Suomenruotsiksi jättekiva, mitä tarkoittaa?
Onko suomenruotsi ihan oma kieli kun jättekiva tai kiva ei ole ruotsia?
Kommentit (45)
Olen pakkoruotsini opiskellut hyvällä menestyksellä, mutta kun olin Ruotsissa kunnon opettajan opetuksessa, melkein alusta lähdettiin liikkeelle :(
Sittemmin on kyllä ollut vaikeaa yrittää pysyä mukana esim. nauvolaisten puheessa, sen verran outoa on, vaikka ruotsia osaankin. "De va så kiva juttu de" on ihan klassikko, samoin "var finns rosklåda?".
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 22:10"]
Olen pakkoruotsini opiskellut hyvällä menestyksellä, mutta kun olin Ruotsissa kunnon opettajan opetuksessa, melkein alusta lähdettiin liikkeelle :(
[/quote]
Aika jännä juttu, itse taas en oikein huomaa muita eroja kuin sanastoerot (toki tiedän, että rakenne-erojakin on, mutta en oikein osaa kiinnittää niihin kauheasti huomiota). MItkä mielestäsi ovat niitä keskeisempiä eroja, kun et suomenruotsin perusteella osannut riikinruotsia? Kyllähän kielioppi on sama, ja sanastokin pääosin.
(Mä käännän jonkin verran ruotsista ja luen esim. kirjallisuutta, enkä tosiaan ole kokenut riikinruotsia mitenkään epäymmärrettäväksi suomenruotsin perusteella.)
Näin se menee,ainakin täällä etelämmän rannikkon alueilla.Islantia minun on tosi hankala ymmärtää,
mutta kyllä norja sujuu hyvin ja tanska aika hyvin.Puhutaan mielummin "skandinaavian kielistä" kyse on
sanotaan vaikkapa suuremmasta ja tai pienemmästä "murreerosta". Tätä skandinaavia puhutaan
sitten kyllä vähintään noin 20 miljoonan edestä.
Tuollaiset jättekivat on niin typerän kuuloisia kuin olla ja voi.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 21:51"]Eikä tuo sanojen lainailu mikään suomenruotsalaisten ilmiö ole, kyllähän ihan kaikkiin kieliin lainataan sanoja, varsinkin englannista nykyään. Itse esim. käytän sellaista sanaa kuin ignoorata ja taivutan se suomen kielioppisääntöjen mukaan. Sille ei vaan ole sujuvaa suomenkielistä vastinettä. Näin ne puhekielet elää.[/quote]
No kuule voi sanoa vaikka "olla huomioimatta", "jättää huomiotta", "ei tarvitse huomioida" tms. Tuolle ignooraamiselle löytyy todella paljon sujuvia vastineita suomesta riippuen asiayhteydestä. "Ignooraamisen" kaltaisten sanojen käyttö täysin suomenkielisessä puheessa kuulostaa lähinnä todella typerältä.
[/quote]
Niin, toki voi sanoa. Mutta kuten tuo kirjoittaja sanoi, sanojen lainautuminen toisista kielistä on ihan luonnollinen ilmiö, joka kuuluu elinkelpoisen kieleen normaaliin kehitykseen. Tosi iso osa nykykielemme sanastosta on lainaperäistä, vaikkei sanoja aina lainoiksi tunnistaisikaan (vaikkapa sanat äiti, miniä, kaura, herne, porsas, vaino, orja ja neula ovat lainasanoja). Monella lainasanoilla on aiemmin ollut uralilaiset vastineet, mutta ne ovat poistuneet käytöstä tai siirtyneet toiseen käyttöön.