Sinä, joka opiskelit lukiossa lyhyen matematiikan: oletko katunut ratkaisua jälkeenpäin?
Valitsisitko nyt pitkän matematiikan, jos aloittaisit lukion syksyllä?
Kommentit (43)
En ole katunut vaikka nyt nelikymppisenä olen ymmärtänyt matematiikan hienouden.
En ole katunut, mutta tytärtäni rohkaisin valitemaan pitkän matematiikan.
En, koska en ole tarvinnut matematiikan arvosanaa myöhemmin. Mutta kirjoitin 90-luvulla, nykyään tilanne voi olla eri.
Huonoin vaihtoehto on kituutella pitkässä matikassa 4-6 arvosanoilla kurssista toiseen.
T. lehtori
En. En saanut kymppiä lyhyestä matikasta, joten olisi saanut sitä pitkästäkään. Olisin varmaan saanut vitosen. Mitä iloa siitä olisi ollut?
Yli 20 vuotta työelämässä, kaksi maisterin tutkintoa. En ole katunut.
En ole katunut. Lyhyt matikka oli hyvin käytännönläheistä, laskettiin vaikkapa todennäköisyyksiä tai asuntolainan koron vaikutusta lainan lyhennyseriin. Tämän tyyppistä… Kaverini pitkän matikan kirjat olivat täynnä sitä puhdasta kaavamatematiikkaa ilman käytännön kosketuspintaa. Eli itse hyödyin omassa elämässäni enemmän lyhyestä matematiikasta, joka muuten sekään ei ole mitään liian helppoa (yksi kaverini vaihtoi pitkästä lyhyeen ja meni tenttiin lukematta koska ajatteli että pärjäsihän hän pitkässäkin matikassa. Ei päässyt tentistä läpi!).
Hain myöhemmin kauppakorkeaan ja pitkästä matikasta olisi saanut enemmän lähtöpisteitä, mutta sai lyhyestäkin ihan ok, kun oli kirjoittanut hyvät arvosanat. Kauppakorkean matikan maikka ilmoitti kurssilla, että näillä kursseilla on sitten oletuksena lukion pitkä matikka ja lyhyellä ei pärjää. No kyllä pääsin ne kurssit läpi kun opiskelin ahkerasti. Ei siis muodostunut ongelmaksi.
En kadu mitään, ei ole tapana. Pääsin lukion jälkeen opiskelemaan, ja nyt teen mielenkiintoista työtä, jota rakastan. Työssäni pärjäisin hyvin vaikka pelkällä peruskoulun matematiikalla. Mutta kyllä, jos nyt saisin valita, valitsisin pitkän oppimäärän. Ihan vain mielenkiinnosta ja itseäni haastaakseni.
Joskus aikoinaan hyvä numero lyhyestä matematiikasta antoi paremmin pisteitä hakutilanteessa kuin huono numero pitkästä matematiikasta. Monet siirtyivät sen vuoksi pitkästä lyhyeen heti kun selvisi, että menestystä ei ollut odotettavissa. Keskeyttäjiä oli paljon. Liekö se "pitkä" nykyisin helpompaa, kun sitä niin moni pänttää?
En kadu enkä valitsisi. Viestinnän VTM ei paljon ole matikkaa työssään tarvinnut.
Opiskelin pitkän matikan myöhemmin iltalukiossa.
Kyllä, ihan hitokseen.
Hyville palkoille pääsee vain dippainssin tai lääkärin papereilla ja molemmissa täytyy matikka mennä kuin vettä valaen.
Töissä en ole ikinä tarvinut pitkää matematiikkaa vaikka ammatissani pitää osata laskea muutakin kuin sormiaan.
Nykyään pitkän matematiikan hyvin suorittaneet menee kaikissa korkeakoulupaikoissa edelle
En ole katunut. Työkyvyttömyyseläkkeellä ei niin isoille tuloille pääse että pitkä matematiikka tulisi tarpeen.
Ainoastaan sitä olen harmitellut, että menin kirjoittamaan sen ja sain B:n. Ilman sitä ylioppilastodistus olisi näyttänyt paljon paremmalta. :)
En ole katunut, en ole tarvinnut sitä mihinkään. Yhtälöiden osaaminen riittä korkeakouluun.
Opiskelin lyhyen matikan ja en ole katunut sitä. Pääsin silti yhteishaussa opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon ja en koe menettäneeni mitään siinä, että lukioaikoina valitsin lyhyen matikan. Ihan hyvin on opinnot sujuneet ja en koe oppivani sen huonommin uusia asioita kuin muutkaan opiskelijat, vaikka iso osa heistä on pitkän matikan lukeneet lukioaikoina.
Kyllä. Olin yläkoulussa hyvä matikassa ja minun tasoiset valitsivat pitkän matikan. Lyhyt sujui sitten aivan ilman opiskelua, mutta oikeasti en oppinut mitään, vaikka kokeet menivät hyvin.
En tietenkään. En ole tarvinnut matematiikkaa lukion jälkeen. Olen filosofian maisteri.