Lue keskustelun säännöt.
Älkää hyvä ihmiset eläkö sitku kun jään eläkkeelle-elämää!
08.06.2021 |
Jos on varaa, irrottautukaa työelämästä vielä kun on terve ja pystyy nauttimaan elämästä. Kun jäät eläkkeelle olet vähintään 65 v ja vanha. Moni ei oikein tajua, että oikeasti on jo vanha kun jää eläkkeelle. Jos edes elät sinne asti. Moni ei elä. Ja vaikka elät, niin max muutama hyvä ja terve vuosi aikaa ennen kuin krempat ja sairaudet iskee. Sitten kuoletkin jo pois tai suuri eläkkeesi menee hoitokodin maksuihin.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ei ole myöskään työnantajien orjia, joita voi kiristää huonoilla työehdoilla. Tarpeeksi moni kun tekee näin, joutuu työnantajat taistelemaan jäljelle jääneestä työvoimasta.
Kukas elättää sitten lokinpojan, kun kukaan ei tee töitä?
Työnantajat joutuvat nostamaan palkkaa jos halua tekijän. Ja tietenkin irrottautujat elävät omilla sijoitustuotoillaan. Työttömyyskin vähenee kun osa lähtee vapaaehtoisesti.
Mites niille sijoitustuotoille käy, kun yritysten kannattavuus heikkenee ja voitot joudaankin maksamaan palkkoina ulos?
Miksi se heikkenee?
Miksi? Eli sjoitustuotot, kuten osakkeet perustuvat yriysten voitonjakoon tai markkina-arvon nousuun. Jos yritykset joutuvat nostamaan palkkoja kun jengi ei mene eneää töihin, niin tälläkö ei palstasijoittajien mukaan ole mitään tekemistä yritysten tuloskunnon kanssa.
Te kyllä jaksatte yllättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, eliniänodotteen noustua nykyään ehditään elää peräti pari vuosikymmentä eläkkeellä ja se on kansantalouden näkökulmasta jopa liikaa...
Kuka vaan voi kuolla koska vaan. Jos sitä alkaa pelätä, ei kannata ollenkaan kouluttautua ja hankkia töitä. Mutta kun se työura on useimmille väylä hyvään elämään. Antaa rytmiä ja sisältöä elämään ja rahaa mukavuuksiin.
Eliniänodote ei kuitenkaan kerro minkälaista se elämä laadultaan on. Suurimmalla osalla ikääntyvästä väestöstä on suhteellisen paljon terveysongelmia ja iso osa on elossa ainoastaan kolesteroli- ja sydänlääkkeitten takia. Ei silloin 70-vuotiaana enää mennä ja tehdä niiku 30-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, eliniänodotteen noustua nykyään ehditään elää peräti pari vuosikymmentä eläkkeellä ja se on kansantalouden näkökulmasta jopa liikaa...
Kuka vaan voi kuolla koska vaan. Jos sitä alkaa pelätä, ei kannata ollenkaan kouluttautua ja hankkia töitä. Mutta kun se työura on useimmille väylä hyvään elämään. Antaa rytmiä ja sisältöä elämään ja rahaa mukavuuksiin.
Eliniänodote ei kuitenkaan kerro minkälaista se elämä laadultaan on. Suurimmalla osalla ikääntyvästä väestöstä on suhteellisen paljon terveysongelmia ja iso osa on elossa ainoastaan kolesteroli- ja sydänlääkkeitten takia. Ei silloin 70-vuotiaana enää mennä ja tehdä niiku 30-vuotiaana.
Juuri näin. Nuoret eivät osaa kuvitella että ikä oikeasti rajoittaa. Sitä on vaikeaa kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Keskimääräinen työeläke on noin puolet palkkatasosta eli alle 1,7 tonnia ja siis se on työeläke, etkä pääse edes siihen, jos olet jäänyt työttömäksi ennen eläkeikää. Tuolla ei kyllä paljon "eletä", joten hulluhan se on, joka ehdoin tahdoin jää ennen eläkeikää vapaaehtoisesti töistä pois! Hullu tai perintörikas.
Minusta se ei ole yhtään hullua. Minä en saa edes palkkaa 1700 euroa, saati että eläke tulisi olemaan noin paljon. Kyllä sillä summalla tavallinen ihminen elää, vaikka sinä et eläkään, koska haluat kuluttaa kuluttaa ja kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta oli kätevämpää vain eläköityä 33 vuotiaana.
Näitä nuorena eläköityviä on Suomessa liian paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut normaalipainoinen/hoikka, liikkunut kohtuullisen paljon (esim juossut 10 km lenkkejä), syönyt monipuolisesti, en juo mutten ole absolutistiksan, elänyt sosiaalisesti aktiivista elämää ja olen lisäksi positiivinen ja optimistinen luonne. Minulla on pari lasta ja hyvä ja tasapainoinen ydinperhe. Mulla on hyvät perintötekijät, isomummuni ja mummuni ovat eläneet yli 93-vuotiaiksi. Olen nyt 48v.
Ja silti sain syöpädiagnoosin vuosi sitten. On erittäin todennäköistä, että tämä on viimeinen kesäni.
Onneksi olen elänyt koko työikäni siten, että olen harrastanut ja matkustellut aina kun on ollut mahdollista. En ole elänyt sitku-elämää. Ja vaikka matkani päättyykin kesken, en kadu mitään. Teen edelleen töitä vaikka olisin oikeutettu eläkkeeseen. Eniten surettaa 8-vuotias pieni poika joka jää äidittömäksi, mutta onneksi täysi-ikäiset sisarukset ovat luvanneet auttaa isää hänen huolenpidossaan❤️.
Siunausta elämääsi ja tulevaan, siihenkin joka on vielä edessä, ajassa tai muualla. Kannattaa tehdä "rauha" ylöspäin ja lepopaikka tulee varmistettua.
Kuitenkin niin tai näin, toivon sydämmestäni sinulle hyvää kaunista, erityistä kesää.
En eläkään. Elän "sitku voitan lotossa" -elämää. Se on paljon hohdokkaampaa kuin vain eläkkeen kanssa sitkuttelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turha mennä Pattayalle yli 70v eläkeläisenä.
Joku jo sanoikin ikä tuo tullessaan rajoituksia.
Tiedän naisen joka 50nä ajoi euroopan halki, nyt ei enää pystyisi, on tullut useampaa remppaa ja lääkettä jne sen verran. Hän on nyt 66v. Eli jotkut haavet on hyvä toteuttaa kun kunto sallii, toisiin haaveisiin iällä ei ole niin paljon vaikutusta. Lentoliput kouraan ja vakuutus=matkat sujuu:).
Oppimasta ei koskaan kannata myöskään lakata, päinvastoin. Joko työn kautta tai ihan vain pääkopan kunnossa pitämiseksi. Kunnossapysymisen eteen kannattaa hieman työtä tehdä, mutta adrenaalirääkit ei sovi kaikille.
Oikein hyvää ikääntymistä kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ei ole myöskään työnantajien orjia, joita voi kiristää huonoilla työehdoilla. Tarpeeksi moni kun tekee näin, joutuu työnantajat taistelemaan jäljelle jääneestä työvoimasta.
Kukas elättää sitten lokinpojan, kun kukaan ei tee töitä?
Työnantajat joutuvat nostamaan palkkaa jos halua tekijän. Ja tietenkin irrottautujat elävät omilla sijoitustuotoillaan. Työttömyyskin vähenee kun osa lähtee vapaaehtoisesti.
Mites niille sijoitustuotoille käy, kun yritysten kannattavuus heikkenee ja voitot joudaankin maksamaan palkkoina ulos?
Miksi se heikkenee?
Miksi? Eli sjoitustuotot, kuten osakkeet perustuvat yriysten voitonjakoon tai markkina-arvon nousuun. Jos yritykset joutuvat nostamaan palkkoja kun jengi ei mene eneää töihin, niin tälläkö ei palstasijoittajien mukaan ole mitään tekemistä yritysten tuloskunnon kanssa.
Te kyllä jaksatte yllättää.
Maailmassa on aika paljon sijoituskohteita. Sellaisiakin, jotka eivät ole riistäjiä mutta silti tuottavat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin ei ole myöskään työnantajien orjia, joita voi kiristää huonoilla työehdoilla. Tarpeeksi moni kun tekee näin, joutuu työnantajat taistelemaan jäljelle jääneestä työvoimasta.
Kukas elättää sitten lokinpojan, kun kukaan ei tee töitä?
Työnantajat joutuvat nostamaan palkkaa jos halua tekijän. Ja tietenkin irrottautujat elävät omilla sijoitustuotoillaan. Työttömyyskin vähenee kun osa lähtee vapaaehtoisesti.
Mites niille sijoitustuotoille käy, kun yritysten kannattavuus heikkenee ja voitot joudaankin maksamaan palkkoina ulos?
Voitot kuuluvat osakkeenomistajille eivät palkollisille. Tarpeen vaatiessa voitot jaetaan sijoittajille ja palkolliset irtisanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taytyy sanoa että näin ansiosidonnaisella ollessani viimeiset puolivuotta ovat olleet elämäni seesteisimpiä aikoja. Ei stressiä ei huolta huomisesta. Saa vaan olla ja nauttia elämästä. Eläkeikä pitäisi laskea max 50 ikävuoteen. Sitten kaikille 2000€ tasaeläke.
Ne tehköön työtä hamaan vanhuuteen asti jotka siitä nauttivat.
Minun tuttavani on ollut jo 40 vuotta eläkkeellä, 1980-luvulla pääsi jo 53-vuotiaana eläkkeelle, tämä tuttava osti juuri toisen omistusasunnon.
Kodinhoitajat ei nykyään siivoa. Jokaisen eläkeläisen täytyy ostaa siivouspalvelut, jos ei omaiset siivoa. Mitä isompi asunto, sen kalliimpaa on siivous. Leskeneläke loppuu nuoremmilta sukupolvilta ja eläkeläisen asumistuessa neliöraja on 70 neliötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse elän tällä hetkellä sitku-elämää. En toki omasta tahdostani, vaan koronan vuoksi.
Mulla on tosi rankka työ ja paljon ylitöitä. Olen tottunut lomilla matkustelemaan paljon, jota en ole nyt pystynyt 1,5 vuoteen tekemään.
Minulla on myös paljon sellaisia ympärivuotisia liikuntaharrastuksia, joista saa työasiat nopeasti pois mielestä ja jotka ovat todella mukavia. Harmi vaan, että koronan vuoksi osa näistä liikuntapaikoista on ollut kiinni.
Joten koronavuotena ei ole muuta tekemistä kuin työ, työ, työ.
Ehkä kun päästään taas matkustamaan, ajatukseni muuttuu.
Tiedän vain, että jos NYT jäisin eläkkeelle, eläkkeeni olisi niin pieni, ettei olisi varaa matkustaa. Siihen on kuitenkin vielä useampi vuosi jäljellä, jollei yt-neuvotteluissa jää luu käteen.
Minun näkökulmastani sinä elät sitku-elämää myös normaalioloissa. Sellaisena pidän sitä, jos töissä puurretaan hampaat irvessä aina seuraava loma/matka mielessä. Elämä on kuitenkin enimmäkseen sitä arkea, siitä kannattaa tehdä hyvää ja olla siinä läsnä. Ehkä sinulle sopisi joku työ, jossa pääsisit matkailemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
65 vuotias ei ole ollenkaan vanha, jos hän on muutoin terve.
Siinä on hyvää elämää jäljellä vielä 15 vuotta.
Omassa suvussani ja ystävien piirissä, on 80 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka edelleen ajavat autollaan.
Matkustavt paljon, hoitavat mökkinsä peruna-ja yrttimaat, kolaavat omakotitalonsa pihat lumesta jne.
Tärkeintä on pitää kunnostaan huolta jo ajoissa. Se on terveys mikä määrittää ihmisen vanhuuden.
Se ratkaisee, miten jaksaa toimia, olla aktiivinen, harrastaa ja asua omassa kodissaan lopun elämänsä.
Juuri näin. Sinänsä olen ap:n kanssa samaa mieltä, koska isäni ja veljeni ovat kuolleet ennen eläkeikää. Muuten olen ihmetellyt miten eri tavalla ihmiset vanhenevat ja väitän, että OSAKSI syynä on ihan asenne. Olen harrastuksen myötä tavannut paljon n. 70-80 -vuotiaita, jotka elävät hyvin aktiivista elämää ja ovat elämännälkäisiä. Jos lonkka kremppaa, se leikataan ja jatketaan menoa. Suvussani maalla on sitten näitä, jotka ova niin vanhoja, niin vanhoja, ja tässähän se elämä sitten jo olikin, katsoisin Kauniit ja rohkeat jos näkisin, nyt tuijotan ikkunasta ulos.
Lisään vielä sen, että tässä taustalla on paljolti koulutustausta ja se asenne, joka on AINA ollut elämään. Suvussani on näitä, joille onni ja autuus on joku TV:n aivoton komediasarja, jonka parissa sitten rentoudutaan, kun elämä on muuten niin kurjaa ja tylsää. Älyllinen uteliaisuus on täysi nolla. Edessä päin ei ole mitään odotettavaa (paitsi sen ohjelman seuraava jakso), eikä IKINÄ ole asetettu esim. mitään tavoitteita. Jos vastaan tulee ongelma, siitä nuristaan, ratkaisemisen sijaan. En haluaisi kuulostaa kovalta, mutta itselleni on tullut tosi kova vimma elää ihan toisenlainen elämä, vaikka sitten kuulostankin joltain kaupunkihienostelijalta.
Pidän outona, että teet tästä maalaisuus vs. kaupunkilaisuus -kysymyksen. Yhtä lailla lähiöissä makailee myös sitä passiivista ikäväestöä, joka kuluttaa aikaansa Kaunareita katsellen ja naapureita kytäten. Ja maaseudulla on ikäihmisiä, jotka nikkaroivat, retkeilevät, matkailevat, liikkuvat luonnossa ja ovat aktiivisia paikallisyhdistyksissä.
Tarkoitan sitä, että sukulaiset (lähinnä äitini), joiden elämä on tosi pysähtynyttä, asuvat maalla, ja hänelle se tuntuu olevan juuri maalaisuus/kaupunkilaisuuskysymys. Hän on itse siis maalta kotoisin, asunut sitten "etelässä" työvuosina ja eläkkeellä taas maalla. Hän jaksaa korostaa väsymykseen saakka, miten maalla on mukavaa ja me ihmiset kaupungissa hienostelijoita. Jos otan elämään sanoisinko aktiivisemman ja uteliaamman asenteen, asetan tavoitteita, työskentelen niiden eteen jne. elän äitini näkövinkkelistä omituista kaupunkielämää. Toki ymmärrän, että myös maalla asuu aktiivisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, eliniänodotteen noustua nykyään ehditään elää peräti pari vuosikymmentä eläkkeellä ja se on kansantalouden näkökulmasta jopa liikaa...
Kuka vaan voi kuolla koska vaan. Jos sitä alkaa pelätä, ei kannata ollenkaan kouluttautua ja hankkia töitä. Mutta kun se työura on useimmille väylä hyvään elämään. Antaa rytmiä ja sisältöä elämään ja rahaa mukavuuksiin.
Eliniänodote ei kuitenkaan kerro minkälaista se elämä laadultaan on. Suurimmalla osalla ikääntyvästä väestöstä on suhteellisen paljon terveysongelmia ja iso osa on elossa ainoastaan kolesteroli- ja sydänlääkkeitten takia. Ei silloin 70-vuotiaana enää mennä ja tehdä niiku 30-vuotiaana.
Sukulaismies elää sydänläkkeiden varassa. Hengätsyy jo rapuissa kävelemisestä tai 50 metrin kävelystä. Elämä on yhtä makaamista ja rauhallisesti ottamista. Ikää 70+.
Vierailija kirjoitti:
Taytyy sanoa että näin ansiosidonnaisella ollessani viimeiset puolivuotta ovat olleet elämäni seesteisimpiä aikoja. Ei stressiä ei huolta huomisesta. Saa vaan olla ja nauttia elämästä. Eläkeikä pitäisi laskea max 50 ikävuoteen. Sitten kaikille 2000€ tasaeläke.
Ne tehköön työtä hamaan vanhuuteen asti jotka siitä nauttivat.
Tämä. Näin riittäisi työpaikkoja nuorille ja työhaluisille. Tasaeläke kaikille, hyvätuloiset säästäköön lisäeläkettä palkoistaan. Viiteenkymppiin mennessä on jokainen yritteliäs ehtinyt perustaa perheen ja maksaa asuntolainat, jos töitä on kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, eliniänodotteen noustua nykyään ehditään elää peräti pari vuosikymmentä eläkkeellä ja se on kansantalouden näkökulmasta jopa liikaa...
Kuka vaan voi kuolla koska vaan. Jos sitä alkaa pelätä, ei kannata ollenkaan kouluttautua ja hankkia töitä. Mutta kun se työura on useimmille väylä hyvään elämään. Antaa rytmiä ja sisältöä elämään ja rahaa mukavuuksiin.
Eliniänodote ei kuitenkaan kerro minkälaista se elämä laadultaan on. Suurimmalla osalla ikääntyvästä väestöstä on suhteellisen paljon terveysongelmia ja iso osa on elossa ainoastaan kolesteroli- ja sydänlääkkeitten takia. Ei silloin 70-vuotiaana enää mennä ja tehdä niiku 30-vuotiaana.
Sukulaismies elää sydänläkkeiden varassa. Hengätsyy jo rapuissa kävelemisestä tai 50 metrin kävelystä. Elämä on yhtä makaamista ja rauhallisesti ottamista. Ikää 70+.
Mutta niin kauan mennään kuin jaksetaan! Murehditaan sitä jaksamattomuutta sitten, kun se tulee eteen, ei etukäteen.
Minullakin on kuusikymppisenä kolesteroli- ja verenpaine- ja verenohennuslääkitys, mutta sydämeni on silti hyvässä kunnossa, terve ja vahva, sanoi sydänlääkäri.
Muutama vuosi sitten ostimme ison talon Espanjasta. Sinne olen edestakaisin matkustellut myös korona-aikana nauttimaan auringosta ja elämästä. Olen pyrkinyt elämään mahdollisimman normaalia elämää ja tekemään niitä asioita, joista nautin. Ihan kivaa elämää edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin aloituksestasi ja kommenteistasi kuuluu lävitse parikymppisen ihmisen täydellinen tietämättömyys eläkkeestä, ikäennusteista sekä vielä päälle päätteeksi tolkuton ikärasismi.
Annapa kun arvaan, olet pätkätyöläindn ja kärkyt kuusikymppisen kollegasi vakkaripestiä...? Kuule, ei se ole sanottua, että sitä pannaan enää avoimeksi, vaikka se kollega ottaisikin ja tekisi taloudellisen harakirin lähtemällä työelämästä ennen aikojaan.
Tai että juuri sinut siihen avoimeen työpaikkaan palkattaisiin...
En ole aloittaja, mutta huomautan, että aloittajan viestin ensimmäiset sanat olivat "Jos on varaa". Mainitsemistasi syistä useimmilla ei ole varaa, mutta ei aloittajakaan väittänyt muuta. Miksi käydä henkilöön silloin, kun eri ihmisten erilaiset elämäntilanteet puoltavat erilaisia valintoja?
No, minun parhaan mahdolliseen elämään ei liity se, että käytän palkkatuloni joka kuukausi viimeistä senttiä myöden. Pystyn hyvin säästämään 200-300 euroa kuukaudessa, ilman että se käytännössä vaikuttaa elämänlaatuuni. Jos pitäisi yli tuhat euroa säästää, niin silloin kyllä. Mutta tuollakin säästöasteella pääsen kohtuulliseen pääomaan 68-vuotiaana. Jos kuolen ennen sitä, who cares...