsinaisia "hierarkioita", eivätkä he arvota ihmisiä "luusereiksi" tai "roskaväeksi". Ehkä heidän sosiaalisessa "hierarkiassaan" alempana olisivat juuri sellaiset tyypit, ketkä käyttäytyvät inhottavasti muita kohtaan ja puhuvat rumasti toisista.
Pinnallisille ja mustavalkoisille ihmisille olet mieleinen, jos tienaat paljon, olet "joku", näytät hyvältä vaatteinesi, meikkeinesi ja laihoine kinttuinesi.
Pinnallisille ihmisille alinta kastia ovat työttömät, sairaat, lihavat, matalasti koulutetut, ja ne ketkä eivät ole "ketään".
Mitään väliä sillä ei ole, jos kuulut pinnnallisten ihmisten halveksimiin "luusereihin" tai "roskaväkeen".
tuli mieleen, et jos on ok tyyppi muuten, niin tylsyys eli se, ettei puhu kuin maitolitran hinnasta, voi karkottaa ihmisiä. toisaalta kirjasivistys ja mielenkiintoiset puheenaiheet keskustelus, voi auttaa kavereiden hankinnas eli kannattaa miettiä mistä puhuu toisten kans, onko pelkkää valitusta oma puhe ym.
joskus jotkuu loukkaa työkavereita ym,vähätelemäl toisen asioita tai mielipiteitä ym. kohteliaisuus ja hienotunteisuus on tärkeitä asioita pitkis ystävyys suhteissa.