Parivuotias lapsi istui kerrostalon katolla Rovaniemellä – kukaan ei tiedä miten hän sinne päätyi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Motorisesti lahjakas lapsi ehtii muutamassa minuutissa yllättävän pitkälle. Ehkä saanut ulko-oven auki vanhemman ollessa vessassa, lähtenyt kiipeämään portaita, huoltomies unohtanut katolle johtavan oven tai tikkaat auki ja utelias lapsi on päässyt katolle. Aiemmin asuin 5-kerroksisessa kerrostalossa ja aika ajoin joku oli tekemässä huoltotoimenpiteitä katolla. Luukku katolle oli auki pitkään ja tikkaat kutsuvasti lapsiperheen ulko-oven edessä....näin olisi voinut käydä. Meidän naapurissa asuu iso perhe ja juuri eilen seurailin, kun konttausikäinen lapsi livahti ulos raollaan olleesta ulko-ovesta. Hän ehti konttailla monta metriä ennen aikuisen havahtumista asiaan. Olisin tietysti mennyt hätiin, jos lapsi olisi ehtinyt autotielle asti. Lapset ovat vikkeliä ja aikuinen ei aina pysy perässä.

Aika pöljä vanhempi, jos ei asenna oveen sellaista lukkoa, jota parivuotias ei saa itse auki. Se ei ole edes vaikeaa tai kallista. 

Mun lapset on jo isoja, meillä on ollut ihan tavalliset ovet ja lukot. Kuinka moni oikeasti asentaa pikkulapsiaan varten uusia lukkoja ulko-oviinsa? En usko, että kovin moni. Toki jos huomaisi, että lapsella on karkailutaipumus ja saa oven auki, laittaisin lapsilukon tms. Mutta ei meillä ainakaan ole sellaisia ulko-ovissa ikinä tarvittu.

Ei meilläkään ole asennettu, mutta meillä onkin ollut sellaiset ovet, että niitä ei lapsi saa auki tai jos saa, niin vanhempi kyllä kuulee tai muuten huomaa sen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

sisarukseni kiipesi 2,5 vuotiaana katolle (kerrostalossa asuimme). tiedän miten hän sen teki, joten kyllä nuo viranomaiset sen osaa selvittää. Lapset osaavat keksiä kaikenlaista eikä mitään sellaisia turvaratkaisuja ole, millä sen voisi estää. Eikä tarvitse olla, elämä on ja elämässä sattuu kaikenlaista yllättävää. hän pääsi karkaamaan kun äitini oli huolehtimassa minun hengitykseni kulusta (sairastin silloin muistaakseni hinkuyskää). Sen jälkeen vanhemmat sopivat tuon lapsosensa kanssa että jatkossa katolle kiivetään vain aikuisen kanssa, isä lähti ostamaan kiipeilyvarusteita kaupassa ja alkoi käyttämään tuota yliaktiivista ja motorisesti ennenaikojaan kehittynyttä lastaan kiipeilemässä metsässä puihin ja kallioille yms. Siihen loppui lapsen halu kiipeillä katolle, kun metsässä oli paljon jännempää. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö tätä tutkita mitenkään? Jää arvoitukseksi... Huh! Kyllä ihmiset on idi*tteja. Näköjään mitä vain voi tehdä ja selvitä ilman vastuuta. Ensinnäkin jos katolle johtaa vain tikkaat, miten ihmeessä kaksivuotias kiipeää tikkaita, joiden askelväli keskimääräisissä kerrostalon tikkaissa on puoli metriä? Ja vielä kolme kerrosta? Miten ihmeessä parivuotias voisi päätyä parvekkeen kautta katolle? Ei oikein mitenkään. Ainoa järkevä vaihtoehto on katolle johtava ovi, joka oli auki. Jos sitä ei ole, tutkisin tapahtumat lapsen hyvinvoinnin ja turvan kannalta hyvin tarkkaan.

Tottakai poliisi tutkii, mutta ei se meille kuulu tässä vaiheessa. Kaipa sitten tiedottavat kun saavat asioita selville. Ei se lapsi nyt taivastakaan ole sinne tipahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska palokunta on pelastanut sen tikasautolla, se tarkoittaa sitä, että ovi ei ole ollut auki. Palokunta käyttää aina helpointa reittiä...

Palokunta käyttää nopeinta reittiä. Nopeus lienee tärkeintä hengen pelastamisessa, vai mitä?

Kommenttisi on vähän ristiriitainen.

Helpoin reitti olisi ollut odotella huoltomiestä avaamaan ovia, minkä aikana taapero olisi voinut tippua katolta..

No eikö se juuri tarkoita, että ovi ei ole ollut auki, jos palomiesten olisi pitänyt odotella huoltomiestä? Oma kommenttisi tässä on ristiriitainen. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Se, että lapsi osaa puhua kokonaisia lauseita, ei tarkoita että hän osaisi tuollaisessa tilanteessa kuvailla tarkasti tapahtumia ennen katolle joutumista. Voit todistaa tämän pyytämällä lastasi kuvailemaan, mitä teitte tänään aamulla. Mitä söitte aamupalaksi? Mitä äiti puhui? jne. Huomaat hyvin äkkiä, ettei se sujuvasti puhuva lapsesi muista niitä asioita. Siihen kun lisätään, että tällainen kattotapaus on lapselle varmasti hyvin pelottava kokemus, muisti on vielä tavallistakin heikompaa. Et voi sanoa tuollaista kokematta, että lapsesi olisi osannut selittää tapahtumat. Ethän voi kokematta tuollaista tietää, miten lapsesi toimii tavallisesta arjesta poikkeavissa tilanteissa. Et voi tietää edes sitä, miten itse toimisit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

Osaan minäkin puhua, mutta niin vaan en kyennyt traumaattisen kokemuksen jälkeen kertomaan, mitä todella tapahtui. En, vaikka olin silloin jo 16-vuotias. Katsos kun muisti ei ole suoraan verrannollinen puhetaitoon. 2-vuotias on niin pieni, että voi pelästyessä mennä jopa ihan mykäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Motorisesti lahjakas lapsi ehtii muutamassa minuutissa yllättävän pitkälle. Ehkä saanut ulko-oven auki vanhemman ollessa vessassa, lähtenyt kiipeämään portaita, huoltomies unohtanut katolle johtavan oven tai tikkaat auki ja utelias lapsi on päässyt katolle. Aiemmin asuin 5-kerroksisessa kerrostalossa ja aika ajoin joku oli tekemässä huoltotoimenpiteitä katolla. Luukku katolle oli auki pitkään ja tikkaat kutsuvasti lapsiperheen ulko-oven edessä....näin olisi voinut käydä. Meidän naapurissa asuu iso perhe ja juuri eilen seurailin, kun konttausikäinen lapsi livahti ulos raollaan olleesta ulko-ovesta. Hän ehti konttailla monta metriä ennen aikuisen havahtumista asiaan. Olisin tietysti mennyt hätiin, jos lapsi olisi ehtinyt autotielle asti. Lapset ovat vikkeliä ja aikuinen ei aina pysy perässä.

Aika pöljä vanhempi, jos ei asenna oveen sellaista lukkoa, jota parivuotias ei saa itse auki. Se ei ole edes vaikeaa tai kallista. 

Mun lapset on jo isoja, meillä on ollut ihan tavalliset ovet ja lukot. Kuinka moni oikeasti asentaa pikkulapsiaan varten uusia lukkoja ulko-oviinsa? En usko, että kovin moni. Toki jos huomaisi, että lapsella on karkailutaipumus ja saa oven auki, laittaisin lapsilukon tms. Mutta ei meillä ainakaan ole sellaisia ulko-ovissa ikinä tarvittu.

Jokainen minun tietämäni vanhempi omat vanhempani ja itseni mukaan lukien. Meille on lapsen turvallisuus ensisijaisen tärkeää ja sen suhteen ei oteta turhia riskejä. Välttämättä ei erillistä lukkoa tarvitse asentaa. On olemassa helpompiakin ratkaisuja, jotka saa myös helposti pois, kun lapset ovat isompia. Ykkösratkaisu on toki valvoa lasta niin, ettei hän pääse ovelle yksin. 

Olen huolehtiva vanhempi, mutta tämä ei siitä huolimatta ole tullut mieleeni. Se, että omalle lapselle ei ole ikinä sattunut tuollaista ei tarkoita automaattisesti, että olet parempi ja huolehtivampi vanhempi kuin sellainen, jonka lapselle on sattunut jotain. Et sinäkään ihan joka sekunti vahdi lastasi ja jotakin olisi voinut sinunkin lapsellesi tapahtua. On ollut hyvää tuuria ettei ole tapahtunut. Ei pidä asentaa sädekehää oman pään päälle ja syytellä muita. Jokainen ihminen tekee virheitä, huomiokyky herpaantuu jne. Sellaista sanotaan onnettomuudeksi tai tapaturmaksi. Lapsen tahallinen kaltoinkohtelu on sitten täysin eri juttu.

Ja missähän kohtaa sanoin olevani parempi kuin joku muu? Aivan, en missään. Ihan omaa tulkintaasi tuo juttu. Liekö omatunto saanut sinut tuntemaan syyllisyyttä, kun otit kommenttini henkilökohtaisena syyttelynä. Muuta perustelua en keksi sille, että tulkitsit neutraalin ja ennen kaikkea yleisluontoisen kommentin piikkinä sinun vanhemmuuttasi kohtaan. 

Tunsin sen piikkinä vanhemmuutta kohtaan. En omaa vanhemmuuttani. Omat lapseni ovat 16- ja 18-vuotiaita. Oma kasvatustehtäväni ja 24/7 lasteni vahtiminen on jo kaukana takana ja heille ei ole sattunut aivotärähdystä kummempaa. Koin tuon piikiksi yleisesti vanhemmuutta kohtaan siksi, että on hyvin tavallista paheksua muiden ratkaisuja ja kiillottaa omaa sädekehäänsä uskotellen että tällaista ei voisi tapahtua minulle, koska olen niin huolehtiva vanhempi. Riittää olla riittävän hyvä vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tätä tutkita mitenkään? Jää arvoitukseksi... Huh! Kyllä ihmiset on idi*tteja. Näköjään mitä vain voi tehdä ja selvitä ilman vastuuta. Ensinnäkin jos katolle johtaa vain tikkaat, miten ihmeessä kaksivuotias kiipeää tikkaita, joiden askelväli keskimääräisissä kerrostalon tikkaissa on puoli metriä? Ja vielä kolme kerrosta? Miten ihmeessä parivuotias voisi päätyä parvekkeen kautta katolle? Ei oikein mitenkään. Ainoa järkevä vaihtoehto on katolle johtava ovi, joka oli auki. Jos sitä ei ole, tutkisin tapahtumat lapsen hyvinvoinnin ja turvan kannalta hyvin tarkkaan.

No totta hitossa tutkitaan :D Ei tällaisia tapauksia jätetä selvittämättä. Sen voi ihan järjellä päätellä. Tutkimukset vaan eivät valmistu ihan hetkessä eikä niistä raportoida av:lle. 

Silloin ei varmaan kannata antaa lehdistölle lausuntoa, että "arvoitukseksi jää" miten lapsi katolle päätyi vaan todeta, että lapsen päätymistä katolle selvitellään. Eikö niin?

Toki kannattaa. Sillä saadaan uteliaat urkkijat paremmin aisoihin kuin lausunnolla, että asian selvittely on vielä kesken. Jos sanottaisin, että asiaa vielä selvitellään, urkkijat pyrkisivät saamaan kaikki yksityiskohdat tietoonsa, jotta voisivat repostella niillä pitkin palstoja. "Jää arvoitukseksi" tukki urkkijoiden suut ja antaa työrauhan tutkinnalle. Toki on mahdollista, että tapaus jää perusteellisista tutkimuksista huolimatta arvoitukseksi. Maailmassa sattuu paljon asioita, joille ei koskaan saada tarkkaa selitystä. 

minusta nimenomaan päinvastoin. Jos sanotaan noin "jää arvoitukseksi", se kuulostaa ikään kuin asia tiedettäisiin jo, mutta se halutaan salata eikä viitsitä kovin tarkasti tutkia. Jos taas sanotaan, että asiaa tutkitaan, se kertoo ihan normaalista toimintatavasta eikä tarvitse sen kummemmin miettiä, onko joku nyt tässä pimittämässä jotain tietoa. Joku selityshän tuolle asialle on, joten on hassua sanoa, että se olisi nyt jokin arvoitus, jos asiaa kuitenkin vielä tutkitaan. "Ei vielä tiedetä" on eri asia kuin "jää arvoitukseksi". Ensimmäinen antaa minulle lukijana "rauhan", että asia etenee niin kuin sen kuuluukin edetä. Jälkimmäisestä herää kysymys, miksi ihmeessä tämä jäisi arvoitukseksi. Tiedetäänkö jo, että syytä ei löydetä (eli ei tutkita)? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tätä tutkita mitenkään? Jää arvoitukseksi... Huh! Kyllä ihmiset on idi*tteja. Näköjään mitä vain voi tehdä ja selvitä ilman vastuuta. Ensinnäkin jos katolle johtaa vain tikkaat, miten ihmeessä kaksivuotias kiipeää tikkaita, joiden askelväli keskimääräisissä kerrostalon tikkaissa on puoli metriä? Ja vielä kolme kerrosta? Miten ihmeessä parivuotias voisi päätyä parvekkeen kautta katolle? Ei oikein mitenkään. Ainoa järkevä vaihtoehto on katolle johtava ovi, joka oli auki. Jos sitä ei ole, tutkisin tapahtumat lapsen hyvinvoinnin ja turvan kannalta hyvin tarkkaan.

Tottakai poliisi tutkii, mutta ei se meille kuulu tässä vaiheessa. Kaipa sitten tiedottavat kun saavat asioita selville. Ei se lapsi nyt taivastakaan ole sinne tipahtanut.

Tuskinpa tiedottavat muille kuin asianosaisille. Ei tällaiset tapaukset kuulu kenellekään muulle. 

Vierailija kirjoitti:

sisarukseni kiipesi 2,5 vuotiaana katolle (kerrostalossa asuimme). tiedän miten hän sen teki, joten kyllä nuo viranomaiset sen osaa selvittää. Lapset osaavat keksiä kaikenlaista eikä mitään sellaisia turvaratkaisuja ole, millä sen voisi estää. Eikä tarvitse olla, elämä on ja elämässä sattuu kaikenlaista yllättävää. hän pääsi karkaamaan kun äitini oli huolehtimassa minun hengitykseni kulusta (sairastin silloin muistaakseni hinkuyskää). Sen jälkeen vanhemmat sopivat tuon lapsosensa kanssa että jatkossa katolle kiivetään vain aikuisen kanssa, isä lähti ostamaan kiipeilyvarusteita kaupassa ja alkoi käyttämään tuota yliaktiivista ja motorisesti ennenaikojaan kehittynyttä lastaan kiipeilemässä metsässä puihin ja kallioille yms. Siihen loppui lapsen halu kiipeillä katolle, kun metsässä oli paljon jännempää. 

No kerro nyt ihmeessä meille uteliaille että miten sisaruksesi sinne meni.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tätä tutkita mitenkään? Jää arvoitukseksi... Huh! Kyllä ihmiset on idi*tteja. Näköjään mitä vain voi tehdä ja selvitä ilman vastuuta. Ensinnäkin jos katolle johtaa vain tikkaat, miten ihmeessä kaksivuotias kiipeää tikkaita, joiden askelväli keskimääräisissä kerrostalon tikkaissa on puoli metriä? Ja vielä kolme kerrosta? Miten ihmeessä parivuotias voisi päätyä parvekkeen kautta katolle? Ei oikein mitenkään. Ainoa järkevä vaihtoehto on katolle johtava ovi, joka oli auki. Jos sitä ei ole, tutkisin tapahtumat lapsen hyvinvoinnin ja turvan kannalta hyvin tarkkaan.

Tottakai tutkitaan. Tuohan oli vain pelastuslaitoksen kommentti. Heidän osaltaan asian käsittely loppui siihen, että lapsi pelastettiin katolta.

Muut viranomaiset tietenkin selvittävät mitä on tapahtunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tätä tutkita mitenkään? Jää arvoitukseksi... Huh! Kyllä ihmiset on idi*tteja. Näköjään mitä vain voi tehdä ja selvitä ilman vastuuta. Ensinnäkin jos katolle johtaa vain tikkaat, miten ihmeessä kaksivuotias kiipeää tikkaita, joiden askelväli keskimääräisissä kerrostalon tikkaissa on puoli metriä? Ja vielä kolme kerrosta? Miten ihmeessä parivuotias voisi päätyä parvekkeen kautta katolle? Ei oikein mitenkään. Ainoa järkevä vaihtoehto on katolle johtava ovi, joka oli auki. Jos sitä ei ole, tutkisin tapahtumat lapsen hyvinvoinnin ja turvan kannalta hyvin tarkkaan.

No totta hitossa tutkitaan :D Ei tällaisia tapauksia jätetä selvittämättä. Sen voi ihan järjellä päätellä. Tutkimukset vaan eivät valmistu ihan hetkessä eikä niistä raportoida av:lle. 

Silloin ei varmaan kannata antaa lehdistölle lausuntoa, että "arvoitukseksi jää" miten lapsi katolle päätyi vaan todeta, että lapsen päätymistä katolle selvitellään. Eikö niin?

Toki kannattaa. Sillä saadaan uteliaat urkkijat paremmin aisoihin kuin lausunnolla, että asian selvittely on vielä kesken. Jos sanottaisin, että asiaa vielä selvitellään, urkkijat pyrkisivät saamaan kaikki yksityiskohdat tietoonsa, jotta voisivat repostella niillä pitkin palstoja. "Jää arvoitukseksi" tukki urkkijoiden suut ja antaa työrauhan tutkinnalle. Toki on mahdollista, että tapaus jää perusteellisista tutkimuksista huolimatta arvoitukseksi. Maailmassa sattuu paljon asioita, joille ei koskaan saada tarkkaa selitystä. 

minusta nimenomaan päinvastoin. Jos sanotaan noin "jää arvoitukseksi", se kuulostaa ikään kuin asia tiedettäisiin jo, mutta se halutaan salata eikä viitsitä kovin tarkasti tutkia. Jos taas sanotaan, että asiaa tutkitaan, se kertoo ihan normaalista toimintatavasta eikä tarvitse sen kummemmin miettiä, onko joku nyt tässä pimittämässä jotain tietoa. Joku selityshän tuolle asialle on, joten on hassua sanoa, että se olisi nyt jokin arvoitus, jos asiaa kuitenkin vielä tutkitaan. "Ei vielä tiedetä" on eri asia kuin "jää arvoitukseksi". Ensimmäinen antaa minulle lukijana "rauhan", että asia etenee niin kuin sen kuuluukin edetä. Jälkimmäisestä herää kysymys, miksi ihmeessä tämä jäisi arvoitukseksi. Tiedetäänkö jo, että syytä ei löydetä (eli ei tutkita)? 

No, sinulle ei kuitenkaan tulla raportoimaan, vaikka jotain tiedettäisiinkin, joten koeta nyt vain kestää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

Osaan minäkin puhua, mutta niin vaan en kyennyt traumaattisen kokemuksen jälkeen kertomaan, mitä todella tapahtui. En, vaikka olin silloin jo 16-vuotias. Katsos kun muisti ei ole suoraan verrannollinen puhetaitoon. 2-vuotias on niin pieni, että voi pelästyessä mennä jopa ihan mykäksi. 

Voi mennä tai voi olla menemättä. Ei kuitenkaan voi kategorisesti sanoa, että 2-vuotias ei pysty kertomaan mitä on tapahtunut. Työskenteleminen lastensuojelussa ei anna riittävää asiantuntemusta tällaiselle väitteelle.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se sallasta pikkutytön napannut olento on tämänkin takana

Mikä juttu tää on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Miten voit tietää, kuinka lapsesi toimisi lastensuojelun kanssa, jos teillä ei siitä ole kokemusta? Aivan, et mitenkään. Puhetaito ei liity tähän asiaan mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

Osaan minäkin puhua, mutta niin vaan en kyennyt traumaattisen kokemuksen jälkeen kertomaan, mitä todella tapahtui. En, vaikka olin silloin jo 16-vuotias. Katsos kun muisti ei ole suoraan verrannollinen puhetaitoon. 2-vuotias on niin pieni, että voi pelästyessä mennä jopa ihan mykäksi. 

Eikä tuohon tarvita edes mitään traumaattista kokemusta. Riittää, että ympärillä häärää vieraita ihmisiä kyselemässä ja pällistelemässä, niin ei varmasti vastaa totuudenmukaisesti tai loogisesti. Ja itse asiassa näin voi käydä ihan normaalissakin vuorovaikutustilanteessa että mieli vaihtuu parissa sekunnissa ja asioista puhutaan vähän höpöjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Se, että lapsi osaa puhua kokonaisia lauseita, ei tarkoita että hän osaisi tuollaisessa tilanteessa kuvailla tarkasti tapahtumia ennen katolle joutumista. Voit todistaa tämän pyytämällä lastasi kuvailemaan, mitä teitte tänään aamulla. Mitä söitte aamupalaksi? Mitä äiti puhui? jne. Huomaat hyvin äkkiä, ettei se sujuvasti puhuva lapsesi muista niitä asioita. Siihen kun lisätään, että tällainen kattotapaus on lapselle varmasti hyvin pelottava kokemus, muisti on vielä tavallistakin heikompaa. Et voi sanoa tuollaista kokematta, että lapsesi olisi osannut selittää tapahtumat. Ethän voi kokematta tuollaista tietää, miten lapsesi toimii tavallisesta arjesta poikkeavissa tilanteissa. Et voi tietää edes sitä, miten itse toimisit. 

En tietenkään voi tietää ja tämä kielellisesti varhain kehittynyt lapseni on jo 18-vuotias eli en voi testata. Ihan hyviä pointteja sinulla, jos ne perustuvat tietämykseesi kehityspsykologiasta jne. Pitää myös ymmärtää se, että lasten kehityksessä on suuria eroja. Jos keskimäärin 2-vuotiaan muisti toimii tietyllä tapaa, voi ikäryhmästä löytyä yksilöitä, joiden aivojen kehitys on jo pidemmällä, vaikka keskimääräisen 3-vuotiaan tasolla. Älykkyyserot näkyvät jo hyvin varhain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

Osaan minäkin puhua, mutta niin vaan en kyennyt traumaattisen kokemuksen jälkeen kertomaan, mitä todella tapahtui. En, vaikka olin silloin jo 16-vuotias. Katsos kun muisti ei ole suoraan verrannollinen puhetaitoon. 2-vuotias on niin pieni, että voi pelästyessä mennä jopa ihan mykäksi. 

Voi mennä tai voi olla menemättä. Ei kuitenkaan voi kategorisesti sanoa, että 2-vuotias ei pysty kertomaan mitä on tapahtunut. Työskenteleminen lastensuojelussa ei anna riittävää asiantuntemusta tällaiselle väitteelle.

Tottakai voi pystyä kertomaan, mitä on tapahtunut, mutta 1) sitä ei voida olettaa kaikilta ja 2) voiko sitä kertomusta pitää kovin luotettavana. Tässähän meillä nyt on tapaus, jossa mitä ilmeisimmin lapsi ei ole tilannetta kovin kattavasti selittänyt, joten miksi meitä nyt kiinnostaisi, pystyykö joku tuon ikäinen jossain tietyssä tilanteessa ehkä mahdollisesti kertomaan jotain? Totuus nyt on se, että kaikki eivät kaikissa tilanteissa pysty ja siihen eivät nyt verbaalisesti ja sosiaalisesti lahjakkaiden taaperoiden kyvyt liity millään tavalla. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö siltä lapselta voi kysyä miten se sinne joutui?

Et ilmeisesti koskaan ole tavannut parivuotiasta, kun kuvittelet, että sellainen osaa vastata tuohon kysymykseen aukottomasti. Moni ei osaa 2-vuotiaana vielä edes muodostaa pidempiä lauseita. 

Kyllä ihan itsellänikin on parivuotias lapsi. Ei välttämättä osaisi tarkasti kertoa, mitä on tapahtunut, mutta ehkä lapsen sanomisista jotain voisi päätellä. Tiedän ettei kaikki kaksivuotiaat puhu. Toiset taas puhuu hyvinkin sujuvasti pitkiäkin lauseita, esimerkiksi omani. Me ei tiedetä osaako tämä katolla ollut lapsi puhua, voi vaikka osatakin.

No ei se sinun 2-vuotiaasikaan niin poikkeavan lahjakas ole, että osaisi kuvailla, miten lähti kotoaan ja kiipesi katolle. Älä edes kuvittele, että uskomme sellaista. Vaikka lapsi osaisi puhua kuinka sujuvasti, ei hän tuossa iässä osaa vielä kertoa menneistä tapahtumista tarkasti. 

No osaisi varmasti vastata kysymyksiin esim. Oliko ovi auki. Nousitko portaita. Kantoiko setä katolle tms.

Ei osaisi. 

t. lastensuojelussa työskennellyt

Ei pidä paikkaansa. Meidän perhe ei ole ollut tekemisissä lastensuojelun kanssa, mutta lapseni puhui 2-vuotiaana jo kokonaisia lauseita. Hän olisi osannut selittää tapahtuneen aikuiselle. Jotkut oppivat varhain puhumaan.

Hyvä! Olet lisäkseni ensimmäinen jonka lapsi osaa puhua, ilmeisesti.

Osaan minäkin puhua, mutta niin vaan en kyennyt traumaattisen kokemuksen jälkeen kertomaan, mitä todella tapahtui. En, vaikka olin silloin jo 16-vuotias. Katsos kun muisti ei ole suoraan verrannollinen puhetaitoon. 2-vuotias on niin pieni, että voi pelästyessä mennä jopa ihan mykäksi. 

Voi mennä tai voi olla menemättä. Ei kuitenkaan voi kategorisesti sanoa, että 2-vuotias ei pysty kertomaan mitä on tapahtunut. Työskenteleminen lastensuojelussa ei anna riittävää asiantuntemusta tällaiselle väitteelle.

No ei tarvitse kovin montaa 2-vuotiasta olla tavannut, kun pystyy tietämään, millä tasolla heidän muistinsa on. Lisäksi kun vähän käyttää omia aivojaan, pystyy päättelemään asioita. En itse työskentele lastensuojelussa, mutta kiinnostaisi kuulla perustelu sille, että lastensuojelussa työskenteleminen ei anna riittävää asiantuntemusta. Minun käsittääkseni se on nimenomaan lastensuojelu, joka tulee paikalle erilaisiin hätätilanteisiin, joissa on mukana lapsia. Jos sattuu olemaan sellaisissa tehtävissä, en ainakaan itse keksi parempaa asiantuntijaa kertomaan, miten minkäkin ikäisen lapsen voi odottaa toimivan hätätilanteessa ja miten ei. Kerro toki, kuka sinun mielestäsi tietää asian paremmin. Sinä itse ei ole nyt vaihtoehto.