En menny aktivointisuunnitelmaan, katkaisivat samantien työttömyyskorvauksen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se palaveri eli suunnitelma on sitä varten että voidaan pakottaa orjatyöhön. 3 naista vierekkäin tuijottaa sua ja naputtaa kynsillä pöytään, joko menet kerron sinun nimesi sinne että sinä tulet tutustumaan nyt soitan fionalle että Sanni tulee tutustumaan silloin ja silloin .

Mulla se meni just tähän tyyliin

Ei pidä alistua painostukselle. Saa vaikka 10 ämmää tuijottaa silmiin, mutta itse en silti aio satuille niille, että työkykyni on alentunut ja että siksi pitäisi päästä pupupajalle.

Mitä olet tehnyt työksesi aikaisemmin?

 Maataloustuelle on yritetty saada aina välistä kattoa tai toimeentulotuen tapaista tarveharkintaa niin EU:n kuin kansallisen tuen osalta mutta poliittisista syistä kattoa ei ole saatu aikaan.

Keskustan lisäksi etenkin 32 vuotta nyt yhtämittaisesti hallituksessa istunut Rkp ( jolla paljon tukea keräävä s-ruotsalainen m-siipi joka ei määrällisesti ole suuri mutta keskimääräistä suuremmat tilat, joukossa siis Björn Wahlrooskin 300 000 euron EU:n maataloustuella) sekä myös kokoomus vastustavat tarveharkintaa.

Moni virassa, toimessa (tiedän meitä toimittajiakin) tai kansanedustajana (3 edustajaa tukea vuositasolla enemmän kuin edustajan palkkaa) oleva nostaa maataloustukea sivutoimestaan. Viljatilan hoitohan ei vaadi vuodessa kuin pari kolme kuukautta. Talviharmaita voi sitten viettää vaikka Thaimaassa tai Vietnamissa tai Uudessa Seelannissa muutaman kuukauden.

Toki tuen saajissa on myös pienviljelijöitä , joista monille tuki on palvelu- tai teollisuusalojen työttömyystuen vastine. Johan Pentti Haanpää kuvasi oivan suututtavasti 30-luvulla isäntiä ja isäntien varjoja Toisaalta maataloustukien takia viljelijän työttömyys on nykyisellään lähes mahdoton juttu. Sammon ryöstöksihän se valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin luonnehti Esko Ahon lamahallituksen päätöksiä maataloustuista samaan aikaan kun 400 000 vaiko puoli miljoonaa suomalaista muilta aloilta joutui työttömäksi hallituksen , pankkien ja Suomen pankin taitamattomuuden takia.

Suomen suurin maa­talous­tuki oli yli 3,5 miljoonaa euroa – katso lista jätti­tukien saajista

Suomen maataloutta ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna noin kahdella miljardilla eurolla, josta noin 40 prosenttia oli EU-rahoitusta, käy ilmi Ruokaviraston tuoreimmista luvuista

Suurimman tukipotin, 3,5 miljoonaa euroa, sai viime vuonna Luonnonvarakeskus Luke. Potista 2,6 miljoonaa euroa oli hanketukea ja 900 000 euroa viljelijätukea

Sata suurinta maataloustukien saajaa

Kahden miljardin summa sisältää myös muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppatukea sekä erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita.

Tuensaajia lähes 58 000

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007877422.html

 Kannatan maataloustukien välitöntä poistamista!

Maataloustuet ovat suoraa puoluetukea Kepulle!

Yritykset hakivat uutta kustannustukea vilkkaasti heti ensimmäisenä päivänä – hakemuksia yli puolet enemmän kuin viimeksi

Yrityksille uudestaan haettavaksi avautunut kustannustuki oli ensimmäisenä hakupäivänä suositumpi kuin edellisen hakukierroksen alkupäivänä, kertoo tukea jakava Valtiokonttori.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yritykset-hakivat-uutta-kustannustu…

 Olen tehnyt ikäni töitä ja maksanut siinä sivussa ison siivun veroja,

että sinäkin olet kouluja saanut käydä. Tiedätkö, kuinka minua korpeaa tuollainen asenne?

 Ilman omaa syytäni pääsin työttömäksi, kuten 250 työkaverianikin.

Arvaas mistä päästä karsittiin? No ikä. Ikärasismi on sitä, että lopputili on varma,

ikärasismi on sitä, ettet varmasti pääse mihinkään töihin.

Ikärasismia ei Suomessa ole??

 Hallituksen kehysriihi rokotti monia, mutta mediatalot saavat valtiolta 30 miljoonan euron innovaatiotukipaketin.

Työnteon sijaan saamme jatkossa täytellä tukihakemuksia ja istua innostavissa innovaatiopalavereissa.

Lehtitalojen omistajat kuittaavat mukavasti osinkoja, toimittajien palkat nousevat, eikä työstressi paina.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/median-tukipaj…

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te neropatit miten pienellä kylällä jossa on 50 työtöntä muka hakee töihin 2 viiko välein paikallisiin yrityksiin ja käy niissä työhaastatteluissa? Tai naapurikunnissa kun ei niillä ole edes autoja. Ei edes ne yritykst alaa joka 2 viikon välein haastattelemaan 50 työtöntä. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä.

Miten paksusta ratakiskosta pitää sinulle vääntää: muuta pois sieltä pieneltä kylältä! Noiden pikkukylään jämähtävien työttömien touhussa ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te neropatit miten pienellä kylällä jossa on 50 työtöntä muka hakee töihin 2 viiko välein paikallisiin yrityksiin ja käy niissä työhaastatteluissa? Tai naapurikunnissa kun ei niillä ole edes autoja. Ei edes ne yritykst alaa joka 2 viikon välein haastattelemaan 50 työtöntä. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä.

Ne hakee töitä alueelta, jonka läpimitta on noin 200 km. Hakualue on sellainen, että työmatka suuntaansa on max1h30 min.

 Kansallista maataloustukea on leikattava

Suomen maatalous tuottaa kansantuotteestamme noin 2,7 prosenttia. Meillä on 59 000 maatilaa ja niillä 78 000 työpaikkaa eli 1,3 työpaikkaa maatilaa kohden.

 Eurostatin Agriculture and Fishery -tilastokirjan mukaan maatalouden tuotannon arvosta Suomessa 59 prosenttia oli maatalouden tukia.

Kyse on maataloustuista. Mitä enemmän pelloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa tuetaan, sitä enemmän pellosta kannattaa maksaa.

Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukien päälle vielä 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.

Suomen korkeita maataloustukia usein perustellaan sillä, että maamme sijaitsee pohjoisessa ja että vaikean ilmaston vuoksi on välttämätöntä, että maksamme kansallisia tukia. Muuten maataloustuotanto loppuisi kuin seinään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan Suomen maataloustuet ylikompensoivat heikommat kasvuolosuhteemme. Maataloustukia maksetaan siis liikaa.

Nyt liian korkeat maataloustuet pääomittuvat peltojen hintoihin. Koska yli kolmannes kaikesta peltoalasta on vuokrattua, huomattavan iso osa ylisuurista maataloustuista valuu muualle kuin itse maataloustuottajalle. Nykypolitiikasta kärsivät veronmaksajat eikä hyötykään osu minne sen pitäisi.

Huoltovarmuus on maataloustukien puolustajien yleisimmin käyttämä argumentti. Huoltovarmuudella on kuitenkin hyvin vähän tekemistä Suomen maatalouspolitiikan kanssa. Monet maataloustukijärjestelmän piirteet ovat juuri huoltovarmuuden kannalta nurinkurisia. Esimerkiksi käytäntö maksaa korotettua tuotantotukea Suomen itärajan tuntumaan on tietenkin ohjannut tuotantoa keskittymään lähelle Venäjän rajaa.

Jos huoltovarmuus olisi pääasiallinen tavoite, tuet tulisi keskittää niille toimijoille jotka voivat kustannustehokkaasti ja luotettavasti tuottaa elintarvikkeita. Suomen maatiloista puolet tuottaa 95 prosenttia tuotannosta ja toinen puolikas tuottaa vain viisi prosenttia tuotannosta. Suomessa on yhteensä 50 000 maatilaa eli noin 25 000 maatilan osuus kokonaistuotannosta on hyvin marginaalinen.

Vaikka olen itse vakituisessa työssä niin kyllä täytyy todeta että

tuo on helkkarin typerää ja ihmisarvoa alentavaa miten eriarvoisesti ja törkeästi  kohdellaan työnhakijoita nykyään verrattuna aikaan kun oli "työnvälitystoimistoja".

Aktivointisuunnitelmat on tehty korona aikana puhelimitse. Kuntouttavassa on paljon sairaita ja jos on niin sairas ettei siihen kykene niin kannattaa hakea sairauspäivärahalle. Ei tarvitse muuta kuin tilata aika lääkäriin. Tuttuni ei pystynyt siihen kuntouttavaan ja hän oli sairauspäivärahalla monta vuotta ennen kun sai eläkkeen. Ei sietänyt selvinpäin ihmisten kanssa seurustelua mutta päissään juottolassa jaksoi seurustella ihmisten kanssa. Kuntouttavassa kun piti olla selvinpäin niin se oli ahdistavaa. Tunnen muitakin samanlaisia että selvinpäin sosiaaliset tilanteet ahdistavat. 

Vierailija kirjoitti:

Suomen suurin maa­talous­tuki oli yli 3,5 miljoonaa euroa – katso lista jätti­tukien saajista

Suomen maataloutta ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna noin kahdella miljardilla eurolla, josta noin 40 prosenttia oli EU-rahoitusta, käy ilmi Ruokaviraston tuoreimmista luvuista

Suurimman tukipotin, 3,5 miljoonaa euroa, sai viime vuonna Luonnonvarakeskus Luke. Potista 2,6 miljoonaa euroa oli hanketukea ja 900 000 euroa viljelijätukea

Sata suurinta maataloustukien saajaa

Kahden miljardin summa sisältää myös muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppatukea sekä erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita.

Tuensaajia lähes 58 000

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007877422.html

Maatiloja on alle 47 000 ja tuensaajia 58 000, joten kerropa meille muillekin, mitä ovat nämä 11 000 tuensaajaa, joilla ei ole maatilaa. Tuki on tilakohtainen, ei henkilökohtainen.

Yrityksille jaetaan taas kohta lisää koronatukia ja monella isolla firmalla suunnitelma on jo selvä – Messukeskus: "Miljoona euroa hakuun heti"

Kustannustuki kolmosessa avautuvat luukut myös yksinyrittäjille ja pienten ravintoloiden sulkukorvaukselle.

Yrityksille tarkoitetun kustannustuki kolmosen haku aukeaa näillä näkymin vapun alla 27. huhtikuuta ja jatkuu juhannusviikolle asti.

Noin 200 viihde- ja ruokaravintolaa Suomessa ja 40 ravintolaa Norjassa ja Tanskassa pyörittävä Noho Partners aikoo pistää hakemuksen vetämään heti kun se mahdollista.

Haussa on miljoona euroa, sillä valtion koronatukien 800 000 euron tukikattoa on korotettu kustannustuki kolmosessa 1,8 miljoonaan.

– Tietysti aiotaan hakea, tukikatto tuli meillä täyteen jo viime vuonna, sanoo Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström.

Messukeskuksella on sama tilanne ja odotukset korkealla.

– Tottakai, aiomme hakea kustannustukea tulevalla kierroksella. Hyvä, että katto nousi, mutta olisi saanut nousta enemmänkin, sanoo Suomen Messut osuuskunnan toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Vierailija kirjoitti:

 Kansallista maataloustukea on leikattava

Suomen maatalous tuottaa kansantuotteestamme noin 2,7 prosenttia. Meillä on 59 000 maatilaa ja niillä 78 000 työpaikkaa eli 1,3 työpaikkaa maatilaa kohden.

 Eurostatin Agriculture and Fishery -tilastokirjan mukaan maatalouden tuotannon arvosta Suomessa 59 prosenttia oli maatalouden tukia.

Kyse on maataloustuista. Mitä enemmän pelloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa tuetaan, sitä enemmän pellosta kannattaa maksaa.

Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukien päälle vielä 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.

Suomen korkeita maataloustukia usein perustellaan sillä, että maamme sijaitsee pohjoisessa ja että vaikean ilmaston vuoksi on välttämätöntä, että maksamme kansallisia tukia. Muuten maataloustuotanto loppuisi kuin seinään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan Suomen maataloustuet ylikompensoivat heikommat kasvuolosuhteemme. Maataloustukia maksetaan siis liikaa.

Nyt liian korkeat maataloustuet pääomittuvat peltojen hintoihin. Koska yli kolmannes kaikesta peltoalasta on vuokrattua, huomattavan iso osa ylisuurista maataloustuista valuu muualle kuin itse maataloustuottajalle. Nykypolitiikasta kärsivät veronmaksajat eikä hyötykään osu minne sen pitäisi.

Huoltovarmuus on maataloustukien puolustajien yleisimmin käyttämä argumentti. Huoltovarmuudella on kuitenkin hyvin vähän tekemistä Suomen maatalouspolitiikan kanssa. Monet maataloustukijärjestelmän piirteet ovat juuri huoltovarmuuden kannalta nurinkurisia. Esimerkiksi käytäntö maksaa korotettua tuotantotukea Suomen itärajan tuntumaan on tietenkin ohjannut tuotantoa keskittymään lähelle Venäjän rajaa.

Jos huoltovarmuus olisi pääasiallinen tavoite, tuet tulisi keskittää niille toimijoille jotka voivat kustannustehokkaasti ja luotettavasti tuottaa elintarvikkeita. Suomen maatiloista puolet tuottaa 95 prosenttia tuotannosta ja toinen puolikas tuottaa vain viisi prosenttia tuotannosta. Suomessa on yhteensä 50 000 maatilaa eli noin 25 000 maatilan osuus kokonaistuotannosta on hyvin marginaalinen.

Osta oma maatila ja ryhdy rikkaaksi! Suomi on vapaa maa, ei ole pakko vain valittaa, kun omalla toiminnalla voisit saada vuodessa miljoonia maataloustukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te neropatit miten pienellä kylällä jossa on 50 työtöntä muka hakee töihin 2 viiko välein paikallisiin yrityksiin ja käy niissä työhaastatteluissa? Tai naapurikunnissa kun ei niillä ole edes autoja. Ei edes ne yritykst alaa joka 2 viikon välein haastattelemaan 50 työtöntä. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä.

Miten paksusta ratakiskosta pitää sinulle vääntää: muuta pois sieltä pieneltä kylältä! Noiden pikkukylään jämähtävien työttömien touhussa ei ole mitään järkeä.

Paitsi että maalaiskunnissa työttömyys% on yleensä alhaisempi kuin kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

 Tuet pois jyväjuusoilta!

 Maatalouden tukeminen maksaa Suomessa vuositasolla enemmän kuin työttömien tukeminen. Työttömiäkin on ihan koko joukko. Muitakin tukiaisia maksellaan meillä meleko lailla, mistähän karsittaisiin?

Sika-Anttila taitaa jemmata vieläkin kaapissaan tutkimusta ruoan hinnan muodostumisesta. Kummia jemmareita nämä tämmöiset ministerit. Verorahoilla öykkäröidään ihan kunnolla kepuli- tai rkp-malliin. Kansalta pimitetään kaikki, mikä voisi olla vähänkin kielteistä oman toiminnan tai taustavoimien kannalta. Tosiasioiden puristaminen ministeristä vaatii poliisitutkintaa, jos sekään riittää.

Maataloutta lienee kylmässä Suomessa pakko tukea, mutta mikä olisi tukien ja monensorttisten etuoikeuksien järkevä taso? Jossain arvioitiin, että suomalainen jyväjuuso saa tukia viisi kertaa enemmän kuin saksalainen kameradinsa.

2 helsinkiläistä aikuista työtöntä + 2 lasta saa asumistukea ja työttömyysetuutta vuodessa yli 32 000 e, keskimääräinen maataloustukimäärä yhtä uusmaalaista maanviljelijää kohti on 8000 e/v.

Entä jos maksettaisiin maataloustukea työttömille samoilla kriteereillä kuin maanviljelijöille. Herätys aamulla klo 5 ja töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te neropatit miten pienellä kylällä jossa on 50 työtöntä muka hakee töihin 2 viiko välein paikallisiin yrityksiin ja käy niissä työhaastatteluissa? Tai naapurikunnissa kun ei niillä ole edes autoja. Ei edes ne yritykst alaa joka 2 viikon välein haastattelemaan 50 työtöntä. Tässä touhussa ei ole mitään järkeä.

Miten paksusta ratakiskosta pitää sinulle vääntää: muuta pois sieltä pieneltä kylältä! Noiden pikkukylään jämähtävien työttömien touhussa ei ole mitään järkeä.

Ite asun 3000 asukkaan kylällä (tai no, 20km kylälle) ja olen työllistynyt aina silti. Kyllä mun työnhakualue niin omasta kuin työkkärinkin mielestä on enemmän kuin pelkkä kirkonkylä ja naapurin kirkonkylä. Tunnin ajomatka suuntaansa tällä hetkellä oli autoa tai ei, julkisten mukaan sitten vaikka niitä ei aina sopiviin aikoihin menekään. Että turha selittää mitään, että kirkonkylältä ei löydy töitä. Ei varmasti kaikille, joten pikkupitäjien väen on haettava kauempaa ja se on kestettävä, jos meinaa pienessä kunnassa asua!

Kansallisiin maataloustukiin kuuluvat myös maatalousyrittäjien alennetut eläkemaksut. Maatalousyrittäjät maksavat alempaa eläkemaksua kuin kaikkien muiden alojen yrittäjät. Muut veronmaksajat maksavat alennetuista maksuista muodostuvan vajeen. Koska alennus koskee vain ja ainoastaan maatalousyrittäjiä, on selvää, että kyseessä on maataloustuki, vaikka maksuperuste on tavallisesta maataloustuesta poikkeava.

Maataloustuet eivät myöskään alenna ruoan hintaa. EU:ssa ruoan hinta määräytyy koko EU:n tuotannon ja kysynnän mukaan. Suomessa hinta ei laske markkinahinnan alapuolelle, koska silloin suomalaiset maataloustuottajat myisivät tuotantonsa muihin EU-maihin paremmalla hinnalla.

Työttömyys.