Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuulivoima on jo muutamassa vuodessa Suomen merkittävin sähköntuotantomuoto
14.06.2021 |
Tuulivoima on tällä hetkellä rajussa nousussa Suomessa, kun lähes joka puolelle on nousemassa tuulipuistoja. Tämä vuonna tuulivoimaloihin investoidaan noin miljardi euroa ja ensi ja seuraavana vuonna jo noin 1,5 miljardia ja kasvu tuntuu vain kiihtyvän.
Jo parin vuoden päästä tuulivoima on painellut vesivoiman ohi ja sen osuus kokonaissähköntuotannosta on jo noin 20%. Viimeistään tämän vuosikymmenen lopulla tuulivoima on jo Suomen suurin sähkön tuotantomuoto.
Olen kuunnellut Ylen kuntarundissa jo yli puolet kunnista (tavoitteena kuunnella kaikki yli 300 kuntaa) ja vähintään puolessa kunnista on suunnitteilla tuulipuistoja. Köyhille pikkukunnille tuulipuistot on pelastus, koska kunta saa niistä merkittävät kiinteistöverotuotot, joten ne hamuavat tuulipuistoja kuntiensa alueelle suurella innolla.
Eli ensi vuosikymmenellä tuulivoimalla tuotetaan jo valtaosa Suomen sähköstä.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kukaan sähköautoilija miettinyt, että korkea kiinteistövero merkitsee korkeaa energianhintaa eli sähkön kuluttajahinnassa on korotuspaineita. Lisäksi tuulimyllyt kuluvat loppuun noin 20 vuodessa ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä.
Miksi käyttöikänsä päähän tullut tuulimylly on ongelmajätettä? Kaikillahan koneilla on käyttöikänsä, joten eikai tuo voi yllätyksenä tulla?.
Tuulimylly rakennetaan paljolti kierrätyskelvottomasta komposiittimateriaalista.
Myllyn koko tekee siitä myös vaikean purettavan.
Samoilla nostureilla sen kai saa purettua kuin kasattuakin? 20-30 tekninen käyttöikä ja kierrätyskelvottomuus ei tee tuotteesta ongelmajätettä.
Mitä tarkoittaa "20-30 tekninen käyttöikä"?
Käytännössä tullimyllyn elinkaari on 15 vuotta.
Purkaminen ei ole ongelma, kierrätyskelvottomuus ihan oikeasti tarkoittaa ongelmajätettä.
Oletko sinä tuuliyhtiön puhemies? Puheet on kuin käytetyn auton myyjällä.
Toivottavasti ei ole 15 vuotta, koska sitten on sijoittajat ja pankit todella pahasti ongelmissa. Tuossa ajassa ei edes velkoja ole vielä maksettu hankkeessa pois.
Tuo 15 vuotta on osoittautunut tuulimyllyn elinkaareksi jo rakennetuilla tuulimyllyillä. Kaikkea voi toivoa, mutta realismi aina pieksee toiveet.
Sulla varmaan löytyy jotain faktaa väitteellesi.
Ne jo puretut myllythän on viime vuosiutuhannen tekniikkaa ja niitä ensimmäisen sukupolven myllyjä, joita ei yksikään täyspäinen ihminen vertaa näihin nykyisiin myllyihin.
Aivan. Ensimmäiset myllyt olivat 1-2MW:n laitoksia. Uudet 5-10 MW, eli yhdellä uudella korvataan 5-10 vanhaa myllyä. Ja sitten on ne uudet versiot joissa lavat kiertyvät pystyakselin ympärille, joten se nappaa tuulen joka suunnasta, eikä niitä tarvitse moottorilla kääntää.
Pystyroottorit sopivat maan pinnan lähelle sijoitettuihin pieniin generaattoreihin. Niiden hyötysuhde on surkea.
Linkki?
Aloita vaikka wikistä.
Tuulivoimalan teho tulee roottorin pyyhkäisypinta-alan läpi virtaavan ilmamassan roottorille luovuttamasta energiasta.
Pystyroottorissa pinta-ala jää pieneksi ja roottori on alempana kuin perinteisessä tuulimyllymallissa.
Savonius ja sen johdannaiset myös pohjautuvat enemmän tuulen roottoria vastaan aiheuttamaan paineeseen, kun taas siipimallinen siipiprofiilin ympäri virtaavan ilman aiheuttamaan nosteeseen, nostetta hyödyntävä periaate on tehokkaampi.
Pystyroottotilla on etuja, joiden takia sillä on käyttökohteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kukaan sähköautoilija miettinyt, että korkea kiinteistövero merkitsee korkeaa energianhintaa eli sähkön kuluttajahinnassa on korotuspaineita. Lisäksi tuulimyllyt kuluvat loppuun noin 20 vuodessa ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä.
Miksi käyttöikänsä päähän tullut tuulimylly on ongelmajätettä? Kaikillahan koneilla on käyttöikänsä, joten eikai tuo voi yllätyksenä tulla?.
Tuulimylly rakennetaan paljolti kierrätyskelvottomasta komposiittimateriaalista.
Myllyn koko tekee siitä myös vaikean purettavan.
Samoilla nostureilla sen kai saa purettua kuin kasattuakin? 20-30 tekninen käyttöikä ja kierrätyskelvottomuus ei tee tuotteesta ongelmajätettä.
Mitä tarkoittaa "20-30 tekninen käyttöikä"?
Käytännössä tullimyllyn elinkaari on 15 vuotta.
Purkaminen ei ole ongelma, kierrätyskelvottomuus ihan oikeasti tarkoittaa ongelmajätettä.
Oletko sinä tuuliyhtiön puhemies? Puheet on kuin käytetyn auton myyjällä.
Toivottavasti ei ole 15 vuotta, koska sitten on sijoittajat ja pankit todella pahasti ongelmissa. Tuossa ajassa ei edes velkoja ole vielä maksettu hankkeessa pois.
Tuo 15 vuotta on osoittautunut tuulimyllyn elinkaareksi jo rakennetuilla tuulimyllyillä. Kaikkea voi toivoa, mutta realismi aina pieksee toiveet.
Sulla varmaan löytyy jotain faktaa väitteellesi.
Ne jo puretut myllythän on viime vuosiutuhannen tekniikkaa ja niitä ensimmäisen sukupolven myllyjä, joita ei yksikään täyspäinen ihminen vertaa näihin nykyisiin myllyihin.
Aivan. Ensimmäiset myllyt olivat 1-2MW:n laitoksia. Uudet 5-10 MW, eli yhdellä uudella korvataan 5-10 vanhaa myllyä. Ja sitten on ne uudet versiot joissa lavat kiertyvät pystyakselin ympärille, joten se nappaa tuulen joka suunnasta, eikä niitä tarvitse moottorilla kääntää.
Pystyroottorit sopivat maan pinnan lähelle sijoitettuihin pieniin generaattoreihin. Niiden hyötysuhde on surkea.
Linkki?
Aloita vaikka wikistä.
Tuulivoimalan teho tulee roottorin pyyhkäisypinta-alan läpi virtaavan ilmamassan roottorille luovuttamasta energiasta.
Pystyroottorissa pinta-ala jää pieneksi ja roottori on alempana kuin perinteisessä tuulimyllymallissa.
Savonius ja sen johdannaiset myös pohjautuvat enemmän tuulen roottoria vastaan aiheuttamaan paineeseen, kun taas siipimallinen siipiprofiilin ympäri virtaavan ilman aiheuttamaan nosteeseen, nostetta hyödyntävä periaate on tehokkaampi.
Pystyroottotilla on etuja, joiden takia sillä on käyttökohteensa.
Linkki?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kukaan sähköautoilija miettinyt, että korkea kiinteistövero merkitsee korkeaa energianhintaa eli sähkön kuluttajahinnassa on korotuspaineita. Lisäksi tuulimyllyt kuluvat loppuun noin 20 vuodessa ja ovat sen jälkeen ongelmajätettä.
Miksi käyttöikänsä päähän tullut tuulimylly on ongelmajätettä? Kaikillahan koneilla on käyttöikänsä, joten eikai tuo voi yllätyksenä tulla?.
Tuulimylly rakennetaan paljolti kierrätyskelvottomasta komposiittimateriaalista.
Myllyn koko tekee siitä myös vaikean purettavan.
Samoilla nostureilla sen kai saa purettua kuin kasattuakin? 20-30 tekninen käyttöikä ja kierrätyskelvottomuus ei tee tuotteesta ongelmajätettä.
Mitä tarkoittaa "20-30 tekninen käyttöikä"?
Käytännössä tullimyllyn elinkaari on 15 vuotta.
Purkaminen ei ole ongelma, kierrätyskelvottomuus ihan oikeasti tarkoittaa ongelmajätettä.
Oletko sinä tuuliyhtiön puhemies? Puheet on kuin käytetyn auton myyjällä.
Toivottavasti ei ole 15 vuotta, koska sitten on sijoittajat ja pankit todella pahasti ongelmissa. Tuossa ajassa ei edes velkoja ole vielä maksettu hankkeessa pois.
Tuo 15 vuotta on osoittautunut tuulimyllyn elinkaareksi jo rakennetuilla tuulimyllyillä. Kaikkea voi toivoa, mutta realismi aina pieksee toiveet.
Sulla varmaan löytyy jotain faktaa väitteellesi.
Ne jo puretut myllythän on viime vuosiutuhannen tekniikkaa ja niitä ensimmäisen sukupolven myllyjä, joita ei yksikään täyspäinen ihminen vertaa näihin nykyisiin myllyihin.
Aivan. Ensimmäiset myllyt olivat 1-2MW:n laitoksia. Uudet 5-10 MW, eli yhdellä uudella korvataan 5-10 vanhaa myllyä. Ja sitten on ne uudet versiot joissa lavat kiertyvät pystyakselin ympärille, joten se nappaa tuulen joka suunnasta, eikä niitä tarvitse moottorilla kääntää.
Pystyroottorit sopivat maan pinnan lähelle sijoitettuihin pieniin generaattoreihin. Niiden hyötysuhde on surkea.
Linkki?
Aloita vaikka wikistä.
wiki ei kovin luotettava ole.
vedyntuotannostakin kertovat linkit ovat vuosikausia vanhoja.
Alue: Aihe vapaa
Alkoholistithan voisivat humalapäissään polkea jotain värkkiä, joka tuottaisi sähköä.