Lue keskustelun säännöt.
Menot ovat turhia, jos ei ole lapsia?
14.06.2021 |
Pyrimme opiskelukaverien kanssa näkemään toisiamme ainakin kerran kesässä. Satun kaveriporukasta olemaan myös ainoa, jolla ei ole lapsia. Muutimme kaikki opiskelujen päätyttyä aika kauas toisistamme, joten tapaaminen on usein varsin hankala järjestää. Yksittäen näemme toisiamme useammin kyllä, mutta joskus on toki mukavaa nähdä koko porukalla.
Perinteinen juttu meille on, että menemme syömään kaupunkiin, jonne matka on kaikilla kohtuullinen (alle 1h). Päivä, joka olisi sopinut muille, oli sellainen, jona eräs toinen ystäväni oli tulossa luokseni kylään toiselta puolelta Suomea. Tämä kyläily oli sovittu jo kauan sitten. Opiskelukaverini ehdottivat, että jätän ystäväni asuntooni odottelemaan tai sitten otan hänet mukaan reissuun mukaan. Kerroin heille, että meillä on suunnitelmia kyläilyn ajaksi. Olisi myös ystävälleni aika kurja kyläilyreissu, jos veisin hänet hengailemaan tuntemattomien ihmisten kanssa toiseen kaupunkiin.
Opiskelukaverini sitten ehdottivat, että perun ystäväni vierailun kokonaan. Ilmoitin, etten tee niin, mutta he voivat kyllä mennä syömään ilman minua. Kaverit eivät tähän oikein vastanneet sitten enää mitään. Päivää ei kuitenkaan vaihdettu.
Seurasin keskustelua tapaamisesta, vaikka en sinne enää ollutkaan menossa. Yksi opiskelukavereista sitten kertoikin, ettei tapaaminen tuona päivänä sovi hänelle sittenkään, koska hänen lapsensa on aloittamassa sinä päivänä liikuntakerhon ja hän haluaa viedä ja hakea lapsen ekalla kerhokerralla. Alunperin hänen miehensä oli tarkoitus olla heidän lastensa kanssa tuon päivän, eli kyyti kerhoon olisi kyllä ollut.
Tähän ilmoitukseen opiskelukaverien reaktio oli hyvin ymmärtäväinen. "Tottakai sinun on vietävä lapsi kerhoon." "Näitä sattuu. " "Ihanaa, että viet lapsen." "Tuo on niin tärkeää lapselle." Sovitaan jokin toinen päivä." jne.
Ymmärrän, ettei päivä sopinut opiskelukaverilleni, mutta tuo reaktoiden erilaisuus ärsyttää minua todella. Onko joillakin ollut samanlaisia kokemuksia? Mikä tällaisessa ajattelussa voi olla takana? Onko se todellakin ymmärtämättömyyttä vai olisiko tahallista kiusantekoa? Ei oikein huvita kyllä edes mennä koko tapaamiseen, vaikka löytyisikin sopiva päivä.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko he muuten olleet sinua kohtaan reiluja ja hyviä kavereita? Mietin vaan mistä tuo johtuu että käyttäytyivät noin. Että oletko b luokan kaveri porukassa, vai ovatko he läheisempiä keskenään vai onko se tuo että lapsiperheen menot on muka tärkeämpiä. Mikään näistä ei ole ok mutta mietin että onko tässä taustalla mitään muuta
Muuten heidän käytöksensä minua kohtaan ei koskaan ole ilkeää. Enkä ole tuntenut oloa ulkopuoliseksi jne. Olen läheisempi joidenkin kanssa kuin toisten, mutta näemme toisiamme säännöllisesti myös erikseen, kun aina ei saa koko porukkaa kasaan. Meitä on siis 5. Olemme 26-30 ikähaitarilla.
-Ap
Sitten se varmaan on juuri tuota että lapsiperheen menot on muka tärkeämpiä. Näkeehän tuota asennetta esim.työpaikoilla koko ajan, perheellisten mukaan jaetaan lomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Eli tuo toinen ihminen on "pelkkä kaveri". Hänen menoillansa ja aikatauluinsa, saatika sitten tunteillansa ei ole merkitystä? Vain ÄIDEILLÄ on merkitystä. Muuten, mistä tiedät, ettei kyläilevä kaveri ole myöskin äiti tai isä? Onko hänellä sitten yhtäkkiä merkitystä?
Itse ajattelen, että pikkulapselliset on eri juttu ja lapsen etu pitäisi olla aina ykkössijalla. Jos ei ole, niin sitten on jotakin pielessä.
Toisaalta tunnistan kyllä työpaikan kahvipöytäkeskusteluista tuon sinkun ihmissuhteiden vähättelyn, varsinkin juhlapyhien työvuoroista sovittaessa. Naimisissa oleva jo kolmen aikuisen lapsen äiti, ei lapsenlapsia vielä, tokaisee lapsettomalle sinkulle, että hänellä on mies ja lapset ja hänen täytyy saada viettää juhlapyhät perheensä kanssa, koska he ovat rakastava ja perhekeskeinen perhe. No entä sinkku sitten? Eikö hänenkin täytyisi saada viettää juhlapyhät omien läheistensä kanssa, vanhempiensa, sisarustensa ja näiden lasten kanssa, koska sinkunkin lapsuudenperhe on hyvin rakastava ja perhekeskeinen? Parillinen palaa työpäivän jälkeen puolisonsa luokse jokaikinen päivä viettämään vapaa-aikaa, yöt, viikonloput, mutta haluaa vielä juhlapyhätkin. Sinkku pääsee tapaamaan omia läheisiään ja rakkaitaan ehkä vain juhlapyhinä tai harvemmin kuin kerran viikossa. Kolmen lapsen äidille omien lastensa tapaaminen juhlapyhinä on varmasti arvokasta, mutta vaikkei sinkulla ole omia lapsia, sinkkukin on kuitenkin omien vanhempiensa rakas lapsi ja sinkun vanhemmille on varmasti ihan yhtä arvokasta tavata omaa lastaan kuin myös sinkulle vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä. Työpaikoilla pitäisi vaihdella vuoroja, olla ylitöissä ja olla lomalla marraskuussa kun eihän sulla ole lapsia. Lapsettomien menot eivät ole tärkeitä ja ne voi aina siirtää. Minun ex-ystäväni sai lapsen ja vauva ei ollut kuin kuukauden vanha kun hän alkoi jakelemaan alentuvssti elämänohjeita. Hän mm sanoi että minun pitäisi rauhoittua ja aikuistua vaikka hän itse on aina ollut sekopäinen bilettäjä ja oli sitä myös myöhemminkin. Minä olen rauhallinen koti-ihminen vaikka lapsia ei olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Voi hyvänen aika. Miksi vängätä asiasta, josta aloituksessa ei ollut millään tavalla kysymys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettisin varmaan tarkkaan, että haluanko enää nähdä tätä kaveriporukkaa ollenkaan. Kyllähän tämä jotain paljastaa heidän arvomaailmastaan ja siitä, mitä he susta ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Voishan sen kaverin ottaa mukaan? The more the merrier.
Omassa kaveripiirissäni ihmiset sopivat eri porukoihin oikein helposti, mutta ovatkin varmasti keskimääräistä suomalaista sosiaalisempia ja kokeneempia ihmisten kanssa olemisessa. Monet ovat hyvin ujoja eivätkä osaa jotenkin keskustella uusien ihmisten kanssa, se on hyvin suomalainen ongelma. Minusta on ihanaa tutustua uusiin ihmisiin, koska yleensä uusilla ihmisillä on jotain vähän uudempaa sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettisin varmaan tarkkaan, että haluanko enää nähdä tätä kaveriporukkaa ollenkaan. Kyllähän tämä jotain paljastaa heidän arvomaailmastaan ja siitä, mitä he susta ajattelevat.
Päinvastoin, tämähän nimenomaan paljastaa, ettei ap tajua oikein mistään mitään.
No mä en vaivaantuisi ollenkaan noihin tapaamisiin, jos kukaan muu ei ole valmis joistamaan vaan aina sä itse joudut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Miksi lapseton kaveri on vähemmän tärkeä kuin lapsellinen? ? Edelleen muuten aloituksen pointti on sinulle mysteeri ja jankkaat samaa asiaa. ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin varmaan tarkkaan, että haluanko enää nähdä tätä kaveriporukkaa ollenkaan. Kyllähän tämä jotain paljastaa heidän arvomaailmastaan ja siitä, mitä he susta ajattelevat.
Päinvastoin, tämähän nimenomaan paljastaa, ettei ap tajua oikein mistään mitään.
Mikä on se tosiasia, joka minulta siis jäi ymmärtämättä? Että on äitien oikeus jyrätä lapsettomat ystävänsä ja kohdella heitä huonosti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Tässä tapauksessa sille isälle ilmeisesti tuli este, alunperinhän äidin ei ollut tarkoitus viedä lasta.
Mutta ap:n pointti oli se, ettei hänen sovittu menonsa ollut kavereiden mielestä tärkeä, koska hän on lapseton. Muille oli ok, ettei hän ole paikalla tapaamisessa.
Lapsiperheen isän suunnitelmien muuttuminen taas oli pätevä syy siirtää naisten tapaamispäivää.
Olisin ap:n tilanteessa kyllä aika loukkaantunut ja harkitsisin osallistumistani jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Miksi lapseton kaveri on vähemmän tärkeä kuin lapsellinen? ? Edelleen muuten aloituksen pointti on sinulle mysteeri ja jankkaat samaa asiaa. ...
Ei mua ainakaan kiinnosta lapsettomien jutut enää. Mitä yhteistä niillä olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voishan sen kaverin ottaa mukaan? The more the merrier.
Omassa kaveripiirissäni ihmiset sopivat eri porukoihin oikein helposti, mutta ovatkin varmasti keskimääräistä suomalaista sosiaalisempia ja kokeneempia ihmisten kanssa olemisessa. Monet ovat hyvin ujoja eivätkä osaa jotenkin keskustella uusien ihmisten kanssa, se on hyvin suomalainen ongelma. Minusta on ihanaa tutustua uusiin ihmisiin, koska yleensä uusilla ihmisillä on jotain vähän uudempaa sanottavaa.
Minulla ja ystävälläni on tuoksi päiväski meno, jota olemme suunnitelleet kuukausia. Lisäksi näen häntä hyvin harvoin ja hän on todelle hyvä ystävä. Olisi mielestäni aika itsekästä, jos raahaisin hänet viettämään aikaa tuntemattomien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Täytyy sanoa että pitkään lapsettomuudesta kärsineenä pahoitin mieleni erityisesti kohdasta ”etenkään lapsettomia kavereita”. Toivottavasti tajuat edes hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Miksi lapseton kaveri on vähemmän tärkeä kuin lapsellinen? ? Edelleen muuten aloituksen pointti on sinulle mysteeri ja jankkaat samaa asiaa. ...
Ei mua ainakaan kiinnosta lapsettomien jutut enää. Mitä yhteistä niillä olisi?
Ja sillähän oli joku omakin kaveri, hyvä kun löysi uutta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein alaikäinen, ja tarvitsee vanhempaasi. Yleensä aikuiset ystävät pärjäävä ruokailun ajan yksin. Kysyitkö edes ystävältäsi?
Aloituksessa kerrottiin, että lapsen isän piti huolehtia lapsesta tapaamisen ajan. Lapsi ei tarvitse molempia vanhempiaan ihan kokoaikaa. Lapsen isä tuskin oli alaikäinen, jotan luulisin pärjäävän lasten kanssa muuteman tunnin ilman lapsen äitiä.
Äiti ehkä haluaa olla itse paikan päällä, kun on tuollainen erilainen tapahtuma lapselle kyseessä (liikuntakerho). Nähdä keitä aikuisia siellä on ohjaamassa jne. Tai ehkä lapsi itse haluaa mieluummin äidin sinne. Ihan normaalia, että lasten asiat menee aikuisten menojen edelle.
Pointti meni sinulta selvästi ohi.
Ei mennyt, vaikka olenkin eri. Kyllä omalla kohdallani lapsen jännittäminen uuden tilanteen edessä menee ohi jostain kaveritapaamisista. Kaikki muutkin olivat äitejä ja ymmärsivät asian samoin. Yksi ei, koska hänellä ei ole lapsia ja olisi ollut halukas säätämään kaikien muiden lapsiperheiden tiukkoja kalentereita jonkun pelkän kaverinsa vuoksi.
Ensinnäkin, kyllä, pointti meni sinultä TÄYSIN ohi. Tästä jatkokommentista sen näkee selvemmin. Toiseksi, miten niin jättää lapsen yksin? Eikö isä mielestäsi ole yhtä tärkeä kuin äiti? Isä ei ole kykenevä viemään lasta johonkin hemmentin kerhoon? Tarvitaan molemmat vanhemmat? Ihan kuin olisi kyse jostain lapsen ensimmäisestä syöpähoidosta. ....
Voihan se isä viedä, mutta sinä et ymmärrä sitä, että sille äidille on tärkeämpää viedä se oma lapsi sinne kerhoon kuin tavata kavereita, etenkään lapsettomia kavereita.
Miksi lapseton kaveri on vähemmän tärkeä kuin lapsellinen? ? Edelleen muuten aloituksen pointti on sinulle mysteeri ja jankkaat samaa asiaa. ...
Ei mua ainakaan kiinnosta lapsettomien jutut enää. Mitä yhteistä niillä olisi?
Koska kaikki sinulla aikaisemmin olleet luonteenpiirteesi ja kiinnostuksen kohteesi katoavat, kun saat lapsen? Siitä eteenpäin ainoa ominaisuutesi on, että olet äiti? Voit puhua vain toisten äitien kanssa ja olet kiinnostunut vain äitiyteen liittyvistä asioista? Sinulle ei myöskään enää ole harrastuksia tai uraa jne. Olet vain THE MOTHER? Kuulostat hyvin pelottavalta olennolta. Lapsettomat ystäväsi ovatkin luultavasti paremmassa turvassa ilman sinua.
Komenttisi kertoo, että aloittajan pointti meni sinulta täysin ohi. Sinulla ei ole aavistustakaan mikä se oli