Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti, seurustelisitko itsesi kanssa?
Jos vastaan tulisi melkein täysi kopiosi (luonteeltaan ja mielenkiinnoiltaan yms), mutta vastakkaista sukupuolta, niin voisitko seurustella hänen kanssaan? Jos oletetaan, että ulkonäkö olisi miellyttävä.
Minä en voisi. Kaksi tällaista jääräpäätä olisi huono yhdistelmä.
Kommentit (675)
En todellakaan. Mitä ihmettä minun kopio toisi suhteeseen tai täydentäisi minua!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä! Olen hyvä, ellen lähes täydellinen!
En todellakaan, menis ihan pelkäksi sohvalla retkottamiseki koko elämä, onneksi mies on vähän aktiivisempaa sorttia kuin minä ja saa siten mutkin tekemään asioita.
Helposti. Kumpikaan ei välittäisi seksistä, mutta muusta läheisyydestä kyllä, joten olisi ihannesuhde.
Olen varmasti hyvä kumppani. Mutta jos seurustelisin itseni kopion kanssa me uuvutettaisi itsemme jatkuvalla huolehtimisella ja paapomisella. Tulis jo riita kumpi saa huolehtia toisesta ja lelliä..
Seksi olisi kyllä aivan mahtavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelpuuttaisin korkeintaan fwb-suhteeseen.
No en todellakaan.
Syyt:
-läski
-introvertti
-ei jaksa puhua
-usein omissa maailmoissa
-ahdistunut ja masentunut
-tarvitsee omaa aikaa ja kammoaa sitoutumista
-varaton
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei me sovittaisi toisillemme. Tulisi helposti riitaa.
Paha! Voisihan meillä olla hauskaa, kun katsoisimme samoja tv ohjelmia. Nauraisimme samoille asioille. En tiedä jaksaisinko katsella moista laiskottelijaa ja toisaalta yltiöinnokasta liikunnanharrastajaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, kumppanin valinnassa on sattunut kohdalle henkilö jolla on omia heikkouksiani korjaavia ominaisuuksia. Kaksi minua ei yksinkertaisesti toimi yhteen kovin hyvin.
Joo, kyllä varmaan. Me ollaankin miehen kanssa paljon samanlaisia, ehkä juuri ne asiat joita voisin miehessäni muuttaa on niitä joita itsessäni on. Mies on vanhemmiten jotenkin muuttunut, tullut kiukkuisemmaksi eikä kannusta mua samalla tavalla kuin ennen, ja seksielämäkin on hiipunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonteen puolesta, joo.
Joo olen 7v. seurustellut naisena miehen kanssa jolla sama luonne.Samat arvot,mieltymykset elämä.
Vakipanoksi kelpuuttaisin :/ Töihin palkkaisin myös koska olen aika hyvä työntekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa melkein seurustelenkin. 😄 Miesystävä on niin samanlainen kuin itse olen, että monesti naureskellaan jopa kavereiden kanssa, että ollaanko sama ihminen mutta vaan eri sukupuolta.
On meissä toki erojakin, luonnollisesti. Mutta niin samanlaisia ollaan, että kaverit ihmetelleet kuinka ei päädytty yhteen aikaisemmin, kun huomasivat miten hyvä kemia meillä on ja miten samalla tavalla ajatellaan ja nähdään tämä elämä ja maailma. Sekä hyvät että huonot puolet mätsää; ollaan syvällisiä keskustelijoita, fiksuja ja kilttejä mutta myös jääräpäisiä. 😄
Voisi jopa toimia. Mulla on paha paniikkihäiriö ja jos kopioni olisi samanlainen, voisimme yhdessä tukea toisiamme. Ei tarvitsisi selitellä tuntemuksiaan, kun toinen tietäisi täysin miltä toisesta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
No en todellakaan.
Syyt:
-läski
-introvertti
-ei jaksa puhua
-usein omissa maailmoissa
-ahdistunut ja masentunut
-tarvitsee omaa aikaa ja kammoaa sitoutumista
-varaton
Sinähän olet kuin minä. Ja ei, itsekään en katselisi itseäni parisuhteessa päivääkään.
N40+
En, koska suhde olisi tylsä ja ankea enkä tykkää yhtään ylipainosta tai liikkumattomuudesta.
Miksi seurustelisin kun en saisi sellaisesta parisuhteesta mitään uutta tai lisää elämääni?
Meillä on miehen kanssa paljonkin samoja luonteenpiirteitä, mutta tarkan kopion kanssa en kyllä jaksaisi. Mulla on tapana jättää asioita viimetippaan ja on hämmentävän vaikea välillä hoitaa ihan normaaleja asioita. Laskuja tms vaikka olen korkeasti koulutettu ja hyvin töissä menestyvä ihminen. Tsemppaan näissä aika paljon miehen takia. Ihan pulassa varmaan oltaisiin jos tuossa vieressä olis toinen samanlainen.
Kyllä, ehdottomasti. Olen suurenmoinen ja ainutlaatuinen. Nostaisin itseni jalustalle ja palvoisin 24/7.