Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En löydä enää koskaan ketään
10.06.2021 |
Erosin reilu puoli vuotta sitten ja tällä hetkellä tuntuu etten löydä enää koskaan ketään. Olen käynyt useillakin treffeillä, kukaan ei tunnu miltään. Pelkään että menetin kykyni kiinnostua muista ja rakastaa samalla kun menetin eksäni. En olisi halunnut erota. Pitäisi varmaan antaa itselleen vielä aikaa toipua erosta, mutta näin päälle kolmekymppisenä ei oikein ole aikaa odottaa hirveän pitkään jos haluaa perheenkin perustaa. Onko muilla ollut tätä tunnetta ettei enää ikinä löydä ketään ja silti on löytänyt?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole vielä toipunut erosta. Etsit eksäsi kaltaista sen entisen tilalle. Ei tule tapahtumaan. Jonain päivänä yllätät itsesi ihastumalla aivan toisenlaiseen.
Teen juuri tätä, tahtomattani vertaan kaikkia entiseen kumppaniini vaikka yritän olla tekemättä niin. En tiedä millä sen saa loppumaan.
Ap
Nyt tulee todella extreme vinkki mutta kokeilemisen arvoinen. Ole muutama kuukausi ilman että koitat korvata exäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tulisi löytää joku? Yksinkin voi elää.
Tällaiset kommentit ovat aika typeriä. Olen itse eronnut, ja tykkään asua yksin, enkä tunne kaipaavani varsinaisesti suhdetta. Mutta minulla onkin lapset jo tehtynä. Ainoa, miksi motivoidun etsimään uutta suhdetta, on se että kaipaan seksiä, seksuaalista vetovoimaa toisen kanssa, romantiikkaa jne. Ei seksuaalisuuskaan sen toisarvoisempi tarve tai halu ole kuin muutkaan. Niin joo, ja yhden illan jutuista en saa tyydytystä enkä sitä, mitä haen, joten ne eivät ole vaihtoehto. Kaikki suhdetta etsivät eivät ole jotain läheisriippuvaisia jotka eivät osaa asua ja olla itsekseen, vaan jotktu voivat olla esim. niin intohimoisia, että kaipaavat sille elämänalueelle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Et ole vielä toipunut erosta. Etsit eksäsi kaltaista sen entisen tilalle. Ei tule tapahtumaan. Jonain päivänä yllätät itsesi ihastumalla aivan toisenlaiseen.
Niin tai toiseen samantyyppiseen. Ei se kaikilla niin mene, että ihastutaan ihan kehen tahansa. Monella on juuri tietyntyyppiset ihmiset, jotka sytyttävät. Näin esim. itselläni.
t. ei ap
Älä urputa. Puoli vuotta ei ole aika eikä mikään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ainutlaatuinen ihminen on niin kovin monella - eksä?
Hyvä kysymys...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tulisi löytää joku? Yksinkin voi elää.
Tällaiset kommentit ovat aika typeriä. Olen itse eronnut, ja tykkään asua yksin, enkä tunne kaipaavani varsinaisesti suhdetta. Mutta minulla onkin lapset jo tehtynä. Ainoa, miksi motivoidun etsimään uutta suhdetta, on se että kaipaan seksiä, seksuaalista vetovoimaa toisen kanssa, romantiikkaa jne. Ei seksuaalisuuskaan sen toisarvoisempi tarve tai halu ole kuin muutkaan. Niin joo, ja yhden illan jutuista en saa tyydytystä enkä sitä, mitä haen, joten ne eivät ole vaihtoehto. Kaikki suhdetta etsivät eivät ole jotain läheisriippuvaisia jotka eivät osaa asua ja olla itsekseen, vaan jotktu voivat olla esim. niin intohimoisia, että kaipaavat sille elämänalueelle jotain.
Juuri niin. Minulle ei yksin oleminen ole ikinä ollut vaikeaa, kyse ei ole siitä. Mutta minulle tärkeä arvo elämässä on ollut perustaa perhe ja nyt kipuilen kovasti sitä jos en enää löydäkään kumppania jonka kanssa tämä tuntuisi hyvältä. En varmasti olisi lähtenyt deittimarkkinoille näin pian jos en ikäni takia tuntisi painetta siitä ettei aikaa ole loputtomasti odotella. Olen 32v.
Ap
Juuri taas 2 tuttua oli saanut herpes tartunnan. Ihmisillä on paljon kumppaneita nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nykypäivänä perheen perustaminen myöhemmällä iällä ole mikään ihneellisyys, moni saa lapsen ikävälillä 36-41 ja tietty osa aiemmin ja osa jopa myöhemmin.
Kukas tämä suomalainen julkkismalli sai juuri esikoisensa 44 v? Tuksukin lähemmäs 40? Meghan Markle taisi olla 36? Serkkuni on 39 ja raskaana.
Sama.. tosin erosta yli 5 vuotta. Kai se on se ensi rakkaus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nykypäivänä perheen perustaminen myöhemmällä iällä ole mikään ihneellisyys, moni saa lapsen ikävälillä 36-41 ja tietty osa aiemmin ja osa jopa myöhemmin.
Kukas tämä suomalainen julkkismalli sai juuri esikoisensa 44 v? Tuksukin lähemmäs 40? Meghan Markle taisi olla 36? Serkkuni on 39 ja raskaana.
En ole ap, mutta huomauttaisin vaan, että ilman hedelmöityshoitoja ja lahjamunasoluja ei välttämättä onnistu enää 44-vuotiaana. Joillain onnistuu, mutta en kehoittaisi ketään 32-vuotiasta perhettä toivovaa nojautumaan tällaiseen epärealistiseen toiveeseen. Olen itse 44-vuotias, ja joillain ikätovereilla on jo vaihdevuodet alkaneet.
Ja jos 32-vuotias tapaa vaikka tänä kesänä tulevan kumppanin, tuskin sitä laste heti laitetaan aluelle. Eli vähintäänkin kannattaisi olla vuosi yhdessä ennen lapsisuunnitelmia, mieluiten vähän pitempäänkin. Joten ne 36-vuotiaat esikoisvauvan äidit ovat todennäköisesti löytäneet kumppanin vaikkapa juuri 32-vuotiaana, seurustelleet jonkin aikaa, muuttaneet sitten yhteen ja asuttuaan yhdessä vähän aikaa, ovat alkaneet yrittää raskautta - joka ei ala välttämättä ihan heti. Ja sitten 9 kk:n raskauden jälkeen vauva syntyy 36-vuotiaalle äidille. Moni lähemmäs nelikymppinen joutuu yrittämään raskautta kuukausikaupalla ennen kuin tärppää.
Joten ap ei ole yhtään liian aikaisin liikkeellä, vaan siinä mielessä oikeaan aikaan, että nyt perheen perustaminen on vielä todennäköistä. Lähempänä 40 vuoden ikää se alkaa olla "toki mahdollista", nelikymppisenä ja yli "ei niin todennäköistä enää - mahdollisesti jopa hankalaa".
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykypäivänä perheen perustaminen myöhemmällä iällä ole mikään ihneellisyys, moni saa lapsen ikävälillä 36-41 ja tietty osa aiemmin ja osa jopa myöhemmin.
Kukas tämä suomalainen julkkismalli sai juuri esikoisensa 44 v? Tuksukin lähemmäs 40? Meghan Markle taisi olla 36? Serkkuni on 39 ja raskaana.
En ole ap, mutta huomauttaisin vaan, että ilman hedelmöityshoitoja ja lahjamunasoluja ei välttämättä onnistu enää 44-vuotiaana. Joillain onnistuu, mutta en kehoittaisi ketään 32-vuotiasta perhettä toivovaa nojautumaan tällaiseen epärealistiseen toiveeseen. Olen itse 44-vuotias, ja joillain ikätovereilla on jo vaihdevuodet alkaneet.
Ja jos 32-vuotias tapaa vaikka tänä kesänä tulevan kumppanin, tuskin sitä laste heti laitetaan aluelle. Eli vähintäänkin kannattaisi olla vuosi yhdessä ennen lapsisuunnitelmia, mieluiten vähän pitempäänkin. Joten ne 36-vuotiaat esikoisvauvan äidit ovat todennäköisesti löytäneet kumppanin vaikkapa juuri 32-vuotiaana, seurustelleet jonkin aikaa, muuttaneet sitten yhteen ja asuttuaan yhdessä vähän aikaa, ovat alkaneet yrittää raskautta - joka ei ala välttämättä ihan heti. Ja sitten 9 kk:n raskauden jälkeen vauva syntyy 36-vuotiaalle äidille. Moni lähemmäs nelikymppinen joutuu yrittämään raskautta kuukausikaupalla ennen kuin tärppää.
Joten ap ei ole yhtään liian aikaisin liikkeellä, vaan siinä mielessä oikeaan aikaan, että nyt perheen perustaminen on vielä todennäköistä. Lähempänä 40 vuoden ikää se alkaa olla "toki mahdollista", nelikymppisenä ja yli "ei niin todennäköistä enää - mahdollisesti jopa hankalaa".
N43
Hups, meni oma ikä tekstiin väärin. 43-v olen, ja siis jo tämän ikäisillä on joillain vaihdevuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tulisi löytää joku? Yksinkin voi elää.
Koska haluan kumppanin ja perustaa perheen.
Kyllä se kumppani saattaa jossain kohtaa osua kohdalle, mutta jos olet nainen niin se aikaikkuna lasten hankkimiseen on aika pieni. Tai kyllähän on mahdollista saada lapsia vielä vanhemmallakin iällä, mutta ei se naisena kauheasti enää nappaa vanhemmalla iällä. Itselläni ainakin oli ihan selvää, että jos ei kolmekymppisenä miestä löydy niin oon ilman miestä. Ja sillä on menty. Monenlaista työtöntä luuseria ja taivaanrannanmaalaria tuli kyllä tavattua. Näin jälkeenpäin ajateltuna mulla olisi pitänyt olla rima paljon korkeammalla silloin nuorena. Kaikki ystäväni olivat paljon vaativampia miesten suhteen ja saivat hyvät miehet. En vaan jotenkin silloin nuorena osannut ajatella niin, että mulla on joku "oikeus" vaatia mieheltä mitään. Kai se sitten tuli sieltä kotioloista kun oma faija oli ihan luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun tulisi löytää joku? Yksinkin voi elää.
Koska haluan kumppanin ja perustaa perheen.
Kyllä se kumppani saattaa jossain kohtaa osua kohdalle, mutta jos olet nainen niin se aikaikkuna lasten hankkimiseen on aika pieni. Tai kyllähän on mahdollista saada lapsia vielä vanhemmallakin iällä, mutta ei se naisena kauheasti enää nappaa vanhemmalla iällä. Itselläni ainakin oli ihan selvää, että jos ei kolmekymppisenä miestä löydy niin oon ilman miestä. Ja sillä on menty. Monenlaista työtöntä luuseria ja taivaanrannanmaalaria tuli kyllä tavattua. Näin jälkeenpäin ajateltuna mulla olisi pitänyt olla rima paljon korkeammalla silloin nuorena. Kaikki ystäväni olivat paljon vaativampia miesten suhteen ja saivat hyvät miehet. En vaan jotenkin silloin nuorena osannut ajatella niin, että mulla on joku "oikeus" vaatia mieheltä mitään. Kai se sitten tuli sieltä kotioloista kun oma faija oli ihan luuseri.
Tiedostan tuskallisen hyvin tuon aikaikkunan ja sehän tässä ahdistaakin. Eksäni oli hyvä mies ja hänen kanssaan olisin halunnut perheen perustaa, mutta suhde kaatui erinäisistä syistä. Nyt pelkään että mahdollisuudet menivät siinä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mä jätin kumppanin enkä kadu.
Mutta tuntuu että ihmisiä vaikka millä mitalla mulle mutta haluan elää nyt elämää itselle. Olen naimisissa itseni kanssa ja rakastan yksinoloa. Ihaninta
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ainutlaatuinen ihminen on niin kovin monella - eksä?
Oliko tässä tarkoitus kuulostaa runolliselta?
Ajatusviivan käyttöohje: https://www.kielikello.fi/-/ajatusviiva-ja-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se ainutlaatuinen ihminen on niin kovin monella - eksä?
Hyvä kysymys...
Suhteet ei välttämättä toimi vaikka toista kuinka rakastaisi.
Hyvä kemia on harvinaista kahden ihmisen välillä. Minä en viitsi edes lähteä treffailemaan miehiä. Sen ajan voi käyttää järkevämpään puuhaan.
Mistäs tiiät? Se oikea voi piileskellä vaikka seuraavan nurkan takana.Kyllä se vielä löytyy ja myöhemminkin ehtii perheen perustaa. Minä taas olisin oikein onnellinen sinkkuna.Kun saan exän potkittua helttiin, niin nautin OMASTA seurastani.Ehkä etsin jonkun myöhemmin, jos kiinnostaa. No perhe on mulla kyllä jo tehty/lapset siis.
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tiiät? Se oikea voi piileskellä vaikka seuraavan nurkan takana.Kyllä se vielä löytyy ja myöhemminkin ehtii perheen perustaa. Minä taas olisin oikein onnellinen sinkkuna.Kun saan exän potkittua helttiin, niin nautin OMASTA seurastani.Ehkä etsin jonkun myöhemmin, jos kiinnostaa. No perhe on mulla kyllä jo tehty/lapset siis.
Niin, sun tilanne on aivan täysin erilainen. Itsellänikin on lapset tehtynä, joten sinkkuus juuri tässä hetkessä ei haittaa sinänsä mitään, ja voin nauttia elämästä ja perheestä. Jos olisin lapseton, tuntuisi varmaan hyvin erilaiselta.
Alue: Aihe vapaa
Ovat.
Ap