ELOKUISTEN 2006 VIIKKO 34

Heippa!



Täällä on elokuisten uutta viikkopinoa aloiteltu jos innokkaita kirjoittelijoita ilmestyisi ;)



Kivaa kuulla, että Hannelikin oli saanut vauvansa jo. Onneksi olkoon! Meillä oli myös samanlaisia imetysongelmia alussa, mutta maidon määrä alkoi sitten hyvin kasvamaan. Elikkä niin varmasti käy sullakin! Mä käytän aina välillä bepanthenia vieläkin, koska rikkinäiselle iholle se on kuulemma kätilön mukaan parempaa kuin se lammasjuttu.



Meillä on huomenna taas Elisan kanssa neuvola. Sitten taas punnitaan ja mitataan pituutta yms.



Täällä sitä ollaan yksin kotosalla vauvan kanssa ja ihan itsekseen kun mies ei enää lomaile. Oli tullut seurakunnasta jotain lappuja ja pitäisi siis alkaa ristiäisten ajankohtaa ja järjestystapaa miettimään eli joko kotosalla ihan pienet tai sitten kappelissa ja pikkasen isommat. En ole vielä ihan varma kumman ratkaisun puoleen päädyn. Pitääpi alkaa miettimään vieraslistaa nyt niin sitten voidaan miehen kanssa illalla vaikka päättää mitä tehdään. Kappelissa taas voisi olla tyhmää jos olisi liian vähän vieraita...



Pia ja Elisa 2 vk

Minäkin sitten pääsin tänne puolelle vihdoin ja viimein. Tyttö ja poika syntyivät viime ke alateitse ja ihanan nopeasti (muttei helposti)



Yöunet ovat nyt sitten kuukauden päivät katkolla ja päiväunia en osaa nukkua kun on ylikierroksilla. Tätä se oli esikoisenkin kanssa. Että netissä notkuin ajat jotka olisi voint käyttää nukkumiseen.



Milloinkas muuten tuo jälkivuoto loppuu? Kun en yhtään muista.



Pia: Meilläkin oli keltaisuuden kanssa ongelmia, ja A-vauva joutui yhdeksi päiväksi sinivalon alle. Olin ihan huolesta kippuralla, mutta kaipa tuo nyt pysyy kellastumatta äidinmaidolla. Olen koko ajan tarjoamassa tissiä jotta raukka saa riittävästi nestettä ja bilirubiini poistuu lopullisesti.



Nyt siellä itkee tyttö, näiden itkut on tosi helppo erottaa, gotta go.

ja mukavaa, että elokuiset ovat alkaneet pinoutua tälle vauvelipuolelle.

Minä en itsestäni ole aiemmin esittelyjä tehnyt, mutta kirjoittelin odotuspuolelle silloin tällöin, joten tässä se nyt tulee.



Olen juuri 34 vuotta täyttänyt (vauva syntyi kun olin vielä 33!) ja Espoosta. Minulla on kaksi lasta aiemmin, 6-vuotias poika ja 5-vuotias tyttö. Ovat kovia apureita vauvan kanssa. Isompi aloitteli eskarin ja pienempi pian päikkärin 3 x vko.



Ja meille siis syntyi suloinen tyttö su 13.8. Raskausviikkoja oli 40+0 ja synnytys nopea. Mies on nyt isälomalla parisen viikkoa ja sitten alkaa arki, tosin isommat ovat välillä hoidossa, joten se antaa vähän helpotusta. Nostan muuten hattua kaikille monen pienen lapsen ja vauvelin kanssa kotona oleville äideille, se on kyllä supertyötä! Muistan itse jo olleeni aika poikki kun toinen syntyi ja esikoinen oli puolitoista vee ja kotona. Kaiken lisäksi kakkonen oli tempperamenttinen ja iltaitkijä.



Tämä kolmonen vaikuttaa ainakin vielä rauhalliselta (kop kop!), mutta onhan vasta 10 päivää vanha. Onhan noita iltaähinöitä ja muita, mutta niitähän on aina. Nukkuukin yöllä jo pitkiä pätkiä myös. Katsellaan vielä minkälainen neito hänestä kuoriutuu.



Mietn teillä muilla on vauva-arki lähtenyt sujumaan? Toivottavasti hyvin, onhan tämä tällaista intensiivistä aikaa, mutta kyllä se on ihanaa, kun on vauva nyt tässä ja oma vartalo takaisin itsellä.



Pikkuodessa ja Unelma

Kiva Pia, että avasit viikkopinon! Ehkä nyt alkaa tulla enemmän kirjoituksia tännekin kuin tuohon vanhaan pinoon. Ainakin toivon niin.



Mekin tosiaan palattiin arkeen eilen, kun mies palasi töihin isyyslomalta. Eka päivä meni oikein hyvin ja illalla sain tosiaan ekan kerran onnistuneesti Eelin kantoliinaankin (olen ihan toivoton tuon 5 metrin liinan kanssa). Tänään mulla on selkeä stressipäivä, jota nyt sitten tänne tulin purkamaan. Illalla tulee nimittäin vieraita ja stressaan kahdesta syystä: a) he tulevat meille kylään ihka ekaa kertaa tänne " uuteen" kotiin ja b) heillä on vasta kk ikäinen lapsi. Ja syy stressiin on, että kaikki talon huoneet ja nurkat pitäisi olla näyttelykunnossa, kun varmaan tekevät tupatarkastuksen ja toisekseen meillä on poikien leluja huiskinhaiskin, jonka jokainen pienen lapsen vanhempi kyllä tietää ja ymmärtää, muttei ehkä vielä ihan kk-ikäisen. Voih, muistan ajan, kun esikoisen kaikki lelut mahtui yhteen pieneen koriin...nyt on palapelin paloja, pikkuautoja, legoja, palikoita, muovieläimiä miljoonittain ja juuri kun olen saanut yhden erän kerättyä laatikkoon, niin jompikumpi pojista käy sen kippaamassa...VOI VALITUS! Joten antaa olla sotkuista, kunhan eivät kompastu vauvansa sylissä leluihin. Odotan innolla aikaa, jolloin voin uhkailla lelujen joutuvan imuriin tms. mutta vielä nuo pienet miehet eivät siitä perusta.



ELO, aivan ihana kuulla, että kaksoset syntyivät lopulta molemmat alakautta eikä toista tarvinnut sektioida, tai siis sinulle tehdä sektiota. Olet kyllä melkoisen rautainen nainen, ensin tukala täysaikainen raskaus ja vielä tuplasynnytys päälle! Varsinkin kun olen sinut nähnyt, voin vaan kuvitella, millainen mahasi on hoikassa varressasi ollut...Sama juttu muuten täällä, nyt kun koko trio nukkuu, minä en osaa rentoutua vaan istun täällä netissä.





PIA, hienoa, että teillä on imetys lähtenyt hyvin käyntiin. Niinhän se menee, että mitä enemmän imettää ja vauva on rinnalla tilaamassa maitoa, sitä enemmän sitä tulee. Eli monesti siis, jos antaa vauvalle ihan varmuuden vuoksi korviketta, tekeekin hallaa maidontuotannolle, vaikka hyvää vaan tarkoittaakin. Se, että luottaa ja uskoo oman maidon riittävän, on oikeastaan kaiken a ja o...juu, toki muutkin asiat vaikuttavat. Esikoista odottaessa luulin, ettei minun a-kupeillani välttämättä onnistuta ja en ota painita, mutta jo sairaalassa takoivat päähäni, että ei se rinnan koosta ole kiinni (niin, nykyään olen jo sitten c-kupillinen).



Meillä vietetään Eelin ristiäisiä 9.9. ja pikkuhiljaa alan minäkin miettimään tarjoiluja yms. Meillä on aina ollut ristiäisissä vain omat vanhempamme, sisarukset lapsineen sekä vauvan kummit tietysti. Eli muita sukulaisia tai omia ystävieämme (siis niit-, jotka eivät ole kummeja), emme ole kutsuneet. Silti tuollakin kokoonpanolla tulee yli 20 hlö. Esikoinen ja kakkonen on kastettu miehen vanhempien talossa tilasyistä, mutta koska nyt meillä on oma talo ja hyvät tilat, vietämme luonnollisesti kastejuhlan täällä kotona.



Mutta nyt lähden heittämään pitkäkseni ja potkin matkalla sivuun kaikki tielleni osuvat kaivurit ja traktorit. Muistelen samalla, kun pomoni kertoi, että ei se poikien lelujen kerääminen niinkään hankalaa ole, vaan tyttöjen barbin kengät, laukut, kammat ja hiusneulat ne vasta kivoja onkin...hänellä kun on 2 tyttöä ja 1 poika...joten kai sitä täytyy olla iloinen, että näinkin vähällä itse pääsen;-)



Kirjoitelkaahan! Onko muuten lokakuiseen tapaamiseen innostuneita?



Pumpuli ja Eeli

harvinaista herkkua tarjolla, mamma haki isoveljet, 4v ja 2,5v, mukaansa ja olen itsekseni neidin kanssa kotona. neiti nukkuu ja antaa äitin roikkua koneella.



näin se arki vain lähtee etenemään. meillä neiti täyttää huomenna 3 vkoa ja itsekseni täällä kolmen kanssa päivät pyörin, mies töissä. välillä hermot on tiukassa, mutta kylllä se tästä. esikoinen aloitti tänään srk:n päiväkerhon ja se on kaksi kertaa viikossa parin tunnin ajan. tuntuu suorastaan ruhtinaalliselta, kun edes yksi lapsista on vähän aikaa jossain muualla.



mutta totuttelua tämä vauva-arki taas vaatii. sitä jo ehti unohtaa kuinka rankkaa tuo yöheräily on, meillä kun syödään yötä päivää kahden tunnin välein. ja kun on syöty, alkaa vatsa kärvistelyt, jotka kestää tunnin verran. sitten on äitillä aikaa tunti nukkua ennen seuraavaa syöttöä. kärvistely ei oo meillä mitenkää outo juttu, koska kaikki meidän lapset on harrastanu sitä, mutta ei se mitenkää kivaa oo, koska lapsi on selkeesti tuskainen ja ite väsyksissä. onneksi ei kuitenkaan huuda suoraa huutoa.



tissiongelmia oli jollakin ja itselläni käy imetys myös eläimellisen kipeää. vanhastaan oleten, että pahin kipu taittuu tossa neljän viiden viikon iässä, joten ei auta kuin kärsiä siihen asti. täysimetyksellä kuitenkin ollaan oltu alusta asti, vaikka kipu ei siihen kannustakkaan. oon kuitenki sitä mieltä, että on niin paljon helpompaa tissilapsen kuin pullolapsen kanssa, joten kärsin ja imetän. meillä kun on ollut molempia lapsia ja se pullorumba kävi itellä ärsyttämään. mutta muuta väliä sillä ei mielestäni ole, molemmilla tavoilla on meille kasvanut terveitä ja terhakoita lapsia.



ja nyt maija huutelee äitiä, ilmeisesti taas imettämään, joten ei kuin menoksi.

elo22: Mun tietojen mukaan jälkivuoto kestää keskimäärin 3-5 viikkoa. Toivottavasti pääsisin mieluummin kolmella. Vielä ei itsellä ainakaan ole helpottanut, mutta eppari haava tuntuu olevan jo parempi eli ei niin paljon vaivaa siitä enää. Kyllähän se aika ne haavat parantaa. Keltaisuus häviää kuulemma viimeiseksi silmistä sanoi neuvolan terkkari. Meillä on enää aavistuksen väriä ollut silmissä. Mutta ollaan niin pirteitä, että enää ei onneksi huoleta asia...



TAPAAMISESTA: Lokakuussa Helsingissä vai? Jos on Helsingin seudulla niin sitten voisinpa pikkaisen kanssa tulla...



Päädyinkin jo varaamaan ristiäisajan sitten kappelista. H-hetki on sitten syyskuun lopulla eli tässä on vielä aikaa tehdä järjestelyjä kaikessa rauhassa mikä on ihan kivaa. Pitää vaan alkaa jakelemaan tätä päivämäärää kutsutuille ihmisille...Ostin jo sellaiset söpöt kortitkin.



No nyt pikkanen herää...



Pia taas

Onnittelut kaikille vauvansa jo saaneille!! Olen täysin pihalla elokuisten kuulumisista, sillä koneelle ehdin tällä hetkellä niin kovin harvoin. Tai ehdin kyllä käväisemään, mutta aina kun yritän jotain kirjoittaa, on jompi kumpi lapsukaisista vaatimassa huomiota.



Nyt yritän kirjoitella, kun pitkästä aikaa molemmat lapset nukkuvat päiväuniaan samaan aikaan.



Meidän neitokainen täytti eilen jo neljä viikkoa eli vauva-arki on täydessä käynnissä. Mies on kolmatta viikkoa töissä ja esikoisen hoito ja kerhot ovat alkaneet. Olen jo melkein konkari tämän arkemme kanssa :). Päivät tuntuu menevän hirveällä vauhdilla. Esikoisen kotipäivinä en juuri ehdi omiani touhuamaan ja hoitopäivinä taas pyrin olemaan koko päivän liikenteessä, sillä vauva näyttäisi nukkuvan kaikista parhaiten (liikkuvissa) rattaissa tai kaukalossa. Sisällä hän nukkuu vain 45 min pätkissä. Eli liikkeessä olen koko ajan ja päiväunista vain haaveilen. Mutta mieli on virkeänä - se on pääasia.



Neljä viikkoa on mennyt kyllä nopeasti, mutta toisaalta myös tuntuu, että synnytyksestä on iäisyys aikaa. Vaikka arkemme rullaa jo ihan kivasti, haaveilen silti salaa siitä, että tyttö olisi vähän isompi, seurustelisi enemmän, maistelisi jo kiinteitä ja nukkuisi paremmin. Vaikka tyttö syö 2-3 välein öisin, en ole kokenut yösyöttöjä niin raskaiksi kuin esikoisen aikoinaan (olisikohan vuodenajalla jotain tekemistä asian kanssa). Silti olisi ihan kiva, kun saisi nukkua yönsä heräämättä. Kaipaan myös sitä, että pääsisin jo kunnolla urheilemaan. Vielä en ole kovin rankasti mitään uskaltanut tehdä, kun ei ole vielä ollut jälkitarkastustakaan. Paino onneksi on jo lähtölukemissa (tai pari kiloa alle) ja omat vaatteet mahtuvat päälle. Se on ollut mieltä piristävä asia.



Kaiken kaikkiaan olen tällä hetkellä oikein tyytyväinen. Vauva on edelleen varsin hyväntuulinen ja helppohoitoinen, tyytyväinen vauva. Imetys sujuu loistavasti ja päivissämme on edelleen jonkinlainen rytmi olemassa. Lievät vatsavaivat tyttöä vaivaavat, mutta cuplaton ja d-vitamiinin poisjättäminen ovat auttaneet.



PUMPULI: Te sitten pääsitte Haikaranpesään synnyttämään! Upea juttu! Minä kun etukäteen " pelottelin" sillä, että Kättäri on synnyttäjiä pullollaan. Meille kävi vain vähän huono tuuri. Teidän pojastanne on siis Eeli tulossa?? Ihana nimi, kuten joskus olen paljastanutkin, niin sehän on tuon meidän esikoisemmekin nimenä ;).



Pepper + tyttö 4 vko

JÄLKIVUODOSTA: Minulla ainakin on vielä vuotoa ja muistaakseni esikoisesta kesti ainakin kuutisen viikkoa. Tällä hetkellä vuoto on tosi vähäistä, mutta kuitenkin sitä on sen verran, että pakko on sidettä pitää. Se muuten minua hieman vaivaa, että vaikka synnytyksestä on jo 4 viikkoa aikaa, tunnen tikit edelleen. Sairaalassa sanoivat, että niiden pitäisi sulaa parissa viikossa. Jälkitarkastus on parin viikon päästä, joten täytyy sitten jutella tuostakin. Ja pitäisi kai miettiä tuota ehkäisypuoltakin. Ajattelin laitatuttaa kierukan. Oletteko te muut jo miettineet ehkäisyasioita??



TAPAAMISESTA: Minä olen ehdottomasti mukana tapaamisessa, sillä harmittaa edelleen,etten päässyt silloin kesäkuussa mukaan. Onko tapaamisesta jo käyty jotain keskusteluja?? Helsingissäkö se olisi? Ja arki-aikaan?



Pepper jatkaa...

Lyhyesti, sillä komppania jo hereillä...



ELOlle vielä jälkivuodosta. Mulla oli kahden ekan lapsen jälkeen järkyttävät 6 vkoa jälkivuotoa ja heti perään paukahti alkaa kierto käyntiin. Nyt sanoin jo synnärillä, että verenvuoto näyttäis vähemmältä kuin ennen, ja nyt 2 vkoa synnytyksen jälkeen on jo todella niukkaa, esim. öisin ei tuu mitään. Josko nyt selviäisin alle 6 vkon jälkivuodolla, toivon.



PEPPER, heinäkuu oli ollut Haikaranpesän ennätyskuukausi, eniten synnytyksiä ever. Eli ei ihme, ettette mahtuneet, huonoa tuuria vaan. Mekin saatiin vika synnytyshuone, nyt ollaan synnytetty kaikissa niissä kolmessa salissa ;-) Hetki meidän sinne päästyä kätilön puhelin soi ja kehoitti soittajaa soittamaan normaalipuolelle, sillä Pesä oli täynnä. Tuli ihan paha mieli sen soittajan puolesta. Mutta kun me oltiin valmiita, oli 2 muutakin salia yhtaikaa vapautumassa, eli sitten taas olikin rauhallista. Niin se on tuurista kiinni. Oli meilläkin tosiaan hilkulla sinne päästä, sillä päivystysosaston " kiva" kätilö ei meinannut meitä millään laskea pesään vaan hoiteli vaan paperihommiaan. Juu ja tuo nimi, aivan ihana minustakin, yllättäen ;-)



Ja mitähän muuta. Niin Tildamarialle tsemit imetykseen myös, mullakin meni viikon verran tähtiä nähdessä, kun rinnat oli älyttömän kipeät. Nyt ovat jo tervehtyneet ja yösyötötkin menee vauvan vieressä torkkuessa.



Pumpuli

Näin jälkikäteen ei kyllä yhtään harmita, ettemme sinne päässeet. Meille nimittäin sattui aivan loistokätilö ja meitä parin päivän ajan osastolla " hoivannut" kätilö sattui olemaan sama, joka meitä jo esikoisen aikaankin hoiteli. Ja mehän tosiaan saimme yhden tavallisen huoneen kokonaan itsellemme, joten ei se hirveästi Pesästä eronnut. Paitsi, ettei ollut omaa suihkua ja vessaa... Vai, että ennätyskuukausi oli kättärillä. Ei ihme, että sellaisella tohinalla vastasyntyneitä kotiuttivat...



Ja imetyksestä vielä.. Myös täällä kärsittiin ensimmäisinä päivinä rikkimenneistä nänneistä ja kivuista. Mutta kyllä sen kesti, kun tiesi, että kipu loppuu aikanaan. Itse olen erittäin iloinen siitä, että imetys sujuu näin hyvin. Ennen esikoista olin aivan varma, ettei näillä mun a-kupeilla lasta ruokittaisi, mutta kumma kyllä, ovat osoittautuneet loistaviksi syöttövälineiksi ;).



Pepper jatkaa jälleen....

Ristiriitainen olo kun pikku herra jo syntyi heinäkuussa mutta jotenkin sitä tuntee kuuluvansa tälle puolelle :)



Meille koittaa aika pakata tavarat kasaan ja palata Englantiin. Tänään kävimme hakemassa poliisilta passin.Voin kertoa että se passikuvan ottaminen olikin haasteellista.Katse kohdistettuna kameraan, suu kiinni, istuviltaan otettu kuva jossa ei saa näkyä auttajan käsiä, varjoa tai muutakaan.Ja kaikki tämä kun vauva oli kaksi viikkoa vanha....jotenkin se vaan saatiin ja nyt meillä on sitten 10 vuoden passi.Mahtaa poikaa hävettä kuva siinä 10 vanhana :)



Unirytmistä ei meillä ole selkeää kuvaa.Pullosta ruokittuna on ruoka-ajat kohtuu tasaiset 3-4 tuntia, muutamana yönä on jopa 6 tuntia unta.Mutta sitten voi kaikki mennä häränpyllyä ja yöllä halutaankiin seurustella tai itkeskellä pari tuntia.

Tuntuu kun vauva ei osaisi aina rauhoittua nukkumaan itse vaan heräilee 15 minuutin välein itkemään tai välillä ihan huutamaan.Tänään aamusta oli hereillä ensin 3 tuntia, ruokaa ja sitten 2 tuntia katkeilevaa uni-huutoa ja sitten taas 2 tuntia hämmästelyä, ruokaa ja taas katko unta.Nyt vihdoin 7 tunnin jälkeen rauhoittui päikkäreille.



Kävimme kahdestaan katsastamassa autonkin ja oli katsastusmiehillä kerrankin niin varovaiset ilmeet ja eleet.Saatiin kahvia eikä tarvinnut mennä ollenkaan itse auton kanssa halliin :) Kerrankos näinkin.



Meille ei sitten imetys suoraan rinnasta onnistunut vaan pumppaan edelleen ja vauva on osaksi rinta maidolla 70% ja loput NANia tai Tuttelia.Eipä haittaa minua kun en muusta tiedä ja näin saan ainakin mahdollisuuden itsekin tehdä juttuja kun muutkin voivat antaa ruokaa jos on tarve.



Huomenna molempien jälkitarkastus! omalta osalta jännään kuinka on paikat palautuneet, mitään tuntemuksia ei tikeistä tai haavasta ole enää aikoihin ollut. Ehkä sitten saan o.k aloittaa urheilun jota todella kaivataan näiden raskauskilojen hävittämiseen.



Hauskaa tiistaita kaikille!

MiniK: niinhän minäkin tänne vaan änkeän, vaikka poika syntyi jo toukokuussa, mutta kun tuntee kuuluvansa tänne, niin ei osaa sitten tuonne toukokuisiin pusertautua :)



ääh nytte sitte tyhjeni tuo pää...



enivei, meillä on ristiäiset sunnuntaina 27.8. ja valmistelut 1%, valmiina :D

ajattelin kyllä tällä kertaa, etten ota paineita koko hulabaloosta, mutta aina sitä on jotain tehtävä. Kakun kyllä kävin tilaamassa, mutta voileipäkakun teen itse ja ehkäpä kuivakakun ja jottaa muuta katotaa ny. Kaikki olis kyllä avuliaana tulossa auttamaan, vaan kunen oikein jaksaisi edes ite, saati, että pitäs olla jotaki kokoajan neuvomassa.



Poitsilla alkaa olemaan jonkinlainen rytmi syömisissä ja nukkumisissa , mutta tuota apnea-kelloaan hän kyllä välistä yöaikaan kilkattelee ja nyt tietysti on tullut hirveä nuha, eikä henki kulje senkään takia oikein mihinkään suuntaan :(



Muuten taateli on hyvässä kasvussa torstaina, eli laskettuna päivänä oli neuvola ja rategiset mitat sitten 51,5cm 3690g ja lippis 36,5cm.



Äitee on vähän väsynyt, mutta sekai nyt sitten kuuluupi taas tähän vauva-aikaan. Niin se vaan kahdessa vuodessa unehtuu, miten vauvojen kanssa on!



Hepsan nu!

Lähtee tarkistamaan nukkujaa :)



Eria & Taateli 3kk

Nyt kun se maito viimein nousi kunnolla ni arvatkaas kenen tissit napsahti verille... argh argh argh.-..... ja käsin niitä ei saa mitenkään tyhjiksi ja verisen maidon vauva oksentaa heti pihalle....



no mutta joo, tää olikin lyhyt pinoutuminen meikän osalta....



hanneli ja natikka 1vko

Ensinkin Onnea ihan jokaiselle vauvan johdosta, en ole kerinnyt pinoon kuin lukasemaan välillä pikaisesti, ketä on saaneet pikkuisensa.



Meillä synnytys oli pitkä ja vaikea, se kesti käytännössä usean vuorokauden mutta teoriassa aika oli semmoista 30 tuntia. Lopulta kaiken mahdollisen koitoksen jälkeen poju tuli sitten maailmaan kiireellisellä sektiolla ja vietti ekan viikkonsa tehohoidossa. Nyt on kuitenkin kaikki hyvin ja syynä tuohon alkuvaikeuteen oli tuo pitkittynyt avautumisvaihe, oksitosiin sai aikaan valtavat supistukset ja jopa ponnistamisen tarpeen, mutta leikkauksessa selvisi ettei vauvan pää ollut edes laskeutunut lantioon...että sillälailla. Onneksi iskäkin rankan kolmen päivän synnytyskoitoksen ja valvomisen päätteeksi pääsi mukaan leikkaukseen ja sai mennä pojan kanssa teholle. Äiti ei tajunnut enää viimeisen vuorokauden aikana oikeastaan mistään mitään, vaikka leikkaus tehtiin puudutuksessa, vasta pari tuntia leikkauksesta tajusin, että vatsa on kadonnut! Meidän vauva on syntynyt.



Täällä pikkumies on ainakin toistaiseksi unelmakiltti. En usko että tämä rauhallisuus voi iäti jatkua...mutta niin kauan kuin jatkúu,niin koitetaan relata ja lepäillä paljon.

Poika syö päivällä 3-4h välein, ja yöllä jokseenkin 3 tunnin välein. Vatsavaivaa ei ole ollut, kakka tulee nyt 2 kertaa päivässä.

Yöt meillä menee nyt tosi mukavasti, kun poika syö pullosta. Äheltää sängyssään ja siinä vaiheessa meistä jompikumpi lämmittää maidon, sitten vaan syö ja nukahtaa taas. Röyhyt on ainoa asia joissa menee välillä vartin verran tulla ja jos sitä ei odota, se kostautuu ähinällä melko varmasti.



Päivällä on jo selvästi kaksi pidempää (peräti tunnin) pätkää, jolloin on hereillä ja pällistelee meitä, varmaan ihmettelee kun isi ja äiti pällistelee koko ajan takaisin=) Muuten nukkuukin sitten vaan vielä.



Mulla imetys ei ottanut onnistuakseen, ja kun rinnanpäät mei rikki, en alkanut rintakumilla pelailemaan, koska jotenkin ajattelin sen olevan jo lähellä pulloa, joten siirryttiin siihen koko ajan enemmän. Ensin kaksi viikkoa sai rintaa ja punnittiin ja sai rinnasta kaksiviikkoisena 20ml, sitten pullosta sai toiset samanmoiset päälle ja kun pumppasin rinnat kahden tunnin välein, maitomäärä nousi parhaimmillaan 40 ml. Se touhu ekaksi tissillä ja sitten pullosta korviketta päälle, alkoi olla semmoista hommaa, siihen lypsyt väliin, että huhhuh. Poika on noin tyytyväinen tuttelilla, ja se on meille tärkein asia. Pumppailen edelleen muutaman tunnin välein ja saan rinnoista tulemaan sen 40ml ja kun yhdistän kaksi lypsyä pulloon, yhden aterian saa siinä, mutta rintamaidon jälkeen tulee äkkiämmin nälkä.



No, on se semmoista peliä. Hanneliko se oli kun niistä vereslihalla olevista rinnanpäistä puhui? Mulla suuri apu oli kun maito oli noussut kunnolla, ja tissit paksut ja kovat, kun mein käsipumpun kanssa kuumaan suihkuun ja siellä veden alla pumppasin, ja välillä annoin vettä rinnanpäälle. Toinen hyvä juttu oli maidonkerääjä, se piti istuessa hyvin rinnanpään kosteana kun toisesta syötti tai lypsäsi.

Ja siskolta sain neuvon, että kastaa rintaliivinsuojukset kuumaan veteen ja sitten niihin rasvaa ja rinnoille ja sideharso päälle, pysyy lämpöisenä jonkun aikaa ja saa maidon hiljaa herumaan, jolloin pysyy lämpimänä ja kosteana.



Nyt ruoanlaittoon=)



Lilli ja poika 3 viikkoa

ONNITTELUT KAIKILLE UUSILLE ELOKUISILLE VAUVAPERHEILLE!



Neuvolapinoa ei taida erikseen olla, joten laitanpa tähän vähän meidän 1kk neuvolamittoja

paino 3165 g( synt.paino 2185g)

pituus 49 cm (43 cm)

pipo 35 cm



rintamaidolla mennään, sen lisäksi 4 eri tippaa! Keskosvitamiinilisää, rautaa, D-vitamiinia ja mahaa rauhoittelemaan RELA maitohappobakteeria.



tildamaria: meillä sama juttu, syönnin jälkeen on oksut suussa pitkään menee puolesta tunnista tuntiin että suostuu nukkumaan/ olemaan muuten kuin pystyasennossa.



jälkivuodosta¿ekalla kerralla kesti 3 vkoa, nyt on jatkunut 4,5 vkoa. Vähäistä on mutta silti¿



imetyksestä¿mulla auttaa Lansinoh-voide parhaiten, kipua kesti vain muutaman päivän kun rinnat oli täynnä ja oikean otteen saaminen vauvalle vaikeaa.



nukkumisesta¿kukas olikaan pitänyt vauvan rytmistä päiväkirjaa? Mäkin aloitin nyt, ihan hauska seurata toistuvatko päivät samanlaisina.

Varsinainen sylityttö tämä kirppu on! Aamulla saan nukahtamaan vaunuihin, mutta nytkin tyttö nukkuu liinassa samoin on käynyt useana iltana, että ei rauhoitu muualle kuin liinaan ei edes syliin. Olen yrittänyt kapalointiakin, mutta tämä liina näyttää nyt sitten sopivan meille erittäin hyvin =)



Nimijuhlasta¿.meillä nimijuhlat 9.9., nimikin kutakuinkin päätetty vaikkei papereita ole uskallettu vielä lähettää ;) Ohjelmakin suhteellisen valmis. Veljeni vaimoineen sekä miehen sisko ovat elämänkummeja. Vieraslistalla vain lähimmät sukulaiset eli molempien sisarukset ja vanhemmat. Lauletaan, luetaan runo tai kaksi ja kerrotaan vähän minkälainen suloinen tyttö meille on syntynyt =)



Aivan ihana laulu on muuten ¿kun on oikein pieni¿ (san. Hannele Huovi) Vauvan vaaka ¿levyltä.



Nyt pienille torkuille =) jaksamista pienten tuhisijoiden kanssa!



petraelena ja kirppu 1 kk

Täällä olisi yksi sivusta seurannut elokuinen, jostain syystä en odotusaikana tajunnut osallistua tällaisiin pinoihin mutta tämähän näyttää oikein hyvältä!



Eli poitsu syntyi haikaranpesässä 14.8. (koko päivän pesä oli täynnä mutta illasta sali 3 vapautui ja pääsin jopa ammeeseen alkuvaiheessa). Synnytys kesti papereiden mukaan 9 h, supistuksia tosin oli jo vuorokautta aikaisemmin. Heti synnytyksen jälkeen kaikki näytti olevan ok, poika sai 8 pistettä ja äiti pääsi itse suihkuun mutta sitten jouduttiinkin molemmat hoitoon. Pikku-ukolla havaittiin infektio joten hän viettikin sitten viikon lastenosastolla ja äiti joutui samantien leikkuriin hematooman takia.. huoh. Mutta nyt onneksi kaikki näyttäisi jo olevan ok, tänään haetaan vikat lääkkeet ja kuullaan tulehdusarvot.



Minä olen 26 v ja asutaan helsingissä, tämä on siis meitin esikoinen ja tässä sitä totutellaan uuteen tilanteeseen :) iskä jää vasta myöhemmin isyyslomille, mutta vauva on vielä (kop kop koputan puuta) sen verran kiltti ja rauhallinen, että olen hyvin jaksanut olla päivät kahdestaankin.



Jälkivuodosta joku kyseli, mulle leikkurissa lääkäri sanoi että nyt sitten tuleekin koko odotusajan " kuukautiset" samalla kertaa, argh. Siltä se alkaa tuntumaan.. Hitsin kalliita ovat vaan nuo siteet, kun pitää kuitenkin koko ajan olla vaihtamassa.



Imetys on täällä lähtenyt ainakin mun mielestä hyvin käyntiin, rinnanpäät tosin täälläkin kipeinä mutta lansinoh ja ilmakylvyt ovat alkaneet auttamaan.



Olisiko kellään vinkkiä, mikä auttaisi viikon ikäisen vauvan vaippaihottumaan? Alkoi ilmestymään pari päivää sitten eikä bebanthen tai ceridal tunnu auttavan, ilmakylpyjä pitäisi varmaan ottaa enempi mutta mitenhän sen hoitaisi kätevimmin?



Missä vaiheessa ristiäiset pitää muuten pitää? Mulla ei ole asiasta mitään havaintoa, olen vaan jotenkin olettanut että noin 3 kk iässä, olenkos ihan hakoteillä?



Eipä tässä muuta, tulihan sitä askaa näin ensikertalaisena melko paljon

:)



t. piirakka ja ukkeli 1 vk 2 pv (jos oikein laskin...)

Meillä oli aktiivipäivä, koko päivä meni vanhempien luona kyläillessä ja sitten haettiin miestä töistä ja käytiin shoppailemassa. Eli uskaltauduttiin ihan kahdestaan vauvan kanssa autoilemaan ja hienosti menikin.



piirakka: Tervetuloa mukaan! Ristiäiset tai nimi pitäisi antaa periaatteessa ennenkuin vauva täyttää 2 kk mutta se on eri juttu kuin kaste eli nimen voi antaa vaikka maistraatissa ja sitten kastaa vaikka myöhemmin jos näin haluaisi tehdä. Siis jos olisi väsynyt tai muuta...Me pidetään ristiäiset kun vauva on noin 1,5 kk vanha elikkä menee syyskuulle.



Sinkkivoide on mun mielestä sellainen jota voi käyttää vaippaihottuman hoitoon. Itse laitoin sitä tässä yksi päivä...Mutta en tiedä kannaattaako sitä käyttää kuinka usein ja paljon. Ilmakylvyt varmaan olis tosi hyvä juttu...



Pia

Tulin kurkistamaan tälle puolelle, jos sais siitä vaikka vähän vauhtia tähän omaan vauvaan ;o)



Joku kirjoittelikin tuolla neuvolakuulumisia. Oliskin tosi kiva jos joku teistä vauvautuneista aloittais neuvolapinon, olisko se sit 1kk neuvola ekaks, esim.? Sitten kun me peräpäänpitäjän tuolta odotuspuolelta joskus tullaan niin nähtäis teidän aikasempienkin vauvojen kasvua? Ja seuraava pino sit taas 2kk vai oliko siinä välissä 6 vkoa...? Jne. Olisko joku niiin kiltti ja tekis sen?



Tällaisen kainon pyynnön esitti



Peeveli ja nelkku rv 40+5

täytyykö tuo Bepanthen pyyhkiä pois ennen imetystä?

Oikea tissi edelleen verillä :(...

vasemmassa tississä tulehdus..... :(:(

Kuume jälleen nousussa ja olo on hieman pöhnänen....

(että mie rakastan tätä imetystä...)