Universumin olemassaolossa ei ole mitään järkeä

Vierailija kirjoitti:

Universumi on olemassa että kaikki tämä olevainen voisi olla olemassa. simppeliä. 

Pitääkö siis universumin pakosti olla niin äärettömän ääretön, jotta ihminen voisi olla olemassa? Jos tilaa olisi vähemmän, eikö ihmistäkään olisi? Onko kaikki se äärettömyys todellakin tarpeen vai miksi ihmeessä sitä lääniä on oltava niin hemmetisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Universumi on olemassa että kaikki tämä olevainen voisi olla olemassa. simppeliä. 

Pitääkö siis universumin pakosti olla niin äärettömän ääretön, jotta ihminen voisi olla olemassa? Jos tilaa olisi vähemmän, eikö ihmistäkään olisi? Onko kaikki se äärettömyys todellakin tarpeen vai miksi ihmeessä sitä lääniä on oltava niin hemmetisti?

Äärettömyys nyt vaan on universumin luonne. Sanotaan, että avaruus laajenee koko ajan. Mihin se laajenee? Tyhjyyteen? Mitä siellä avaruuden takana on?

Vierailija kirjoitti:

On vain kaksi vaihtoehtoa: joko tämä kaikki on syntynyt tyhjästä tai jotain on ollut olemassa aina. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on ihmisjärjelle mahdoton ajatus. Ihmisjärki ei kykene ymmärtämään äärettömyyttä tai ikuisuutta. Fysiikan lakien mukaan mitään ei voi syntyä tyhjästä. Materiaa tai energiaa ei voi syntyä tyhjästä. Jotain on siis pitänyt olla olemassa aina. Mitä se jokin on? Se ei voi olla materiaa, koska materiaa ei voi syntyä tyhjästä. Ensin on ollut jotain tämän maailman ulkopuolista, ulkopuolinen tietoisuus, havainnoitsija, Luoja. Kvanttifysiikan mukaan materia syntyy havainnoitsijasta. Luoja on ollut olemassa aina. Luoja tarkoittaa kaikkivaltiasta, ääretöntä, täydellistä rakkautta. Luojan olemusta on vaikea käsittää, mutta se on jotain suurempaa kuin tämä maailmankaikkeus. Koko maailmankaikkeus ja sen ulkopuolella oleva tila on ääretön. Me elämme äärettömyydessä. Eikö äärettömyyteen mahtuisi myös Luoja?

Millä päättelyketjulla saa tuohon kaikkeen "äärettömän, täydellisen rakkauden"? Ja mitä se siis tarkoittaa käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon aivan saletti, että tää maapallo on joidenkin olioiden The Sims-peli.

On kyllä jollain pelaajalla kuivakka maku kun riittää seurata sohvalla makoilua kymmeniä vuosia.

Mut sillä on jo yli 7 miljardia hahmoa, niin ei ehdi koko ajan jokaista juoksuttaa.

Tää kaikki voi olla vain yhden "olion" unta, toivottavasti heräis kohta, jolloin tämä kaikki huuhaa päättyisi yhtä nopeasti kuin se syntyikin. Jos joku olisi muka tämän luonut, niin onpa tehnyt monimutkaiseksi, tuohon en usko.

Miettikääpä jos jonkun happiatomin elektronilla olisi elämää? Sillä on ydin (aurinko) ja elekroneja (planeettoja) sitä kiertämässä. Kuinka äärettömältä heidän mielestään ympäristö näyttäisi. Heidän kaikkeutensa laajenisi kun tuuli puhaltaa atomeja eri suuntiin.

Siellä sitten pohtivat että mihinkä tämä heidän kaikkeutensa laajenee, kun se meidän mielestä on pieni tuulen vire. Heidän aikansa miljoona vuotta olisi meidän silmänräpäys....Eli saatamme olla jonkun suuremman kokonaisuuden yksi hitunen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On vain kaksi vaihtoehtoa: joko tämä kaikki on syntynyt tyhjästä tai jotain on ollut olemassa aina. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on ihmisjärjelle mahdoton ajatus. Ihmisjärki ei kykene ymmärtämään äärettömyyttä tai ikuisuutta. Fysiikan lakien mukaan mitään ei voi syntyä tyhjästä. Materiaa tai energiaa ei voi syntyä tyhjästä. Jotain on siis pitänyt olla olemassa aina. Mitä se jokin on? Se ei voi olla materiaa, koska materiaa ei voi syntyä tyhjästä. Ensin on ollut jotain tämän maailman ulkopuolista, ulkopuolinen tietoisuus, havainnoitsija, Luoja. Kvanttifysiikan mukaan materia syntyy havainnoitsijasta. Luoja on ollut olemassa aina. Luoja tarkoittaa kaikkivaltiasta, ääretöntä, täydellistä rakkautta. Luojan olemusta on vaikea käsittää, mutta se on jotain suurempaa kuin tämä maailmankaikkeus. Koko maailmankaikkeus ja sen ulkopuolella oleva tila on ääretön. Me elämme äärettömyydessä. Eikö äärettömyyteen mahtuisi myös Luoja?

Millä päättelyketjulla saa tuohon kaikkeen "äärettömän, täydellisen rakkauden"? Ja mitä se siis tarkoittaa käytännössä?

Jumala on rakkaus, täydellinen rakkaus. Raamatussa sanotaan, että "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämä" (Joh 3:16). Kaikki rakkaus on lähtöisin Jumalasta. Jumala on täydellinen rakkaus. Sen sijaan rakkauden vastakohta, kaikenlainen pahuus on lähtöisin paholaisesta. Tämä maailma on paholaisen vallassa, mutta Jumala on voittanut maailman. Rakkaus on aina lopulta suurempi kuin pahuus. Lopulta rakkaus ja valo voittaa. Uskomalla Jeesukseen voi päästä kuoleman jälkeen Jumalan yhteyteen ikuiseen rakkauteen ja valoon.

Mä tulin juuri ajatelleeksi, että mitä jos elämän tarkoitus onkin vain luoda energiaa. Liike-energiaa ja lämpöä. Mitä jos maapallo onkin vain atomi tai jokin ultra atomi (mistä ihmiset eivät vielä tiedä)?

Vierailija kirjoitti:

Einsteinin mukaan ymmärrämme ehkä 1/100:n verran universumistamme tällä hetkellä. Sekin on tietysti paljon verrattuna 100-200 vuoden takaiseen tilanteeseen. Paljon on vielä/edelleen tietämättä...

Ihmisen tietämys oli suurimmillaan ennen ajanlaskun alkua. Tähtienväliset vierailijat kävivät silloin tervehtimässä meitä ja jakoivat paljon tietoa universumista maailman kansoille. Tästä löytyy mainintoja muinaisissa kirjoituksissa, arkkitehtuurissa ja taiteessa, sekä perimätiedossa. Yksi näistä on Vanhassa Testamentissa mainitut kymmenen käskyä, jotka Mooses kävi noutamassa hohtavan pilven sisältä.

Aikojen saatossa tuo yhteys ja tiedot ovat kuitenkin hävinneet.

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on ollut olemassa aina ja ikuisesti. Siinäpä se totuus. On vain ihmisen kuvitelmaa, että kaikella pitäisi olla alku.

Miten ihminen pystyisi tuon ymmärtää? Miten ainaisuuden voi kuvitella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ennen alkuräjähdystä koko universumi ollut tiivistettynä yhteen pisteeseen. Ei siis tyhjästä räjähtänyt ja tullut kaikki tämä materia.

Kyllä, mutta miten se universumi on tiivistynyt siihen yhteen pisteeseen? Mistä se kaikki materia on siihen ilmestynyt?

Jonkinlaisesta syklistä voisi olla kyse. Eli jossain vaiheessa tämä universumi supistuu taas yhdeksi pisteeksi. Kunnes taas räjähtää. Mutta mistä se kaikki materia on alunperin tullut, ei tiedä.

Materia syntyy alkuaineista, mutta mistä ne alkuaineet ovat syntyneet?

Vierailija kirjoitti:

Ajattele että koostumme atomeista, jotka ovat 99,99 % tyhjyyttä. Se vasta onkin mystistä. Ja se, että kvanttifysiikassa tutkimusten mukaan aaltofunktio romahtaa hiukkaseksi tietoisen havainnoitsijan vaikutuksesta. Käytännössä materia syntyy havaitsijan vaikutuksesta, eli tietoisuus synnyttää materian eikä toisin päin. Tai että hiukkaset joista koostumme voivat lomittuneessa tilassa olla yhteydessä toisiinsa paikasta riippumatta. Täysin järjettömiä ilmiöitä, joita ei edes fyysikot osaa yksimielisesti selittää. Ja niiden pohjalta rakentuu koko maailma ja niiden pohjalta on tuotettu suurin osa viime vuosikymmenien tieteellisistä saavutuksista. 

Tuo tulkinta tietoisesta havainnoijasta on vain yksi mahdollinen tulkinta. Niitä on monia muitakin.

Voi voi. Kun ei ollut aikaa, ei ollut ns. jumalaakaan luomassa yhtään mitään.

Voi voi. Kun ei ollut aikaa, ei ollut ns. jumalaakaan luomassa yhtään mitään. Ei ole mitään ns luojaa. Ihminenhän voi uskoa mihin huvittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Universumi on olemassa että kaikki tämä olevainen voisi olla olemassa. simppeliä. 

 

Pitääkö siis universumin pakosti olla niin äärettömän ääretön, jotta ihminen voisi olla olemassa? Jos tilaa olisi vähemmän, eikö ihmistäkään olisi? Onko kaikki se äärettömyys todellakin tarpeen vai miksi ihmeessä sitä lääniä on oltava niin hemmetisti?

 

Äärettömyys nyt vaan on universumin luonne. Sanotaan, että avaruus laajenee koko ajan. Mihin se laajenee? Tyhjyyteen? Mitä siellä avaruuden takana on?

Jumalan rakastava läsnäolo.

Uskooko joku Kemiläisen Esko Valtaojan sekä Lahtelaisen Kari Enqvistin avaruushöpötyksiä ja kannanottoja Jumalan olemassaoloon.  Eskon puujalkahuumori on todella ankeaa ja Karin itseriittoista yninää harva jaksaa kuunnella. Onneksi molemmat ovat eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Einsteinin mukaan ymmärrämme ehkä 1/100:n verran universumistamme tällä hetkellä. Sekin on tietysti paljon verrattuna 100-200 vuoden takaiseen tilanteeseen. Paljon on vielä/edelleen tietämättä...

Vähän on jo edetty Einsteinin ajoista pääasiassa Hubblen ansiosta. Luku on silti alle 4% koko universumista.

Olin itse ennen umpiateisti mutta tämän tajuttuani oli siirryttävä agnostikoksi. Tuohon jää 96% mahdollisuus että universumi sisältää melkoisen yllätyksen. 🤷