Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Köyhä pitkäaikaistyötön muuttamassa maakuntiin - mutta minne?
Olen asunut yli viisikymmentä vuotta Helsingissä, mutta nyt on lähdettävä muualle. Kaupungin asuntoa on turha havitella, enkä mitenkään jaksaisi enää hätäapumajoituksen yhteishyyskän hajua ja tietoa siitä, että milloin tahansa tempaistaan jälleen johonkin muualle.
Haluaisin asua rauhassa hiljaisessa paikassa. En kaipaa seuraa tai huvituksia. Paikkakunnan työtilanteen ei tarvitse olla hyvä, koska jollen löydä työtä täältä pääkaupunkiseudulta, en varmasti löydä muualtakaan. Kovin värikkääseen ympäristöön ei halua joutua, ja tylsyyttä saa olla seudulla ihan miten paljon vain.
Yritykseni kaatuminen turmeli luottotietoni ja omaisuuteni, joten yksityiselle vuokranantajalle minun on turha havitella. Mikä paikkakunta ottaisi minut vastaan?
Kommentit (842)
Ap täällä. En jaksa enää lyhennellä, joten tämä teksti tulee kahdessa osassa. Kommentteja on niin paljon, että jos alan kommentoida niitä erikseen, menen vain sekaisin ja sotken ketjun siinä samalla. Kirjoitan siis ajatuksiani yleisesti ja yksityiskohdittain. Kiva, että ketju palasi paikoilleen.
Koko Suomi on kiinnostava. Totta kai asuisin omakotitalossa veden äärellä, mutta ei se niin välttämätöntä ole, kun en ole asunut sillä tavalla tähänkään asti. Kaikkein mieluiten muuttaisin kunnon töihin ja itse valitsemaani asuntoon, mutta kun se ei onnistu, pitää tinkiä reilusti. Ihan mihin vain en taivu, siis nykyistä vieläkin huonompaan.
Saan muuttoavustusta viranomaisilta, mutta en mihin vain. Lähikuntiin saan lähteä työttömänäkin, mutta kauemmaksi vain siinä tapauksessa, että siellä on työpaikka odottamassa. "Etsi työpaikka" olisi ihan hyvä neuvo, jos en jo olisi joutunut toteamaan, että minua ei haluta palkata. Taipumukseni saada lamauttava, äkillinen selkävaiva rajaa vaihtoehtoja. En katso karsaasti mitään rehellistä työtä, mutta on ihan järkevää olla pyrkimättä työhön, jota ei pysty tekemään. Minulla on koulutus kolmeenkin ammattiin, mutta aina löytyy joku, joka tekee työn halvemmalla ja vähemmin riskein. On töitä, jotka oppisin nopeasti, mutta ongelma on sama: ikä.
Koko omaisuuteni on tungettu varastoon ”kaikki tai ei mitään” -asetelmaan. Jos haluaisin päästä käsiksi esineeseen X, varastoja olisi tyhjennettävä laatikko ja säkki kerrallaan ja näiden sisältö käytävä läpi. Ennen pitkää pihalla olisi valtava määrä tavaraa, joka olisi saatava takaisin varastoon ennen yötä. Minä en tuohon pysty, eikä minulla ole rahaa palkata siihen muita. Ajatus omaisuuden myymisestä, lahjoittamisesta tai heittämisestä pois on toteuttamiskelvoton.
Jatkuu osassa 2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa 2
Nimimerkki ”lupina” kirjoitti: ”Jos tavarasta ei pysty luopumaan ja kokee että elämä on kiinni tavarassa, niin kannattaisi ehkä jutella jonkun ammattilaisen kanssa. Entä jos kaikki tavarasi tuhoutuisivat tulipalossa - lakkaisitko olemasta? Tekisitkö itsemurhan koska sinua ei ole olemassa ilman tavaraa?"
Minulla ei ole mitään muuta jäljellä kuin irtaimistoni. Henkisesti ja fyysisesti. Minun tavarani eivät ole tuhoutumassa tulipalossa, joten sitä valintaa minun ei tarvitse tehdä. Työttömyyden, rahattomuuden, yksinäisyyden ja toivottomuuden vuoksi olen ollut ja olen hyvin lähellä itse**rhaa. Sitä ei tarvitse houkutella lähemmäksi sillä, että viedään minulta viimeinenkin – tai kehotetaan minua itse hankkiutumaan siitä eroon. Jos tätä on vaikea ymmärtää, kukin voi tehdä mielikuvaharjoituksen: mitä sinulla on kotisi, irtaimistosi, työsi eli toimeentulosi, säästöjesi, maineesi ja perheesi lisäksi? Jos jotakin muuta löytyy, kerro. Voidaan sitten porukalla miettiä, jaksaako sen varassa elää, jos kaikki muu katoaa.
Muutama kommentoija ymmärtää kiintymykseni kirjoihini. Minulla on paljon muutakin, minkä olen hankkinut rahalla ja vaivalla ja mitä ei voi korvata millään. Jos myisin ompelukoneeni, työkalupakkini, vuosikausia etsimäni työpöydän, itse rakentamani kirjahyllyn tai juuri minun selälleni kootun sängyn, mitä tekisin niillä pennosilla, jotka niistä saisin? Ostaisin siellä uudella paikkakunnalla kirpparilta laverin, puurokupin ja pari kerää seiskaveikkaa ja eläisin onnellisena kaikesta siitä, mitä minulla ei enää ole?
Tässäkin keskustelussa on esitetty kysymys siitä, eikö minulla ole sukulaisia ja tuttuja, jotka voisivat auttaa, hoitaa ja järjestää. Ei ole. Minä olen aina yksin. En edes halua ympärilleni ihmisiä.
Moni kommenteissa mainittu paikkakunta kuulostaa mukavalta, mutta vatsaa vääntää koti-ikävä jo ajatuksestakin. Olen muuttanut monta kertaa ennenkin, mutta uudessa paikassa on aina ollut jotain parempaa odottamassa. Nyt on vain pakko lähteä, ja asetelma on aivan erilainen. Uudessa paikassa tulen olemaan yksin ja irrallinen kaikesta – ja loppuikäni – joten hätiköiminen ei sovi. On kiva lukea muiden ajatuksia muuttamisesta, nimenomaan silloin, kun paluuta ei ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikkelin Ristiinan Pellosniemi kts. oikotie.fi
On yksityisiä ja kaupungin vuokra-asuntoja alkaen 300+ euroa.
Ennen vanhaan Helsingistä pois muuttava avustuksilla elävä sai muuttoavustusta. "Taputtivat karvaisia käsiään". En tiedä miten nyt.
Taajamassa ei tosin ole yhtään mitään liikkeitä eikä kauppoja jäljellä, mutta Bussilla pääsee Ristiinaan tai Mikkeliin ostoksille tai kesällä vaikka pyörällä 6 km
Ne bussit ovat kaukoliikenteen busseja ja niitä menee joku kaksi kappaletta päivässä, eli käytännössä tarvitsee oman auton. Mitään pyöräteitä ei tietenkään löydy, joten talvella lähimpään kauppaan saa pyöräillä jäisellä maantiellä. Itse Mikkelin keskusta löytyy 26 kilometrin päästä, joten siinä onkin sitten vähän enemmän pyöräiltävää, jos sinne haluaa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Parempihan se on työttömän asua jossain muualla kuin pk-seudulla, jos töitä ei sieltä millään löydy. Elämänlaatu ihan eri ja kaikki edullisempaa.
Eikä sitä tiedä, mitä mahdollisuuksia sitä kautta voi vielä löytyä. Ehkä saa puhtia kouluttautua kokonaan uudelle alalle, tai saa jopa töitä kun joka paikasta ei ole monta sataa muuta hakijaa kilpailemassa?
Kaikki ei ole edullisempaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis asutko Helsingissä vai missä? Miten olisi joku pieni kaupunki suht lähellä johon saat muuttokuorman helpommin? Tai sitten otat vain välttämättömimmän ja loput hankit määränpäässä vaikka käytettynä kierrätyksestä. Tai selaat työpaikkailmoituksia josko löytyisi joku duuni pienemmästä kaupungista. Mulle tarjottiin joskus ulkomailla ollessa duunia toisesta maasta, koska etsivät suomenkielentaitoista työntekijää pikkukaupunkiin Iso-Britanniaan (!).
Tai ootko miettinyt sitä, että nyt pidät sopivan tuumaustauon asiassa ja samalla keräät hiljalleen pottia siihen, että pystyt tuon muuton tekemään sekä huolellisesti tutkit eri vaihtoehtoja. Jos äkkiä vain muutat "jonnekin" tulet todennäköisemmin katumaan päätöstä kuin jos rauhassa valmistelisit sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä suosittelen AP:lle Loviisaa. Lähellä Helsinkiä, joten lopullista irtiottoa kotikulmista ei tarvitse tehdä ja paikka on mitä viehättävin. En ole vielä itse AP:n asemassa, mutta luulen että vanhempana tulen olemaan ja tämä on siis oma suunnitelmani. Suosittelen että käyt näin kesäaikaan paikanpäällä vähän tunnustelemassa miltä paikka tuntuu ja jos Loviisa ei nappaa niin ehkäpä Kotka? Se on kanssa hyvin kaunis paikka, ainakin ulkoilumaastot on kunnossa jos sellainen kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai ootko miettinyt sitä, että nyt pidät sopivan tuumaustauon asiassa ja samalla keräät hiljalleen pottia siihen, että pystyt tuon muuton tekemään sekä huolellisesti tutkit eri vaihtoehtoja. Jos äkkiä vain muutat "jonnekin" tulet todennäköisemmin katumaan päätöstä kuin jos rauhassa valmistelisit sitä.
Ei minulla itselläni kiire ole, mutta jossain vaiheessa tästäkin on lähdettävä; kuun lopussa on asuminen taas katkolla, eikä jatkosta ole tietoa. Pottia en pysty keräämään, koska käteen jää niin vähän. Eläminen on tosi kallista, kun tavallaan aloittaa nollasta: kun tarvitsee hakaneulan, joutuu ostamaan koko paketin. Ja niin edelleen.
Tulen katumaan päätöstäni joka tapauksessa, koska tilanne ei oikeastaan voi parantua. Kyselen tässä muiden ajatuksia kai ajankulukseni. Yhtään äkkilähtöä en enää jaksa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylään, joka on Suomen suvaitsevaisin kaupunki! Jva on hyvä vuokran antaja, paljon heti vapaita asuntoja, mm kaksion ( sis vesi, sähkö, netti) saa jopa alle 400 eurolla. Töitäkin saattaa löytyä, mutta 100 varmasti Päijänne ja luontoa
katsoin juuri jvan sivuja eikä siellä kyllä missään ollut tarjolla alle 400 euron kaksiota, jossa olisi ollut vesi, sähkö ja nettikin samassa paketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lieksa, Mätäsvaara. Vanha kaivoskaupunki. Asunnot käytännössä 100e kk.
Itsekin lähdössä sinne. Olen siis samassa tilanteessa kuin ap.
T. Mies 36 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sivusta: Onko Lappeenranta kuinka kallis?
On. Vuokrat, vesi ja sähkökin. Tosin tämä on kaunis kaupunki, mutta ihmiset uteliaita joten rauhassa et saisi olla. Tosin rantoja riittää yksinkin oleiluun. Työpaikkoja auki vaikka miten paljon.
jos sinulla olisi ollut luottotiedot kunnossa, olisin suositellut käytetyn matkailuauton ostamista osamaksulla. Näin sinulla olisi koti koko ajan mukanasi ja vuokrana voisit pitää matkailuauton osamaksuja.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. En jaksa enää lyhennellä, joten tämä teksti tulee kahdessa osassa. Kommentteja on niin paljon, että jos alan kommentoida niitä erikseen, menen vain sekaisin ja sotken ketjun siinä samalla. Kirjoitan siis ajatuksiani yleisesti ja yksityiskohdittain. Kiva, että ketju palasi paikoilleen.
Koko Suomi on kiinnostava. Totta kai asuisin omakotitalossa veden äärellä, mutta ei se niin välttämätöntä ole, kun en ole asunut sillä tavalla tähänkään asti. Kaikkein mieluiten muuttaisin kunnon töihin ja itse valitsemaani asuntoon, mutta kun se ei onnistu, pitää tinkiä reilusti. Ihan mihin vain en taivu, siis nykyistä vieläkin huonompaan.
Saan muuttoavustusta viranomaisilta, mutta en mihin vain. Lähikuntiin saan lähteä työttömänäkin, mutta kauemmaksi vain siinä tapauksessa, että siellä on työpaikka odottamassa. "Etsi työpaikka" olisi ihan hyvä neuvo, jos en jo olisi joutunut toteamaan, että minua ei haluta palkata. Taipumukseni saada lamauttava, äkillinen selkävaiva rajaa vaihtoehtoja. En katso karsaasti mitään rehellistä työtä, mutta on ihan järkevää olla pyrkimättä työhön, jota ei pysty tekemään. Minulla on koulutus kolmeenkin ammattiin, mutta aina löytyy joku, joka tekee työn halvemmalla ja vähemmin riskein. On töitä, jotka oppisin nopeasti, mutta ongelma on sama: ikä.
Koko omaisuuteni on tungettu varastoon ”kaikki tai ei mitään” -asetelmaan. Jos haluaisin päästä käsiksi esineeseen X, varastoja olisi tyhjennettävä laatikko ja säkki kerrallaan ja näiden sisältö käytävä läpi. Ennen pitkää pihalla olisi valtava määrä tavaraa, joka olisi saatava takaisin varastoon ennen yötä. Minä en tuohon pysty, eikä minulla ole rahaa palkata siihen muita. Ajatus omaisuuden myymisestä, lahjoittamisesta tai heittämisestä pois on toteuttamiskelvoton.
Jatkuu osassa 2.
Siis mikä on asemasi nyt? Jos olet virallisesti asunnoton, niin tietenkin saat muuttaa ihan minne haluat, jos saat sieltä asunnon. Itse muutin juuri toiselle paikkakunnalle, olin työtön sekä ennen muuttoa että muuttamisen jälkeen uudella paikkakunnalla. Sain Kelalta muuttoavustusta, koska muuttoni syy oli asunnottomuuden uhka, itsestäni riippumattomista syistä. Mitään rajoitusta sille, kuinka kauas muuttaa, ei ole. Oletkohan ymmärtänyt jotain väärin tai onko viranomainen (mikä taho?) antanut väärää tietoa? Katso Kelan sivuilta tietoa muuttoavustuksesta ja vuokravakuudesta, täytätkö niiden saamisen kriteerit? Jos olet nyt asunnoton, niin täytät.
muuttokuorman voi saada joissain tapauksissa halvalla myös postin välityksellä. Kaikki tavarat vain postin kuljetettavaksi paketteina, postin rahdin hintoja en tiedä, enkä tiedä tarjoavatko sitä yksityisasiakkaille. lähetin aikoinaan ulkomailta osan omaisuuttani suomeen postipaketteina, kun tuli paljon halvemmaksi kuin olisi lähettänyt rahtina. piti kyllä heittää paljon tavaraakin pois, mutta kaikista tärkeimmät lähti kotia kohti ja oli ihan hyvä, että raivasin omaisuutta pois, ei niitä tavaroita loppupeleissä ole edes kaivannut, vaikka ajatteli, että kaipaisi.
Jos sulla ei ole autoa, muuta paikkakunnan keskustaajamaan. Monilla pikkupaikkakunnilla joukkoliikenne toimii huonosti ja on tuhottoman kallista jopa HSL:n riistohintoihin verrattuna.
Mulle selvisi just, että en kesäaikaan pääse uudelle työpaikalleni. Bussilinja onkin toiminnassa vain koulujen lukukausien aikana. Eikä nyt puhuta mistään Lapin peräkylistä, vaan ihan eteläsuomalaisesta kunnasta. Joo-o, pakko hommata se auto.
Ap, olet nyt herättänyt yleisön mielenkiinnon varastosi sisältöön. Pystyisitkö myymään sen könttänä jollekin joka on halukas käymään sen läpi?
Alue: Aihe vapaa
Jyväsylää lähtisin itsekin suosittelemaan. Jyväskylään on rakennettu paljon asuntoja, ja tarjoolla on parempaa hinta-/laatu -suhdetta kuin esimerkiksi omassa kaupungissani Turussa. Olen vertaillut tilannetta etuovessa ja oikotiellä, jyväskylässä ehkä paras tilanne koko maassa.