Lapseni on Julia ei Juulia!
Miksi lapsen nimi on niin vaikea
ääntää oikein, vain yhdellä u:lla?
Kommentit (109)
Naapurin suomenruotsalaisen perheen tytön nimi on Julia. Lausutaan Jyylia. (tai niin kuin u:n ja y:n sekoitus).
Kannattaa miettiä lapselle nimeä antaessaan, onko sekaantumisen vaara.
Luukas - Lukas, Aamos - Amos, Piia - Pia, Niina - Nina. Jatkanko listaa?
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 10:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 21:18"]
Just. Jos Julia pitäisi lausua Juulia, niin eikö myös Maria pitäisi olla Mariia ja Emilia Emiilia? Tuo vokaalin pidentyminen tulee ruotsin kielestä.
[/quote]
Ja Erika pitäisi lausua eriikka
[/quote]
Ruotsissa sanotaan E-riik-ka. Kuten varmaan muistatte siitä Ruotsin Miljonääritätiohjelmasta jossa se vanha Gunilla jolla kymmenvuotias lapsi jonka nimi Erika ja jota tämä mummeliäiti kokoajan hokee.
Lapseni (28v) on Julio nykyään, ei enää Julia!!!
Meidän poika on Marco, se pitää lausua marso. On se kumma kun eivät ihmiset sitä tiedä.
Tyttäresi pitää sitten opetella "Julia, yhel uul"
Nimen Julia lausuminen:
Suomi Julia
Ruotsi Juulia
Venäjä Juliia
Kun Suomessa ollaan ja suomalaisia niin lausuttaisko suomalaisittain niin ei tule epäselvyyksiä?
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 21:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:54"]
Minä lausun nimen Julia ihan Julia ja jos nimi kirjoitetaan Juulia, sen lausun sitten Juulia.
Eihän Mika-nimeäkään lausuta Miika.
[/quote]
Kyllä, juuri näin. Lisäksi sanon aina kenGät, koska niinhän se kirjoitetaankin! ;)
[/quote]
Ja mites lausut sanat onki ja aurinko?
[/quote]
Meilläpäin nuo ovat kenkät, onki ja aurinko. Genetiivissä jälkimmäiset esiintyvät muodossa onken ja aurinkon. Entä sitten?
Tässä suomalaistamiskampanjassa on ongelmansa. Jos oikeasti yritetään nojata ajatukseen, että meidän ihanassa kielessämme sanat lausutaan kuten ne kirjoitetaankin, se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Meidän Juuliamme ei luultavasti edelleenkään äänny yhtä pitkäksi kuin puukko. Kansainvälisessä vertailussa meidän kaksoisvokaalimme on kestoltaan paremminkin kolmoisvokaali, mutta Juulia ääntyy kaksoisena, edelleen ulkomaisen mallinsa mukaan. Vedotaan siis periaatteeseen sellaisessa asiassa, joka kuitenkin on vastaesimerkki.
Vastaavasti Julianna tms ei äänny suomessa etutavu lyhyenä mistään muusta syystä kuin siksi, että ulkomaankielisissä Juliannoissa paino ei ole ensimmäisellä tavulla, ja meillä matkitaan samaa. Ei se eristäytyminen kuitenkaan ole mahdollista, ei perheen tai kielen sisälle, ja sen takia valitettavasti jatkossakin osoittaa vanhempien sivistymättömyyttä kuvitella, että on ilmoitusasia, miten heidän lapsensa nimi kuuluu sanoa.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 21:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:54"]
Minä lausun nimen Julia ihan Julia ja jos nimi kirjoitetaan Juulia, sen lausun sitten Juulia.
Eihän Mika-nimeäkään lausuta Miika.
[/quote]
Kyllä, juuri näin. Lisäksi sanon aina kenGät, koska niinhän se kirjoitetaankin! ;)
[/quote]
Ja mites lausut sanat onki ja aurinko?
[/quote]
Samalla tavalla kuin täällä Julian ja Nean äidit. Niin kuin kirjoitetaan. Ihan yhtä älykkäästi, koska minä haluan, niin näin se on. Piste. Ei kun...
Paljon on merkitystä sillä miten eritavoin äännettävän nimensä muille kertoo. Itse osaan viittä eri kieltä hyvin ja elänyt kansainvälistä elämää vauvasta asti ja kiinnitän huomiota miten ihmiset nimensä ääntävät ja pyrin ääntämään samoi. Eräs mies esitteli minulle nimekseen Mikael (siis ääntäen yhdellä iillä ja jatkossa kutsuin yhdellä iillä aina miestä). Seurustelimme ja aika nopeaan päädyin tapaamaan hänen vanhempiaan. Hämmennys oli kova, kun vanhemmat kutsuivatkin poikaansa nimellä Miikkael (ääntäen kahdella iillä ja kahdella koolla). Kysyin sitten, mistä oli kyse, niin mies kertoi minulle että esittelee itsensä kavereille ja tutuille yhdellä iillä ja koolla, koska niin hänen nimensä kirjoitetaan, vaikka äännetään kahdella koolla ja kahdella iillä.... Ei kukaan osaa kuulemma kirjoittaa nimeä muuten. Sitten tästä syystä on kavereilleen Mikael ja perheelleen Miikkael. Kysyin sitten että kummin haluaa minun häntä kutsuvan ja vastaus oli, että ihan miten itse haluan, ei osannut sanoa kummin mielummin haluaa, ei osannut päättää. Voi luoja miten hankalaksi ihmiset tekevät nimensä ja nimenomaan koin että tuossa mies (ja perheensä) olivat tehneet nimestä ja sen ääntämyksestä kärpäsestä härkäsen...
Näille Juuuulioille.
Havaitsetteko mitään eroa sanoissa?
pallo - palo
ryssä - rysä
kissa - kisa
kaana - kana
ollut - olut
kassa - kasa
alli - ali
korppi - korpi
Aaro - aro
hiippa - hippa
kurri - kuri
kukka - kuka
haara - hara
kaali - Kali
kokko - koko
?
Sanon aina magneetti, enkä mangneetti.
"Toimii" toisinkin päin. Terveisin Karin.
Voi herranjumala että jotkut saa ongelmia aikaan mistä hyvänsä :D Mun nimeni on Julia ja mulle on aivan sama miten joku sen lausuu, itse esittelen itseni Juuliaksi koska mielestäni yhdellä uulla nimi on "töksähtävä" kun taas tuplavokaalilla pehmeä. Mutta suurimmalle osalle Julia, Nina, Tea Ym. nimisistä se on aivan sama miten nimi lausutaan. Tietysti Mia tai Pia kuulostaa todella omituiselta lyhyellä vokaalilla ja Rosa tai Sara muuttuu aivan eri nimeksi tuplavokaalilla, näissä on vakiintunut lausuntatapa ja ehkä Juliaan ja Ninaankin nämä vielä saadaan.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 20:26"]
Olen Julia, lausutaan Julia, ja minusta tämä on ihan selkeä juttu. Juliuskin on Julius, eikä Juulius. Samoin Julianna ei ole Juulianna. Suomen kielessä oletusarvoisesti lausutaan sanat niin kuin ne kirjoitetaan ja se on minusta hieno ja kunnioitettava piirre kielessämme!
Jos haluaa lapsen nimen lausuttavan Juulia, niin sitten kannattaa laittaa nimeksi Juulia.
[/quote]
Mä olen kanssa aina ihmetellyt ihmisten taipumusta vääntää nimiä ihan miten sattuu, kun muuten osataan kyllä lukea ja puhua.
Lienee jotain perintöä ajalta, kun ulkomaalaiset nimet "suomennettiin", en tiedä, mutta antaa ihmisestä yhtä kaikki vähän yksinkertaisen kuvan.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 04:54"]
Näille Juuuulioille.
Havaitsetteko mitään eroa sanoissa?
pallo - palo
ryssä - rysä
kissa - kisa
kaana - kana
ollut - olut
kassa - kasa
alli - ali
korppi - korpi
Aaro - aro
hiippa - hippa
kurri - kuri
kukka - kuka
haara - hara
kaali - Kali
kokko - koko
?
[/quote]
Loistava listaus. Luulisi tämän vähintään herättävän ne, jotka muuntavat toisten ihmisten nimen!
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:12"]Miksi lapsen nimi on niin vaikea
ääntää oikein, vain yhdellä u:lla?
[/quote]
Mitä väliä? Minullakin on nimi joka pitäisi lausua yhdellä vokaalilla mutta osa ihmisistä lausuu sen kahdella. Mitä se minua haittaa? Lausukoon kukin niin kuin nimi parhaiten kielelle sopii.
Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on esim. ruotsinkielistä taustaa ja silloin vokaalit saatetaan ääntää ihan eri tavalla kuin suomen kielessä. Kaikista nimistä ei voi tietää, miten se halutaan lausuttavan, joten jos sellaisen nimen valitsee, täytyy olla valmis kuulemaan montaa eri tapaa tai selittelemään aina, miten nimi lausutaan.
Esim Nora, voidaan lausua Noora tai Nuura
Harva haluaa, että Elin lausutaan niin kuin se kirjoitetaan, kyllä se on Eelin
Harva Ada on Ada vaan Aada
Eva - Eeva
Rosa - Roosa
jne.
[quote author="Vierailija" time="12.06.2014 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 19:12"]Miksi lapsen nimi on niin vaikea
ääntää oikein, vain yhdellä u:lla?
[/quote]
Mitä väliä? Minullakin on nimi joka pitäisi lausua yhdellä vokaalilla mutta osa ihmisistä lausuu sen kahdella. Mitä se minua haittaa? Lausukoon kukin niin kuin nimi parhaiten kielelle sopii.
[/quote]
Mullakin on nimi, jonka osa ihmisistä vääntää kahdelle vokaalille. Mä korjaan lausuntatavan/kirjoitusasun kyllä käytännössä joka kerta. Se on kuitenkin mun nimi, en mäkään sanoo Maijaa Irmaksi.
En toki pahastukaan asiasta, koska tiedän, että osalla ihmisistä on taipumus muokata toisten nimiä, mutta ei mun tarvitse mun mielestä heidän takiaan kuitenkaan nimeäni muuttaa.
Oon samaa mieltä jonkun edellisen kanssa siitä, että on kohteliasta noudattaa sitä ääntämystapaa, jota ihminen itse tai hänen vanhempansa noudattavat. Aina se ei kuitenkaan ole tiedossa ja on yksinkertaisesti mahdotonta kaikista nimistä tietää, miten ne lausutaan. Ja monissa tapauksissa lyhyen vokaalin ääntäminen pitkänä on se yleisempi tapa.
Jos lapsen nimi on Jack, niin kyllä mä lähtökohtaisesti sanon Tsäk enkä ajattele, että se varmaan lausutaan Jak. jos vanhemmat sanoo Jakiksi, niin sitten ok, kun sen tiedän.
Asiassahan ei olisi mitään ongelmaa, jos toimittaisiin aina suomen kielen sääntöjen mukaisesti ja lausuttaisiin AINA:
Julia > julia
Juulia > juulia
Nina > nina
Niina > niina
Pia > pia
Piia > piia
Kira > kira
Kiira > kiira
Ongelman aiheuttaa ne vanhemmat, jotka antavat lapselleen lyhyellä vokaalilla olevan nimien, mutta haluavat sen kuitenkin jostain syystä lausuttavan pitkänä. Tästä pitäisi vaan yksinkertaisesti luopua!!! Alankin tästä lähtien lausumaan KAIKKI NIMET NIIN KUIN NE KIRJOITETAAN. PISTE!