Näin teinien äitinä on ihan painajaista nämä vaput, koulunpäätökset ja juhannukset.

Uuppista! Tärkeä aihe ja jokaisella lapsellisella edessä.

Miten toimitte teinin menemisten kanssa?

Meillä on lapsille ollut aina tietyt säännöt, mutta heidän kasvaessa niitä on vähennetty. Kotiintuloajat ja valvomiset on olleet kyllä sellaiset, että niitä ei rajoitettu mitenkään. Ei vain ole tarvinnut ja varmaan siksi, että itsellänikään ei ole ollut.

Koskaan mitään ongelmia ei ole ollut. Uhmata ei ole tarvinnut. Humalassa en ole nähnyt lapsiani. Nyt kaksi on jo aikuista ja nuorin pääsi peruskoulusta.

Täällä kympintyötön ja seiskanpojan äiti. Kympintytön kanssa teini-ikä oli rankkaa. Hän rikkoi rajoja, ei totellut, järjesti ja osallistui juhliin. Opiskelee Aallossa Otaniemessä ja sielläkin yhä jatkaa juhlien järjestämistä ja niihin osallistumista. Mutta silti kympintyttö ja koulu sujuu. En ole enää huolissani. Ei asu edes kotona enää. Seiskanpoika on nyt 17v ja on paljon rauhallisempi. Käy kyllä juhlissa, mutta ei ole yhtään samanlainen säätäjä kuin siskonsa oli teininä. Tottelee ja noudattaa sääntöjä. Koulu ei kyllä suju yhtä hyvin, mutta eipä sekään häntä niin stressaa. En ole koskaan jännittänyt päättäjäisiä, juhannusta tai vappua tämän nuoremman kanssa. On jotenkin rauhallisempi tapaus.

Koulumenestys ei kyllä korreloi tuon teini-iän sättäilyjen määrän kanssa. Ainakaan meillä. Tsemppiä.

Ai minä kun olin käsittänyt, että kympintyttö on idiomi. Kympintyttö tarkoitti minulle niitä kilttejä ja vastuullisia tyttöjä, eikä pelkkää suoraa kymppiriviä koulussa, vaikka toki vastuullisella nuorella on usein paremmat numerot. Tai vähän niin kuin muka kaikki instagramia käyttävät naiset olisivat instabeibejä...

Minusta nuo tarinat huisista arvosanoista ja villistä nuoruudesta eivät oikein kuulu ketjun aiheeseen, vaikka ymmärrän harmituksenne, jos teitä on jommasta kummasta syystä vähätelty tai koko sana veetuttaa.

Kannattaa laittaa ne rajat tenavilleen ja opettaa miten käyttäydytään ja minkälaisessa seurassa saa kaveerata.

Muuten on tää pelko takaraivossa jatkuvasti.

Nyky vanhemmat arkajalkoja ja avuttomia lastensa edessä.

Sääliksi käy.

Ymmärrän sua, itse ristin käteni joka ilta ja pyydän enkeleitä reissuille mukaan. Tiedän kyllä senkin, että jossain vaiheessa rauhoittuu.

Vierailija kirjoitti:

Miten joidenkin on niin vaikea tajuta, että vaikka kuinka on kasvatettu nuhteessa, vaikka kaikki kolme lasta samalla kaavalla, niin silti yksi, tai vaikka kaikki kolme niistä voivat murrosiän uhmassa nimenomaan uhmata kaikkea opittua? Se nuoruuden menovietti voi olla yllättävän voimakas. Tai selkäytimessä voi olla, että vanhemmille ei haistateta paskaa eikä nimitellä, eikä ovia saa paiskoa, mutta jos klo 22 ei huvita mennä kotiin niin ei se välttämättä kotiin mene.

Jos ei kotiintuloaikoja noudateta niin sitten annat sanktioita, kuten jo tuolla sanoin niin puhelimen ja/tai mopon takavarikko riittää mainiosti.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sua, itse ristin käteni joka ilta ja pyydän enkeleitä reissuille mukaan. Tiedän kyllä senkin, että jossain vaiheessa rauhoittuu.

Kakarasi eivät tarvitse enkeleitä vaan kuria. Asetat tiukat kotiintuloajat ja jos ei niitä noudateta niin puhelinta ja mopoa takavarikkoon.