Oliko teillä joku "punainen lanka" kun nimesitte lapsianne?

20, ovatko lapset vain puoliksi suomalaisia?

Oli en halunnut samalla kirjaimella alkavia tai muutenkaa sointuvia, vaikka kyllä ne yhdessä lauseen sopii, vähän sama kuin sisustaessa en halunnut sen olevan ilmeistä mutta silti kaunista ja harmonista. Lisäksi valitsimme suomalaiseen suuhun sopivat, ne kirjoitetaan niinkuin lausutaan, mutta kansainvälisestikkin yleisiä esim. Anna ja maria

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 14:12"]

6, miksi pitää tunnistaa sukupuoli ja olla kansainväliset nimet? käyttekö usein thaimaassa?

[/quote]

Itse asiassa emme ole Thaimaassa käyneet koskaan:)

Käytännön kokemus ohajsi meitä tähän suuntaan. Vietämme aika kansainvälistä elämää ihan muutenkin kuin lomamatkojen muodossa. Tarkemmin en viitsi eritellä, miten. Olemme käytännössä todenneet elämän helpommaksi näin. Nimet on valittu siten, että niillä on omaan elämäämme liittyvä merkitys em. kriteereiden lisäksi. Lasten nimet myös sopivat yhteen sukunimen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 14:25"]

miks haluatte, että lastenne nimet on helppo lausua ulkomailla? jos kuitenkin olette suomessa? en voi uskoa, että joku ranskalainen ajattelisi samalla lailla.

[/quote]

Kuka on sanonut, että olemme Suomessa?

Esim. Suomessa asuvat ranskalaistuttavat ovat nimenneet lapsensa ranskalaisittain siten, että heidän nimensä on helppo lausua myös Suomessa.

Ei mitään "punaista lankaa", laitettiin vaan nimet jotka omasta mielestämme kuulostaa hyvältä. Todella erin tyyppiset nimet ja eri aikausilta, mikä on minusta kiva asia vaikka ei yritettykkään tarkoituksella etsiä mahdollisimman erilaisia nimiä.

Meillä ei ole mitään kirjain-, tavutus-, esikuva- tms. kriteereitä ollut, mutta on mietitty, että lasten nimet ovat samantyylisiä herättämältään "mielikuvalta". Kaikilla kolmella on sellainen suht klassinen, perinteinen ja vanhahtava kunnon nimi. Ei kuitenkaan sellaista, joka löytyy suosituimpien nimien listalta samoissa ikäluokissa. Nämä eivät ole lasteni nimet, mutta tyyliin: Veikko, Helena, Liisa. Mielestäni olisi hassua, jos nimet olisivat mielikuvaltaan täysin erilaiset, tyyliin vaikkapa: Jannica ja Veikko. :D

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 14:04"]Esimerkiks samantyylisiä, vaikka kaksitavuinen tuplavokaalinen nimi siskoksille: Noora ja Veera. Tai kaikki nimet alkaa samalla kirjaimella: Otto, Olli ja Outi. Tai nimet tulevat jostain kirjasta esimerkiks Merri ja Pippin :D

Onko omilla lapsillasi/sinulla ja sisaruksillasi joku "punainen lanka" nimissänne vai onko teillä "vaan" vanhempien mielestä kivankuuloiset nimet.

[/quote]

Mulla on toisena nimenä äitini toinen nimi, samoin veljelläni isäni toinen nimi. Tietyt nimet kulkee meillä suvussa esim. Inkeri ja maria. Omille lapsille haluan myös antaa nimet, joilla on joku kytkös sukuun..mielessä on käynyt mm. rakkaiden isovanhempien toiset nimet. Tavallaan tässä kyse on myös kunnioituksesta näitä ihmisiä kohtaan :)

3 lasta mulla, ja kaikkien nimistä löytyy R-kirjain. Lisäksi nimet ovat "klassisia" ja varmaan joka kielessä löytyy vastineet (siis hieman eri tavalla kirjoitus). Toisen pojan nimestä on kyllä tullut kysymyksiä että onko tyttö vai poika (joissakin maissa voi olla myös tytön nimi). Mutta Suomessa käytetty vain ja ainoastaan pojan nimenä.

29 vielä jatkaa, että hoksasin vasta nyt että myös toinen nimi ovat kaikilla kolmella kansainvälinen! Tämä ei ollut mitenkään tarkoitus.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 14:29"]

Kaikilla perheen jäsenillä on r kirjain nimessä. omalla lapsella on nimet jotka tulevat suvusta (isovanhempien nimiä)

[/quote]

Voi r sentään, ärrä vikaisena omilla lapsilla ainoa punainen lanka on ettei r- kirjainta. Toivottavasti lapsillasi ei ole r vikaa, itsellä nimessäni r, ja stressasin paljon tilanteita missä piti sanoa oma nimi.

Toki onhan muitakin kirjaimia mikä voi tuottaa ongelmia.

Halusimme kansaiväliset ja helposti lausuttavat nimet. Lastemme nimet eivät linkity mihinkään tiettyyn maahan tai kulttuuriin, vaan ovat yleisiä todella monissa maissa, myös Suomessa. Emme myöskään halunneet suomalaisille vaikeita kirjaimia kuten d, b, c, g. 

Kansainväliset ja täten helpot nimet halusimme siksi, että lastemme nimet lausutaan sekä kotona, koulussa että Suomessa sukulaisten toimesta samalla tavalla. Emme asu Suomessa.

en halunnut nuoremman nimen alkavan samalla kirjaimella kuin isosiskonsa. molemien nimi loppuu kirjaimeen "a", mutta se ei ollut suunniteltua. nimet sopivat yhteen olematta silti liian samanlaiset.  kun ne lausuu peräkkäin, niissä on jämerä kaiku.

ovat myös kumpikin vanhempia naisten nimiä..

Mulla on sekä etu- että sukunimi "vaikeita" useimmille ulkomaalaisille. Sen lisäksi, ettei kukaan koskaan muista niitä, olen useamman kerran saanut postia jne. Mr. Etunimeni (olen siis nainen ja asutaan ulkomailla). Lapset ovat Maria ja Tuomas, vaikka nekin voi kirjoittaa väärin, ne ovat jossain muodossa olemassa monissa kielissä. Terkut tutuille, jotka tunnistavat!

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 22:24"]

Ihan vain kivat nimet, ei ollut mitään punaista lankaa. Minusta sellainen kuuluu eläinten nimeämiseen. Ennen vanhaan siis jossain navetoissa ja lampoloissa.

[/quote]

ite taas tykkään et on joku yhteinen tekijä :p tuntuu hassulta jos nimet on tyystin erilaiset, vaikka tellervo, mia-matilda ja sören

Meidän perheessä kaikkien nimet (siis myös minun ja miehen) alkavat L-kirjaimella. Toiset nimet ovat isovanhempien nimiä. Halusimme myös kansainväliset nimet, koska matkustamme paljon ja meillä on ulkomaisia tuttavaperheitä.

[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 14:04"]Esimerkiks samantyylisiä, vaikka kaksitavuinen tuplavokaalinen nimi siskoksille: Noora ja Veera. Tai kaikki nimet alkaa samalla kirjaimella: Otto, Olli ja Outi. Tai nimet tulevat jostain kirjasta esimerkiks Merri ja Pippin :D

Onko omilla lapsillasi/sinulla ja sisaruksillasi joku "punainen lanka" nimissänne vai onko teillä "vaan" vanhempien mielestä kivankuuloiset nimet.

[/quote]

Matteus, Markus, Luukas ja Pasi.

Oli punainen lanka, jota tosin saapi selittää. Sattumalta lasten etunimet ovatkin sitten aika samankaltaiset, mutta se ei ollut se alkuperäinen syy. Kummallakin on yksi "perintönimi", toisella se on myös kutsumanimi, toisella toisena nimenä. Kummallakin on myös yksi merkitysnimi. (Kuten Helmi, Valo, Onni, Kukka.) 

Punaiseksi langaksi on luultu tuota lasten kutsumanimien samankaltaisuutta :D Vaikka se onkin vain sivutuote.

Nostelen vanhaa ketjua, jos tulisi lisää keskustelua. Kuopukselle (tyttö) kun on nimi hakusessa, jotain samankaltaisuutta haluttaisiin esikoisen nimeen (poika, nimi ns. kansainvälinen, koska ei asuta Suomessa.), mutta ei oikein mikään vielä nappaa. Kun pojalle mietittiin nimeä, niin tuntui, että tytölle olisi niin paljon helpompi keksiä (se kansainvälinen, mutta helposti lausuttava myös suomeksi) nimi, mutta nyt ollaan ihan samoissa vaikeuksissa! :)

[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 15:44"]Nostelen vanhaa ketjua, jos tulisi lisää keskustelua. Kuopukselle (tyttö) kun on nimi hakusessa, jotain samankaltaisuutta haluttaisiin esikoisen nimeen (poika, nimi ns. kansainvälinen, koska ei asuta Suomessa.), mutta ei oikein mikään vielä nappaa. Kun pojalle mietittiin nimeä, niin tuntui, että tytölle olisi niin paljon helpompi keksiä (se kansainvälinen, mutta helposti lausuttava myös suomeksi) nimi, mutta nyt ollaan ihan samoissa vaikeuksissa! :)
[/quote]
Amanda, Sofia, Maria, Emma, Emilia ja Olivia ainakin ovat sellaisia nimiä, jotka lausutaankin melko samalla lailla joka maassa. Vrt esim Jenna, joka on melko kansainvälinen mutta lausutaan Suomessa ja esim. englanninkielisissä maissa ihan erilailla. Oma nimeni on Amanda ja aina on hyvin toiminut Suomen lisäksi myös ulkomailla, joissa olen melko paljon matkustellut

Ei oikeen, tokat nimet luonnosta. Anrika Usva, Viola Aava ja Nuutti Valo.