Voitteko te kertoa miten tasoa lasketaan kumppaninhaussa? Olen yrittänyt, yrittänyt ja yrittänyt, mutta en ole onnistununut
Onnistumisella tarkoitan sitä että tuntisin jotain kiinnostusta/ihastusta näitä naisia kohtaan joita olen nyt jo pari vuotta deittaillut.
Ihan tietoisesti olen lähtenyt tapailemaan mielestäni epäviehättäviä (sisäisesti sekä ulkoisesti) naisia, mutta en ole vieläkään päässyt edes lähelle sitä tunnetta, jota olen joskus tuntenut naisiin ihastuessani.
Joitakin näistä olen tapaillut kuukausia...Vaatiiko tämä vuosien tapailun jotta onnistuu?
Kommentit (149)
Siinä lie syy ettei monelle ukille kumppania löydy. Pitäisi ensin kyetä elämään itsekseen hyvää elämää ja arvostaa ja rakastaa itseään eikä epätoivoilta käryten etsiä vain ketä tahansa joka suostuu suhteeseen. Hyh.
Miksi tapailet epäviehättäviä? Voin vielä tajuta, että avaa henkisesti oven neutraalille ihmiselle, mutta epäviehättävässä tarvitaan jo ihme, että jotain positiivista tapahtuisi.
Itsekin olen jo vuosia tuskaillut tämän asian kanssa. Naiset ovat äärimmäisen tarkkoja miesten tasoista.
Vahingossakaan ei voi nainen kiinnostua joko on hoikka, perusnätti ja maksimissaan samanikäinen ja lapseton ja liikunnallinen.
Tää ketju on vähän kuin laskis verkot autistivesille..
Voi tulla iso saalis
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen jo vuosia tuskaillut tämän asian kanssa. Naiset ovat äärimmäisen tarkkoja miesten tasoista.
Vahingossakaan ei voi nainen kiinnostua joko on hoikka, perusnätti ja maksimissaan samanikäinen ja lapseton ja liikunnallinen.
Eli se kaikkein suosituin ja halutuin nainen. Oletko sinä kaikkein suosituin ja halutuin mies? Ja jos et, miksi kyseisen naisen pitäisi edes vahingossa sinusta kiinnostua?
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen jo vuosia tuskaillut tämän asian kanssa. Naiset ovat äärimmäisen tarkkoja miesten tasoista.
Vahingossakaan ei voi nainen kiinnostua joko on hoikka, perusnätti ja maksimissaan samanikäinen ja lapseton ja liikunnallinen.
Etsit jotain hyödykettä, et ihmistä. Mitä väliä sillä on, jos elämäsi paras tyyppi ei ole liikunnallinen vaan vaikka musikaalinen? Tai onkin perusnätin sijaan kaunis tai sitten vaan perus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Miksi?
Varmaankin siksi koska kumppanin tarve on ihmisillä syvälle sisäänrakennettu ominaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Miksi?
Varmaankin siksi koska kumppanin tarve on ihmisillä syvälle sisäänrakennettu ominaisuus?
Kumppani on itselleni ainakin jotain muuta kuin vain yksinäisyyttä karkoittamaan tai jotain normia täyttämään otettu kuka tahansa, joka ei edes viehätä eikä kiinnosta ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Miksi?
Varmaankin siksi koska kumppanin tarve on ihmisillä syvälle sisäänrakennettu ominaisuus?
Minuun on rakennettu tarve pysyä etäällä huonoista ja ei-palkitsevista ihmissuhteista. Mahtavat tyypit toki ovat tervetulleita elämääni.
Ap tekee tästä aiheesta uuden aloituksen joka päivä. Kukaan nainen ei halua Ulia, sellaisen miehen taso on alempi kuin yhdenkään alimmantasoisen naisen taso.
Onhan noita treffisivustoja ja applikaatioita (esim. Hot or Not), joissa saa ihan numeerisen arvon 0-5 omasta arvosta ja voi verrata muihin.
Ap:lle ensin pahoittelut, onpas typeriä kommentteja. Ymmärrän ongelmasi täysin, jos en olisi löytänyt hyvää puolisoa, olisin lopulta kelpuuttanut vaikka huonon. Yksin jääminen on ollut minusta aina huonoin vaihtoehto, kun lapset ja perhe ollut se ykköstavoite elämässä.
Sitten kysymykseesi. Laske tasoa ulkonäön suhteen, älä henkisen puolen suhteen. Maailma on täynnä todella kiinnostavia ja ihania ihmisiä, joista osa on mielestäsi epäviehättäviä. Kun luonteet natsaa ja kiinnostut naisesta henkisesti, fyysinen puoli tulee kyllä mukana. Sitä paitsi seksi on ihan yhtä kivaa ruman kumppanin kanssa, kunhan saa itsensä oikeaan fiilikseen. Anna maailman olla ihan keskenään ulkonäkökeskeinen, keskity omiin tavoitteisiisi ja mene avoimin mielin, niin kyllä se kumppani sieltä löytyy :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Yksin oleminen on aina parempi vaihtoehto, kuin olla väärän ihmisen kanssa.
JOKAINEN IHMINEN ON LAULUN ARVOINEN: Veikko Lavi.
Tässä Laulussa on Oikeat Sanat!
Ihmisiä on kuin muurahaisia,
Ne loputonta polkuansa taivaltaa.
On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia,
Niin ettei heitä toisistaan voi erottaa.
Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen,
Niin kahta samanlaista eipä ois'.
Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyyteen,
Häneltä monta ystävyyttä jääkin pois.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Jokainen elämä on tärkeä.
Jokainen ihminen vain elää hetken sen,
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä.
Tee kuni saituri, mi aarteen piilottaa.
Ei kaupittele koskaan muille kalleintansa hän,
Pois hopeoistaan kaikki tahrat kiillottaa.
Lämmitä siis kalleintasi,…
Ja KYLLÄ se näin on!
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle ensin pahoittelut, onpas typeriä kommentteja. Ymmärrän ongelmasi täysin, jos en olisi löytänyt hyvää puolisoa, olisin lopulta kelpuuttanut vaikka huonon. Yksin jääminen on ollut minusta aina huonoin vaihtoehto, kun lapset ja perhe ollut se ykköstavoite elämässä.
Sitten kysymykseesi. Laske tasoa ulkonäön suhteen, älä henkisen puolen suhteen. Maailma on täynnä todella kiinnostavia ja ihania ihmisiä, joista osa on mielestäsi epäviehättäviä. Kun luonteet natsaa ja kiinnostut naisesta henkisesti, fyysinen puoli tulee kyllä mukana. Sitä paitsi seksi on ihan yhtä kivaa ruman kumppanin kanssa, kunhan saa itsensä oikeaan fiilikseen. Anna maailman olla ihan keskenään ulkonäkökeskeinen, keskity omiin tavoitteisiisi ja mene avoimin mielin, niin kyllä se kumppani sieltä löytyy :)
Miten niin löytyy? Itse olen 48v. enkä ole koskaan ollut ihanana pitämäni kumppanin kanssa. Olen aina vain tyytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Miksi?
Varmaankin siksi koska kumppanin tarve on ihmisillä syvälle sisäänrakennettu ominaisuus?
Minuun on rakennettu tarve pysyä etäällä huonoista ja ei-palkitsevista ihmissuhteista. Mahtavat tyypit toki ovat tervetulleita elämääni.
Entä jos heitä ei kiinnosta? Siis sellaisia, jotka ovat sinusta kivoja ja kiinnostavan oloisia tai mahtavia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Miksi?
Koska yksin oleminen on pahempi vaihtoehto
Miksi?
Varmaankin siksi koska kumppanin tarve on ihmisillä syvälle sisäänrakennettu ominaisuus?
Kumppani on itselleni ainakin jotain muuta kuin vain yksinäisyyttä karkoittamaan tai jotain normia täyttämään otettu kuka tahansa, joka ei edes viehätä eikä kiinnosta ihmisenä.
Daa, sanoiko ap sitten jotain muuta? Hän nimenomaan sanoi, että haluaisi sellaisen kumppanin, josta on aidosti kiinnostunut, mutta ei ilmeisesti saa sellaista. Niin täällä vain vastataan että ”otan ainoastaan ihania vastaan”. Niin??????
Auttaa aloittajaa miten? Niinhän hänkin tekee. Ja saa olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odotin löytäväni 12 vuotta kunnollisen kumppanin, en onnistunut. Sitten oli pakko ottaa mitä saatavilla oli.
Mikä pakko? Miksi on pakko olla kumppani? Mitä sellaisesta suhteesta saa jossa toiseen ei tunne vetoa ja toista ei rakasta?
Aika outoa, jos et tajua, mitä muuta suhteesta saa, kuin narsistista itserakkautta? (Tämä on MINULLE PARAS puoliso, tämä on MINULLE niin ihanaa!)
Kyllähän ei-niin-sytyttävänkin kumppanin kanssa voi tehdä kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle ensin pahoittelut, onpas typeriä kommentteja. Ymmärrän ongelmasi täysin, jos en olisi löytänyt hyvää puolisoa, olisin lopulta kelpuuttanut vaikka huonon. Yksin jääminen on ollut minusta aina huonoin vaihtoehto, kun lapset ja perhe ollut se ykköstavoite elämässä.
Sitten kysymykseesi. Laske tasoa ulkonäön suhteen, älä henkisen puolen suhteen. Maailma on täynnä todella kiinnostavia ja ihania ihmisiä, joista osa on mielestäsi epäviehättäviä. Kun luonteet natsaa ja kiinnostut naisesta henkisesti, fyysinen puoli tulee kyllä mukana. Sitä paitsi seksi on ihan yhtä kivaa ruman kumppanin kanssa, kunhan saa itsensä oikeaan fiilikseen. Anna maailman olla ihan keskenään ulkonäkökeskeinen, keskity omiin tavoitteisiisi ja mene avoimin mielin, niin kyllä se kumppani sieltä löytyy :)
Ap on ulkonäkökeskeinen. On ihmisiä jotka ovat ja ihmisiä jotka eivät ole. Ei se taida olla ominaisuus josta oppii pois. Ulkonäkökeskeisyys on siitä ikavä ominaisuus, että se rajaa mahdollisten kumppanien määrän todella pieneksi, varsinkin jos itse ei ole miehenä geeniloton voittaja, kuten ap ei selvästi ole. Nykyajan kaunis ulkonäöstään huolehtiva nainen vaatii mieheltään myös komeutta.
Miksi et vain tapaa niitä joita pidätä viehättävinä? Kai joku niistä haluaa sutkin tavata jos nyt et jotain miss universumia etsi. Yleensä ihminen tykkää omanlaisestaan, kaltaisestaan.
Olet masokisti jos jatkat epäviehättävien tapaamista.