Suomenruotsiksi jättekiva, mitä tarkoittaa?

Murre on eri asia kuin kahden kielen sekasotku.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 00:44"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 00:22"]

Rantasuomenruotsi on juuri sitä kieltä mikä ei ole oikein mitään kieltä. "Ha du någon systeemei på kvällen?" -"Ju ja sopisin et meen Steful me Tumppi efter duuni". Tätä se on ainakin varsinaisen Suomen rannikolla.

Lisäksi se, että sitä tosiaan äännetään kuin suomea. Täysin varma merkki erottaa rikssvenskasta, vaikka sanat olisivatkin kaikki ruotsia, on viimeistään esim. numeron sju ääntäminen. Suomessa se on "sju" ja Ruotissa "hu". Hu, hutton, hutti vs sju, sjutton, sjutti.

[/quote]

Tätä juuri tarkoitin, kun tuolla aiemmin (en muist numeroani) tilitin tuntemuksiani. Kerroin siis, että suomenruotsi on mulle ihan käsittämätöntä, koska olen kieltä opiskellut Ruotsissa ruotsalaisen opettajan ohjaamana.  Rajakaupungeissa, joissa näkee Suomen tv:n oli hupia kuunnella Suomen lottoarvontaa, kun numerot lueteltiin, juuri siis noin "sju" ja "aderton". 

Yksi esimerkki on, kun avasin suuni, opettaja sanoi, että kukaan ei koskaan sano ruotsiksi he "de" eli dii.

[/quote]

Kyllähän ruotsin kielessä on samanlaisia alueellisia eroja kuin suomen kielessä tai vaikkapa englannissa. Suomenruotsi on ruotsin murre. Ja veikkaampa että eteläisessä ruotsissa puhutaan hyvinkin erilaista kieltä kuin pohjoisruotsissa.

(Ps. Ollesaani sjutton år gammal asuin Göteborgissa, eikä ikinä tullut kummoisempia ymmärtämisvaikeuksia. Toki sanastoni ei ollut yhtä laaja kuin muilla, mutta sekin kehittyi jatkuvasti.)

Same thing in English - ei kukaan odota suomalaisen puhuvan vaikkapa täydellistä amerikanenglantia, vaan suomalaisella aksentilla.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 02:22"]Murre on eri asia kuin kahden kielen sekasotku.

[/quote]

Ahaa! Tämä kuitenkin valitettavasti pätee vain ruotsiin, eikös? Vai mitä, onko Walesissakin puhuttava kieli pelkkää sekasotkua, ei mikään oikea murre?

Ruotsissa muuten murteisiin suhtaudutaan ihan eri tavalla kuin suomessa. Valtiollisissa medioissa eri murteiden - myös suomenruotsin - pitää olla edustettuina, eikä paksua murretta pidetä siellä häpeällisenä. Eri asia on sitten se, että ruotsalaiset sekoittavat suomenruotsin ja suomenkielisten puhuman ruotsin. Ruotsalaisten historiatietoisuus on tunnetusti katastrofaalisen huono eivätkä monetkaan tunne meidän yhteistä pitkää historiaa.

On aivan luonnollista, että kieli saa vaikutteita naapurikielistä. Kuuntelepa skoonea, lähes tanskaa se on. Aivan niin kuin suomen murteisiin vaikuttaa lännessä ruotsi ja idässä venäjä.

Ruotsissa ovat hyväksyneet jopa Meänkielen vähemmistökieleksi jo melkein 15 vuotta sitten! Siinäpä sitä onkin tulkitsemista.

[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 02:22"]

Murre on eri asia kuin kahden kielen sekasotku.

[/quote]

Moni SUOMEN kielen murre on täynnä ruotsin kielen lainasanoja suomenkieliseen muotoon väännettyinä! Puhumattakaan sellaisesta murteesta kuin Stadin slangi. Se on lähinnä ruotsia ihmeelliseen suomiversioon väännettynä. Ja sitä on täysin mahdotonta ulkopuolisen ymmärtää.

Suomen peruskielikin on lainannut tuhansia sanoja ruotsin kielestä.

Kuten vaikka: matto (matta), kori (korg), tori (torg), tuomari (domare), hattu (hatt), ruuvi (skruv), lasi (glas), tuoli (stol), ranta (strand), hanskat (handskar), koulu (skola), ruuti (krut), kivääri (gevär), pallo (boll), joulu (jul), rotta (råtta), kinkku (skinka), ankka (anka), laki (lag), katu (gata), sänky (säng), pormestari (borgmästare), kottikärry (skottkärra), ämpäri (ämbar), leninki (klänning), konttori (kontor), kulta (guld), lääkäri (läkare), lääni (län), uuni (ugn), luumu (plommon), joulupukki (julbock), vanki (fånge), pyykki (byk), paikka (plats), murha (mord). Ja niin edelleen.

Ja sitten vielä puhekielen lainat, kuten vaikka: broidi (bror), systeri (syster), satsata (satsa), stadi (stad), likka (flicka), venata tai ventata (vänta), nikkari (snickare), nikkaroida (snickra), hanslankari (hantlangare), proppu (propp), katti (katt), tienata (tjäna). Ja niin edelleen.

Kaikissa kielissä on lainoja toisista kielistä. Murteista nyt puhumattakaan. Ja suomen kielessä on tuhansia ruotsin kielestä lainattuja sanoja!

Tosi kivaa.

Suomenruotsi on just sellaista että otetaan ensimmäiseksi mieleen tullut sana ja taivutetaan se sitten ruotsin kieliopin mukaan sanasta riippumatta.

Esim. kiva - kivagare (=kivempi)

"

Ruotsi

Ruotsi on indoeurooppalainen kieli, joka kuuluu pohjoismaisiin germaanisen kielikunnan kieliin. Ruotsia puhuu maailmassa noin 9 miljoonaa ihmistä, joista noin 296 000 asuu Suomessa. Viron ruotsinkielinen vähemmistö on pienentynyt huomattavasti. Ruotsia puhuvat jonkin verran myös mm. USA:n ja Kanadan ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten siirtolaisten jälkeläiset.

Ruotsin kielen historia jakautuu seuraaviin kausiin:

riimuruotsiin (runsvenska) (n. 800 – n. 1225)
muinaisruotsiin (n.1225–1526)
varhaisempaan uusruotsiin (1526–1732)
myöhäisempään uusruotsiin (1732–1900)
nykyruotsiin (1900–).

Suomenruotsi ei ole itsenäinen kieli, vaan sitä pidetään ruotsin kielen alueellisena varianttina, jota puhuvat ja kirjoittavat suomenruotsalaiset. Variantti poikkeaa ruotsinruotsista osin ääntämykseltään, osin sanastoltaan, ilmauksiltaan ja rakenteeltaan sekä joiltain osin myös morfologialtaan. Erot ovat osittain huomattavia mutta koskevat vain pientä osaa koko sanastosta. Useimmissa tapauksissa suomenruotsin erityispiirteet voidaan korvata suoraan ruotsinruotsalaisilla vastineilla. Erityisesti suomenruotsalaisia sanoja ja ilmauksia kutsutaan finlandismeiksi.

Yhtenä suomenruotsin kielenhuollon tavoitteena on estää suomenruotsia etääntymästä liikaa ruotsinruotsista.

Lähes puolet suomenruotsalaisista puhuu äidinkielenään jotain murretta. Suomenruotsalaiset murteet kuuluvat itäruotsalaisiin murteisiin, ja niissä on säilynyt useita piirteitä, joita Ruotsissa tavataan ainoastaan perifeerisissä, etenkin pohjoisissa murteissa."

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=205

Jättekiva tarkoittaa tosi kivaa. Kiva on sana, joka on tullut suomeen ja (pk-seudun) ruotsiin suunnilleen samaan aikaan. Se on peräisin venäläisten tavasta sanoa "hyvä".

Suomenruotsalaiset käyttävät paljon suomenkielisiä sanoja ja sanontoja puheessaan, koska heillä ei löydy niille yhtä hyvää vastinetta. Esim. ruotsinkielinen työkaverini tykkää sanonnasta "maailmankirjat sekaisin" ja käyttää sitä ihan suomeksi myös ruotsinkielisten ihmisten kanssa puhuessaan, jos joku homma on ollut yllättävä. En usko, että hän edes tietää mitä se on suoraan ruotsiksi, mutta silti tietää sen merkityksen. Lähes päivittäin kuulen hänen puhuvan ruotsia joko puhelimessa tai muuten jonkun yhteistyökumppanin tai asiakkaan kanssa ja joka toinen kerta siellä seassa on sana tai lause suomeksi. 

Onhan kaikissa suomenkielenkin murteissa omia sanoja. Esim. oululaiset "hilpasee" kun tekevät pikku juoksupyrähdyksen. Tuollaisten kanssa on alussa ihan äimänä.

Erinomainen kirjoitus 40.

sikähyvä. ihan ehtaa suomen kieltä.

tää on niin kuulia, koko keissi.

persuille se on vitunhauskaa

Jo pelkästään se äänenpaino on hassu.  Suomenruotsalaiset puhuvat ruotsia niin kuin suomeakin, ruotsia puhutaan ihan eri intonaatiolla.  Tarkoitan, että kun olin oppinut ruotsin koulussa, selvisin sillä kyllä Ruotsissa.  Mutta nyt kun on oppinut, miten ruotsia puhutaan "oikeasti", ei siitä suomenruotsista meinaa saada mitään tolkkua, kun harvoin kuulee.  Ruotsalaisia ohjelmia kun tulee tv:stä pysyy kyllä ihan kärryillä. Terv. 12.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 21:48"]

Onhan kaikissa suomenkielenkin murteissa omia sanoja. Esim. oululaiset "hilpasee" kun tekevät pikku juoksupyrähdyksen. Tuollaisten kanssa on alussa ihan äimänä.

[/quote]

Ja monissa murteissa on tosi paljon ruotsalaisperäisiä sanoja, kuten tietysti myös yleiskielessäkin.

Eikä tuo sanojen lainailu mikään suomenruotsalaisten ilmiö ole, kyllähän ihan kaikkiin kieliin lainataan sanoja, varsinkin englannista nykyään. Itse esim. käytän sellaista sanaa kuin ignoorata ja taivutan se suomen kielioppisääntöjen mukaan. Sille ei vaan ole sujuvaa suomenkielistä vastinettä. Näin ne puhekielet elää.

2: Ei se nyt ihan noin mene :-)

Ruotsista on tullut paljon sanoja suomeen, ja toisinpäin. Suomenruotsissa käytetään just esim kiva (kivogare=kivempi), rosk (roska) ym. joita ei riikinruotsissa juuri tunneta. Tälläisiä sanoja on satoja. Suomessa kun eletään nii suomen vaikutus suomenruotsiin näkyy. Lisäksi suomalaisia slangisanoja taivutetaan siten, että ne sopii paremmin ruotsia äidinkielenään puhuvalle.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 21:51"]Eikä tuo sanojen lainailu mikään suomenruotsalaisten ilmiö ole, kyllähän ihan kaikkiin kieliin lainataan sanoja, varsinkin englannista nykyään. Itse esim. käytän sellaista sanaa kuin ignoorata ja taivutan se suomen kielioppisääntöjen mukaan. Sille ei vaan ole sujuvaa suomenkielistä vastinettä. Näin ne puhekielet elää.[/quote]

No kuule voi sanoa vaikka "olla huomioimatta", "jättää huomiotta", "ei tarvitse huomioida" tms. Tuolle ignooraamiselle löytyy todella paljon sujuvia vastineita suomesta riippuen asiayhteydestä. "Ignooraamisen" kaltaisten sanojen käyttö täysin suomenkielisessä puheessa kuulostaa lähinnä todella typerältä.

Niitä sanoja jotka tulevat suomen kielestä kutsutaan "finlandismer" (en tiedä miten tämä lause tulisi kirjoittaa..:D)

Esim. Roskis(sopkorg), kiva (roligt), remont (renovering), batteri (värme-element)

Suomenruotsi on aika erilaista kun "kunnon" ruotsi. Koko kouluajan meille tosin tungettiin tätä kunnon ruotsia mutta itse ainakin puhun itse sekakieltä