Älkää hyvä ihmiset eläkö sitku kun jään eläkkeelle-elämää!

Pidän itsestäni hyvää huolta, vyötärö alle 80. En vietä aikaa auringossa ja syön kasvispitoisesti.

Käyn kerran vuodessa hammaslääkärissä, joka toinen gynellä ja yleis.

En käytä säännöllisesti lääkkeitä ja perintötekijät ovat hyvät.

Olen 58 vuotias.

Teen n 50 h työviikkoa, sijoitan joka kk rahaa. Tiedän työni tulee loppumaan joku päivä. Olen selvinnyt vielä ahkeruudellani.

Odotettu elinikäni on 85 v. Miten pärjään ilman tuloja siihen asti ?

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistö on yli 70 vuotias ja toimii edelleen Suomen presidenttinä.

Pakollisen terveystarkastuksen mukaan on terve, onneksi.

Juu ja eduskunnassa on esim. Erkki Tuomioja yli 70 kaveri, täysillä painelee edelleen.

Itse kävin vasta-aikoihin silmälääkärissä.  Hän oli eläkkeellä oleva 72 vuotias taitava silmäkirurgi.

Nämä jonnet ja mamman eivät osaa hahmottaa ihmisen ikää ollenkaan.

Minusta oli kätevämpää vain eläköityä 33 vuotiaana.

Eihän sitä kannata erota työelämästä kun vasta sitten kun saa eläkkeen. Koko ajan sit'ä pitää elää, nyt tää korona aika vaikuttaa moniin paljon. Itse tykkään matkustella mutta säästöä kertynyt kaiken muun lisäksi kun ei uskalla lähteä vielä ulkomaille. Täytyy huomata linnut ja kukat, luonto on parasta terapiaa. 

Voi jumalauta. Luuletko tosissasi, että suurin osa työntekijöistä ei jäisi työelämästä pois, jos olisi vara? Minulle jää noin toimeentulotuen verran elämiseen rahaa asumismenojen jälkeen, mutta enpähän ainakaan ole loinen. Hankin oman elantoni, koska olen työkykyinen.

Minun on tarkoitus olla töissä vielä noin vuosi, maksaa lainoja pienemmäksi, ja sitten potkaisen tyhjää. Minun elämäni on merkityksetöntä joten en jaa yhteiskunnan rasitteeksi. Se ei tarkoita, ettenkö voisi antaa perintönä jotakin hyvää lähimmäiselleni. Ei ihan niin paljon mitä olisin halunnut, mutta saisi hän maksettua omat velkansa pois.

Päinvastoin, eliniänodotteen noustua nykyään ehditään elää peräti pari vuosikymmentä eläkkeellä ja se on kansantalouden näkökulmasta jopa liikaa...

Kuka vaan voi kuolla koska vaan. Jos sitä alkaa pelätä, ei kannata ollenkaan kouluttautua ja hankkia töitä. Mutta kun se työura on useimmille väylä hyvään elämään. Antaa rytmiä ja sisältöä elämään ja rahaa mukavuuksiin.

Paras ratkaisu on että elät juuri nyt parasta elämää. Miksi odottaa eläkeikään? Siis tämähän ei tarkoita etteikö ota vastuuta elämästä ja ei käy töissä vaan tee sitä mikä tekee elämästä mieluisaa. Jos työ paskaa niin selvitä voisitko tehdä muutaman tunnin vähemmän ja korvaa se vaikka itsensä kehitykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

65 vuotias ei ole ollenkaan vanha, jos hän on muutoin terve.

Siinä on hyvää elämää jäljellä vielä 15 vuotta.

Omassa suvussani ja ystävien piirissä, on 80 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka edelleen ajavat autollaan.

Matkustavt paljon, hoitavat mökkinsä peruna-ja yrttimaat, kolaavat omakotitalonsa pihat lumesta jne.

Tärkeintä on pitää kunnostaan huolta jo ajoissa.  Se on terveys mikä määrittää ihmisen vanhuuden.

Se ratkaisee, miten jaksaa toimia, olla aktiivinen, harrastaa ja asua omassa kodissaan lopun elämänsä.

Totta kai aina on näitä teräsmummoja ja vaareja. Vähemmistönä kuitenkin ja oletko sinä se? Suurin osa on huonokuntoisia ja 65 v on kyllä vanha.

Ohiksena... No eihän tuo pidä ollenkaan paikkaansa. 65-vuotiaalla naisella on tilastojen mukaan edessään vielä yli 17 elinvuotta.

Ei siis todellakaan tarvitse olla mikään teräsmummo tai vaari.

Toki elää kannattaa ennen eläkkeelle jäämistäkin, mutta kun on aikoinaan valinnut utselleen ammatin viisaasti, se työnteko ei suinkaan haittaa muuta elämää. Päinvastoin minä ainakin aion jatkaa työtäni freelancerina vielä eläkkeelle jäätyäkin, se pitää mielen virkeänä.

Ja aika harvalla on sellaisia miljoonasäästöjä, joilla sekä elättää itsensä työttömänä ennen eläkeikää JA sitten kompensoi surkeaa eläkettä, joka on väistämättä edessä, jos jää ennen eläkeikää pois töistä.

Kai tajuat, että se lakisääteinen eläkekin hädin tuskin riittää elämiseen, saati sitten jos se lasketaan osin nollatuloista?

Muutenkin aloituksestasi ja kommenteistasi kuuluu lävitse parikymppisen ihmisen täydellinen tietämättömyys eläkkeestä, ikäennusteista sekä vielä päälle päätteeksi tolkuton ikärasismi.

Annapa kun arvaan, olet pätkätyöläindn ja kärkyt kuusikymppisen kollegasi vakkaripestiä...? Kuule, ei se ole sanottua, että sitä pannaan enää avoimeksi, vaikka se kollega ottaisikin ja tekisi taloudellisen harakirin lähtemällä työelämästä ennen aikojaan.

Tai että juuri sinut siihen avoimeen työpaikkaan palkattaisiin...

Tämä. Keskimääräinen työeläke on noin puolet palkkatasosta eli alle 1,7 tonnia ja siis se on työeläke, etkä pääse edes siihen, jos olet jäänyt työttömäksi ennen eläkeikää. Tuolla ei kyllä paljon "eletä", joten hulluhan se on, joka ehdoin tahdoin jää ennen eläkeikää vapaaehtoisesti töistä pois! Hullu tai perintörikas.

Juur tänään keskusteltiin 70-vuotiaasta Sikke Sumarista, joka avaa jälleen uuden ravintolan Haukilahdessa. Ei tulisi hänen mieleensäkään jäädä vielä eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

65 vuotias ei ole ollenkaan vanha, jos hän on muutoin terve.

Siinä on hyvää elämää jäljellä vielä 15 vuotta.

Omassa suvussani ja ystävien piirissä, on 80 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka edelleen ajavat autollaan.

Matkustavt paljon, hoitavat mökkinsä peruna-ja yrttimaat, kolaavat omakotitalonsa pihat lumesta jne.

Tärkeintä on pitää kunnostaan huolta jo ajoissa.  Se on terveys mikä määrittää ihmisen vanhuuden.

Se ratkaisee, miten jaksaa toimia, olla aktiivinen, harrastaa ja asua omassa kodissaan lopun elämänsä.

Juuri näin. Sinänsä olen ap:n kanssa samaa mieltä, koska isäni ja veljeni ovat kuolleet ennen eläkeikää. Muuten olen ihmetellyt miten eri tavalla ihmiset vanhenevat ja väitän, että OSAKSI syynä on ihan asenne. Olen harrastuksen myötä tavannut paljon n. 70-80 -vuotiaita, jotka elävät hyvin aktiivista elämää ja ovat elämännälkäisiä. Jos lonkka kremppaa, se leikataan ja jatketaan menoa. Suvussani maalla on sitten näitä, jotka ova niin vanhoja, niin vanhoja, ja tässähän se elämä sitten jo olikin, katsoisin Kauniit ja rohkeat jos näkisin, nyt tuijotan ikkunasta ulos.

Lisään vielä sen, että tässä taustalla on paljolti koulutustausta ja se asenne, joka on AINA ollut elämään. Suvussani on näitä, joille onni ja autuus on joku TV:n aivoton komediasarja, jonka parissa sitten rentoudutaan, kun elämä on muuten niin kurjaa ja tylsää. Älyllinen uteliaisuus on täysi nolla. Edessä päin ei ole mitään odotettavaa (paitsi sen ohjelman seuraava jakso), eikä IKINÄ ole asetettu esim. mitään tavoitteita. Jos vastaan tulee ongelma, siitä nuristaan, ratkaisemisen sijaan. En haluaisi kuulostaa kovalta, mutta itselleni on tullut tosi kova vimma elää ihan toisenlainen elämä, vaikka sitten kuulostankin joltain kaupunkihienostelijalta.

Ei rauhallisessakaan elämässä mitään vikaa ole jos siitä itse nauttii.

Eräs eläkkeelle jäänyt oli terve ja piti itsensä hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta menentyi saatuaan influenssan. Oli rokotettukin tietysti, mutta silti kävi näin. Ehti nauttia kokonaiset 3 vuotta eläkkeestä.

Kyllä mä elän ihan täyttä elämää koko ajan vaikka käyn töissä. Miks mun pitäisi odotella eläkkeelle saakka tai edes siihen, että olisi taloudellisesti mahdollista jäädä pois töistä. Näin ei tuu käymään vielä kymmeniin vuosiin..

Nythän minä olen elänyt, kun olen ollut työelämässä. On ollut varaa tehdä kaikenlaista nykyisellä palkallani. Muutenkin teen etätöitä, joten ihan mukavaa hommaa on, kun töitä voi tehdä vaikka kotiterassilla. 

Näillä jatketaan iloisin mielin, kun vielä tykkään työstäni. 

Vierailija kirjoitti:

Juur tänään keskusteltiin 70-vuotiaasta Sikke Sumarista, joka avaa jälleen uuden ravintolan Haukilahdessa. Ei tulisi hänen mieleensäkään jäädä vielä eläkkeelle.

Työntekoa on monenlaista , toinen avaa ravintolan ja toinen työskentelee siellä kokkina . Jaksaako 70- vuotias kokkailla ammattimaisesti  ?

Taytyy sanoa että näin ansiosidonnaisella ollessani viimeiset puolivuotta ovat olleet elämäni seesteisimpiä aikoja. Ei stressiä ei huolta huomisesta. Saa vaan olla ja nauttia elämästä. Eläkeikä pitäisi laskea max 50 ikävuoteen. Sitten kaikille 2000€ tasaeläke.

Ne tehköön työtä hamaan vanhuuteen asti jotka siitä nauttivat.

Hienoa jos on työtään rakastavia mutta suurin osa tekee työtä pakosta. Työ vie ihmisen aikaa 5 pv viikosssa, useimmilla 8 h päivässä. Lomaa vaivaiset 5 viikkoa vuodessa. Juuri juttelin yhden henkilön kanssa joka oli totaalisen loppu työhönsä. Ei ole varaa jäädä poiskaan.

Hyvää elämää elää kun käy työssä, lomailee, tapaa ystäviä, matkustaa (korona vaikuttaa) harrastaa , viettää aikaa perheen kanssa jne

Vierailija kirjoitti:

65 vuotias ei ole ollenkaan vanha, jos hän on muutoin terve.

Siinä on hyvää elämää jäljellä vielä 15 vuotta.

Omassa suvussani ja ystävien piirissä, on 80 vuotiaita naisia ja miehiä, jotka edelleen ajavat autollaan.

Matkustavt paljon, hoitavat mökkinsä peruna-ja yrttimaat, kolaavat omakotitalonsa pihat lumesta jne.

Tärkeintä on pitää kunnostaan huolta jo ajoissa.  Se on terveys mikä määrittää ihmisen vanhuuden.

Se ratkaisee, miten jaksaa toimia, olla aktiivinen, harrastaa ja asua omassa kodissaan lopun elämänsä.

Aivo- tai sydäninfarkti vie kerralla nopeasti terveenkin, kuten omassa suvussa viimeistään 73-vuotiaana. Kukaan ei ole tupakoinut tai ryypännyt. Jään viim. 55-vuotiaana eläkkeelle, jotta ehdin edes vähän elää stressittömästi.

Mä olen aina ollut normaalipainoinen/hoikka, liikkunut kohtuullisen paljon (esim juossut 10 km lenkkejä), syönyt monipuolisesti, en juo mutten ole absolutistiksan, elänyt sosiaalisesti aktiivista elämää ja olen lisäksi positiivinen ja optimistinen luonne. Minulla on pari lasta ja hyvä ja tasapainoinen ydinperhe. Mulla on hyvät perintötekijät, isomummuni ja mummuni ovat eläneet yli 93-vuotiaiksi. Olen nyt 48v.

Ja silti sain syöpädiagnoosin vuosi sitten. On erittäin todennäköistä, että tämä on viimeinen kesäni.

Onneksi olen elänyt koko työikäni siten, että olen harrastanut ja matkustellut aina kun on ollut mahdollista. En ole elänyt sitku-elämää. Ja vaikka matkani päättyykin kesken, en kadu mitään. Teen edelleen töitä vaikka olisin oikeutettu eläkkeeseen. Eniten surettaa 8-vuotias pieni poika joka jää äidittömäksi, mutta onneksi täysi-ikäiset sisarukset ovat luvanneet auttaa isää hänen huolenpidossaan❤️.