Lue keskustelun säännöt.
Sinä, joka opiskelit lukiossa lyhyen matematiikan: oletko katunut ratkaisua jälkeenpäin?
12.06.2021 |
Valitsisitko nyt pitkän matematiikan, jos aloittaisit lukion syksyllä?
Kommentit (43)
Ei ole oikein mun asiani katua tuota, tällä tietämyksellä panostaisin luonnontieteisiin alusta asti.
Vanhemmat eivät koskaan tukeneet mun koulunkäyntiä yhtään mitenkään. Uhriutuvaa käsien vääntelyä, jos läksyjään tekevä kahdeksanvuotias olisi halunnut apua.
”En voi tietää, kun ei ennen laskettu noin.”
Oma muksu on saanut kannustusta kaikissa aineissa, hänelle hankalammissakin, alusta asti. Ensimmäinen numerotodistus tarjosi monta ysiä. Koulussa menestyminen on ilonaihe, eikä joudu lytätyksi kotona.
Itse oon tilasto/kvantitatiivispainotteinen yhteiskuntatieteilijä, ja työllistynyt hyvin, itselleni yllätykseksi aika liike-elämätyyppisiin paikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin lukiossa pitkän matematiikan, jota olen sittemmin kyllä katunut, koska en ole tarvinnut sitä missään. (Olen YTM.) Mutta ennen kaikkea olen katunut sitä, että en valinnut opinto-ohjelmaani ylimääräisiä, lyhyitä, vieraita kieliä. Olisi itse asiassa pitänyt valita vaikkapa saksa ja ranska ja ottaa pitkän matematiikan sijasta lyhyt oppimäärä.
Mua ei kiinnostanut matikka yläasteella eikä lukiossa tippaakaan. Oli siis oikea ratkaisu valita lyhyt, menin sen läpi mistä aita oli matalin, en tehnyt kotitehtäviäkään. Huvikseni menin lyhyen matematiikan kirjoituksiin valmistautumatta. Osasin vastata yhteen tehtävään ja loppuja päättelin, selailin maol-taulukkokirjaa pari tuntia, löysin sieltä jotain mistä saattoi olla hyötyä, ja kirjoitin matikasta A:n. Sille on naurettu myöhemmin, kun esim. Työhaastatteluissa katsottu todistuksia - "jaa, toi matematiikka ei ole sun vahvuus"... Eihän sitä olis kannattanut kirjoittaa, tai ottaa sitten i kun se ei näkyis todistuksessa. (kirjoitin 9 ainetta, sain todistukseen joka kirjainta A, B, C, M, E ja L)
Kymmenen vuotta myöhemmin kävi mielessä, jos vaihtaisin alaa johonkin matemaattisempaan. Lainasin kirjastosta pitkän matikan kirjan, tutkin sitä yhden päivän ja totesin, että tää ei oo koskaan ollut mun juttu, eikä siitä sitä tule. Ei vain kiinnosta. Ja hyvin pärjännyt ilman.
Kirjoitin lyhyestäkin B:n, joten en todellakaan kadu.
Nyt aikuisena olisi mielenkiintoa ja hahmotusta opiskella ehkä se pitkäkin.
Jos nyt valitsisin ottaisin pitkän matikan. Sen tilalle otetusta kielestä ei juuri ole ollut minulle hyötyä. Olen kyllä aina pitänyt matematiikasta ja muutenkin horjun humanismi ja luonnontieteiden välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen katunut, ja ottaisin pitkän matematiikan sekä fysiikan. Hoksasin vasta lukiossa mille alalle haluan, ja sisäänpääsyyn olisi tarvittu molemmat aineet. Siinä vaiheessa oli jo myöhäistä aloittaa alusta.
No, nykyään olen DI, mutta tie siihen oli pitempi ja kivikkoisempi lyhyellä matematiikalla.
Matematiikka avaa monia ovia, joten suosittelen kyllä valitsemaan sen. Toki jos tiedät jo nyt että haluat esim. humanistiselle alalle, niin sitten panostat niihin aineisiin.
Jep, helpottaisi huomattavasti pääsyä lääkikseen/eläinlääkikseen.
No, ei auta kuin lähteä ulkomaille, jossa ei vaadita matikkaa saati fysiikkaa lääkikseen. Samat paperit silti saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole katunut. Silloin 80-luvulla pääsi yliopistolle oman alan pääsykokeen kautta, eikä ala ollut luonnontieteellinen.
Sain lyhyestä matikasta 10 lukion päästötodistukseen. Ihmetyttää kyllä ne (poliotikot), jotka hädin tuskin siitä selvisivät.
Valitettavasti se ei ole mikään valintakysymys tuo pitkän matikan opiskelu. Sitä ei pysty läpäisemään, jos ei ole joko matemaattisesti lahjakas tai valmis tekemään rajusti töitä. Lahjakkaatkin joutuvat hyviin arvosanoihin päästäkseen laskemaan illat. Lahjaton samoin ja arvosanat voivat silti olla 5-6. Matemaattisesti vähemmän lahjakkaan kannattaa keskittyä lukiossa johonkin muuhun ja etsiä pääsy haaveiden alalle muuta kautta.
T. Matemaattisesti keskinkertainen lahjakkuus, joka kirjoitti c:n, arvosanat kursseista kovalla työllä aina 9, nyt lääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoin vaihtoehto on kituutella pitkässä matikassa 4-6 arvosanoilla kurssista toiseen.
T. lehtori
Tämä! Jotain järkeä pitää saada tähän matikkakeskusteluun. Nykyinen laajan matikan arvostus on kohtuutonta matemaattisesti vähemmän lahjakkaita kohtaan. Vastaa sitä, että seuraavaksi mittatikuksi otettaisiin vieraiden kielten hallinta ja sillä valittaisiin opiskelijat yliopistoon joka alalle. Nyt esim englantia lukemaan parhaat pisteet saa... pitkästä matikasta!
En edes lyhyttä matikkaa kirjoittanut.
Olen yhteiskuntatieteiden tohtori ja ihan OK pärjännyt ilman pitkää tai edes lyhyttä matikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin vaihtoehto on kituutella pitkässä matikassa 4-6 arvosanoilla kurssista toiseen.
T. lehtori
Tämä! Jotain järkeä pitää saada tähän matikkakeskusteluun. Nykyinen laajan matikan arvostus on kohtuutonta matemaattisesti vähemmän lahjakkaita kohtaan. Vastaa sitä, että seuraavaksi mittatikuksi otettaisiin vieraiden kielten hallinta ja sillä valittaisiin opiskelijat yliopistoon joka alalle. Nyt esim englantia lukemaan parhaat pisteet saa... pitkästä matikasta!
Tai jos haluat opiskelemaan saksan kieltä, samoin parhaat pisteet saa pitkästä matikasta.
Sain lyhyestä matematiikasta 7 mutta kirjoitin E:n. Eipä sillä tai millään muullakaan arvosanalla ollut väliä sen jälkeen kun pääsi yliopistoon. Maisteriksi valmistuin luonnontieteistä 5 keskiarvolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tavallaan joo, koska valitsin lyhyen matikan vain siksi, että äidin mukaan "meidän perheessä ei matikkaa osata". Pääsin ekalla yrittämällä yliopistoon, mutta nyt kun kiinnostaisi hakea uudelleen, niin pitkästä matikasta voisi olla enemmän iloa. Matikka on mielestäni aina ollut ihan kiinnostavaa.
Olen, kuten myös typerää ammatinvalintaani *hoitaja). Suosittelen pitkän matikan suorittamista kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin vaihtoehto on kituutella pitkässä matikassa 4-6 arvosanoilla kurssista toiseen.
T. lehtori
Tämä! Jotain järkeä pitää saada tähän matikkakeskusteluun. Nykyinen laajan matikan arvostus on kohtuutonta matemaattisesti vähemmän lahjakkaita kohtaan. Vastaa sitä, että seuraavaksi mittatikuksi otettaisiin vieraiden kielten hallinta ja sillä valittaisiin opiskelijat yliopistoon joka alalle. Nyt esim englantia lukemaan parhaat pisteet saa... pitkästä matikasta!
Tai jos haluat opiskelemaan saksan kieltä, samoin parhaat pisteet saa pitkästä matikasta.
Jonkun pitäisi osoittaa tämä järjettömyys! Jonkun yliopiston kieliä lukemään pelkästään pitkän matikan ällän kirjoittaneita kielellisesti lahjattomia opiskelijoita!
Lääkärinä olen sanonut, että helpompi kouluttaa hyvä lääkäri seiskan/ceen pitkän matikan opiskelijasta, joka on sosiaalisesti lahjakas, kuin ällän pitkästä fys ja mat kirjoittaneesta vähemmän sos lahjakkaasta. Kukaan nimittäin ei ole lahjakas kaikilla alueilla. Nimimerkillä teekkaripiireissä ja luonnontieteen lukijoiden kanssa opiskellessa jälkimmäisiin tutustunut.
Kävin lyhyen vitosen keskiarvolla, en kadu enkä todellakaan nytkään ottaisi pitkää. Olisin varmasti voinut pärjätä paremminkin jos olisin harjoitellut, mutta matikka ei vaan kiinnosta yhtään, enkä jaksa harjoitella asioita joita inhoan.
En olisi ikinä päässyt lukiosta läpi jos olisin ottanut pitkän matikan 😅 Lyhyen matikan keskiarvo 6 vaikka tein kovasti töitä joka kurssilla.. Kirjoitinkin ruotsin lyhyen matikan sijaan ja sain siitä E:n. Nyt ammattikorkeakoulussa unelmien alalla ja valmistuminen ensi keväällä!
En ole katunut, mutta ottaisin sen nyt jos valinta olisi edessä.