Lue keskustelun säännöt.
Avioliitto, jossa pieniä lapsia. Kumpi pitää priorisoida - lapset vai parisuhde?
07.06.2021 |
Ennen lapsia parisuhde on tietenkin se mikä priorisoidaan, on paljon aikaa kaksin, on aikaa ja jaksamista kuunnella ja tukea toista vaikka keskellä aamuyötä, tarvittaessa muut hommat voi keskeyttää ja olla vain puolisoaan varten jne.
Kun vauva syntyy niin se viekin kaiken ajan, vähintään toiselta. Ja joka öiset yöheräämiset vie ainakin toiselta kaiken jaksamisen, ainakin jos ei saa nukkua päiväunia ja niin nukkua loputonta univelkaa pois. Kun vauva itkee on heti annettava tissi suuhun tai mentävä vaihtamaan vaippa, ne ei voi odottaa tai itku vain yltyy. Jossain vaiheessa tissi jää kun lapsi kasvaa mutta silti pienen lapsen tarpeisiin on vastattava melkein heti ja päivärytmistä pidettävä kiinni. Sitten syntyykin toinen vauva ja kiire ja kuormitus sen kuin kasvaa. Ja sitten alkaa päiväkotirumba... Sitten ehkä helpottaa kun nuorinkin alkaa olla kouluiässä.
Pitäisikö teidän mielestä kuitenkin pystyä priorisoimaan parisuhde kun on pieniä lapsia, eikä lasten tarpeet? Jos niin miten se käytännössä tapahtuisi? Etenkin jos tukiverkkoja ei juuri ole? Enkä nyt tarkoita satunnaisten treffi-iltojen järjestämistä vaan ihan päivittäistä arkea.
Kommentit (893)
Paljon puhutaan, että mies vaatii huomiota. Mutta itse halusin olla muutakin kuin äiti. Halusin olla myös vaimo, tuntea itseni kauniiksi ja haluttavaksi mieheni silmissä, tehdä kahdenkeiskeisiä asioita edes joskus. Ulkonäöstä ei ollut kiinni, hoikka olen, ennen kuin tulee käskyä laihduttaa palstan tyyliin. Pikkulapsiarki väsymyksineen ja kiireineen vei mennessään ja koin olevani pelkkä äiti, itsetuntoni romahti ja mieskin lähti, koska ei kuulemma aika riitä parisuhteelle lapsen syntymän myötä. Lasta hoitaa kyllä, ei siinä. Toiset uppoutuvat liikaa vanhemmuuteen ja toiset löytävät kultaisen keskitien yhdistää parisuhteen hyvinvointi lapsiperheessä. Moni eroaa juuri lasten ollessa pieniä ja siihen tilastoon mekin valitettavasti päädyimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietysti! Kuka edes miettii tuollaista? Jos jompikumpi vanhemmista vaatii itselleen huomiota lapsen kustannuksella, ei ole valmis vanhemmaksi. Siihen kuuluu se, että parisuhde pannaan hetkeksi sordiinolle.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....
Se, että lapsen tarpeet tulevat ensin ei tarkoita, että kaikkien muiden tarpeet jätetään huomiotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoidetaan ensin. Parisuhteelle jos jää aikaa niin kiva. Jos esim. miehellä on aikaa, niin kannattaa hoitaa suhdettaan myös siivoamalla ja laittamalla ruokaa.
ja sinä makaat siellä sohvalla ja av-palstalla senkin aikaan? herranjumala että nykynaiset on laiskoja
Jos toinen hoitaa lasten iltahommat pesuineen ja iltasatuineen, niin toisella on aikaa sillä välin siivota keittiö ja vaikka laittaa pyykit kuivumaan. Pieniin lapsiin menee aikaa ja se satsaus kannattaa tulevaisuutta ajatellen. Yksi ihminen ei repeä moneen hommaan yhtä aikaa vaan ne pitää tehdä peräkkäin.
Löhöät sängyssä lukemassa iltasatua lapsellesi, ja samalla miehesi rehkii siivoamassa keittiötä, jonka olette päivän aikana sotkeneet hänen töissä ollessaan? Onpa tasa-arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoidetaan ensin. Parisuhteelle jos jää aikaa niin kiva. Jos esim. miehellä on aikaa, niin kannattaa hoitaa suhdettaan myös siivoamalla ja laittamalla ruokaa.
ja sinä makaat siellä sohvalla ja av-palstalla senkin aikaan? herranjumala että nykynaiset on laiskoja
Jos toinen hoitaa lasten iltahommat pesuineen ja iltasatuineen, niin toisella on aikaa sillä välin siivota keittiö ja vaikka laittaa pyykit kuivumaan. Pieniin lapsiin menee aikaa ja se satsaus kannattaa tulevaisuutta ajatellen. Yksi ihminen ei repeä moneen hommaan yhtä aikaa vaan ne pitää tehdä peräkkäin.
miksi niitä pyykkejä ei ole pesty jo aamusta? miksi av-mamma ei saa koko miehen työpäivänä mitään aikaiseksi? koska makaat av-palstalla miehesi työpäivän ajan?
Aamulla mennään aamupalan ja aamutoimien jälkeen ulos. Pyykkikonetta ei saa jättää yksin pyörimään, se sanotaan jo vakuutuksen säännöissä. Sen lisäksi lapsiperheessä riittää pyykkiä pariinkin koneelliseen päivässä.
No pese ne pyykit silloin kun kersasi nukkuu päiväunia? Jos siis vauvapalstailun lomassa ehdit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin, että tärkeintä on valita kunnon puoliso. Kun esikoinen syntyi, mieheni sanoi ihan suoraan, että nyt lapsi on tärkein ihminen hänen elämässään, ja minun vuoroni on olla taas tärkein sitten kun lapsi on iso.
Eivät kaikki miehet ole mitään ihmisapinoita, joille oma lapsi on vihollinen.
Itse taas en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää jotenkin valita. Lapsi on tärkein silloin kun lapsi sitä eniten tarvitsee ja puoliso on tärkein silloin kun hän sitä eniten tarvitsee. Tilanteet ja ajat vaihtelevat eikä siinä ole mitään yhtä pysyvää totuutta.
Entä jos lapsi ja puoliso tarvitsee samalla minuutilla olla ykkösiä?
Eipä tule mieleen sitä hetkeä jolloin noin olisi ainakaan meillä ollut. Ne lapsen ja puolison tarpeet kun ovat aika erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietysti! Kuka edes miettii tuollaista? Jos jompikumpi vanhemmista vaatii itselleen huomiota lapsen kustannuksella, ei ole valmis vanhemmaksi. Siihen kuuluu se, että parisuhde pannaan hetkeksi sordiinolle.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....
Se, että lapsen tarpeet tulevat ensin ei tarkoita, että kaikkien muiden tarpeet jätetään huomiotta.
Kyllä se voi tarkoittaa jos lapsen jokainen pieninkin tarve asetataan jonkun toisen suurimmankin tarpeen edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin, että tärkeintä on valita kunnon puoliso. Kun esikoinen syntyi, mieheni sanoi ihan suoraan, että nyt lapsi on tärkein ihminen hänen elämässään, ja minun vuoroni on olla taas tärkein sitten kun lapsi on iso.
Eivät kaikki miehet ole mitään ihmisapinoita, joille oma lapsi on vihollinen.
Itse taas en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää jotenkin valita. Lapsi on tärkein silloin kun lapsi sitä eniten tarvitsee ja puoliso on tärkein silloin kun hän sitä eniten tarvitsee. Tilanteet ja ajat vaihtelevat eikä siinä ole mitään yhtä pysyvää totuutta.
Entäpä jos tulee sellainen tilanne että sen paremmin lapsi kuin puoliso ei tunnu tärkeimmältä? Kun ne tilanteet vaihtelevat eikä pysyvää totuutta ole.
Jotkut menevät naimisiin ja lupaavat että tahtovat rakastaa. Itse en ole koskaan vihkivaloista perustanut, mutta minulle on tärkeä tieto, että mieheni on päättänyt yhteisten lasten olevan tärkeintä, silloinkin kun ehkä ei huvittaisi. Ja juuri tämä järjestys siksi, että lapsi on se osapuoli joka ei ole tähän suhteeseen pyytänyt päästä.
No minulle sekä se puoliso että se lapsi ovat tärkeimmät ihmiset maailmassa, myös silloin kuin ei huvittaisi. Lapsen kohdalla siihen olen sitoutunut ihan vain synnyttämällä hänet, puolison kohdalla menemällä naimisiin ja lupaamalla että pysyn aina rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivällä lapset, yöllä parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietysti! Kuka edes miettii tuollaista? Jos jompikumpi vanhemmista vaatii itselleen huomiota lapsen kustannuksella, ei ole valmis vanhemmaksi. Siihen kuuluu se, että parisuhde pannaan hetkeksi sordiinolle.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....
Se, että lapsen tarpeet tulevat ensin ei tarkoita, että kaikkien muiden tarpeet jätetään huomiotta.
Minä väsyin todella pahasti lapsemme ollessa vauva ja pieni lapsi. Hän heräsi joka yö monta kertaa enkä saanut koskaan nukkua yhtään kokonaista yötä itse. En pitänyt lasta minään pikkuprinsessana jonka pillin mukaan piti hyppiä vaan yritin vain väsyneenä hoitaa hänen perustarpeet kunnolla ja väsyin lisää. Omaa aikaa ei ollut eli olin 24/7 vain äiti ja väsynyt sellainen. En minä siinä väsymyksessä yksinkertaisesti enää kyennyt huomioimaan miestä ja hänen tarpeita mitenkään. Kun ei ollut mahdollisuutta edes omua tarpeitaan huomioida. Ero tuli koska mies ei kuulemma halunnut olla ”ikuinen kakkonen”. Oltaisiin varmaan vältetty ero jos mies olisi suostunut hoitamaan lasta niin että saisin välillä levätä, mutta lukuisista pyynnöistäni huolimatta ei suostunut, sanoi aina vain että vaadin ihan kohtuuttomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ne vie paljon aikaa ja jaksamista. Ei nainen ole kone, joka pärjää ilman unta ja lepoa. Kun mies hoitaa osansa, aikaa jää parisuhteellekin. Vai onko sinusta kiva, kun nainen nukahtaa kesken seksin?
Ai niinkö se on taas, että vain nainen voi olla uupunut?
et tiedäkään kuinka uuvuttavaa on maata 3 vuotta sohvalla somettamassa palkallisella äitiyslomalla samalla kun mies on töissä elättämässä perhettä.
Eihän se mies elätä perhettään sen enempää kuin naisen töissä ollessakaan, jos nainen kerran saa täyden palkan? Ja toisekseen näytä minulle yksikin kotiäiti, joka makaa vain sohvalla kolme vuotta. Myönnän, omiem kotiäitivuosien aikana on ollut päiviä jotka on menneet lähinä sohvan pohjalla, esim silloin kun oli enterorokko ja 39 kuumetta tai vatsataudissa, mutta silloinkin olen puolikuntoisena päivän mittaan huolehtinut vaipanvaihdot, ruokailut, vauvan yöheräilyt, keksinyt taaperolle tekemistä. Nyt jos työssäkäyvänä olisin vastaavassa kunnossa niin lapset olisi päiväkodissa ja minä voisin oikeasti levätä. Ei kotiäiti vaan ehdi makoilla, ellei nyt ole vain yksi hyvin nukkuva pikkuvauva, mutta se vaihe ei kauaa kestä.
Vierailija kirjoitti:
Päivällä lapset, yöllä parisuhde.
Okei, milloinkas sitten ehtii nukkua? Entäs jos lapset heräilee yöllä? Oikeassa olet sikäli, että yleensä se hetki lasten nukkumaanmenon jälkeen on hyvä parisuhdeajalle. Järkevää on kuitenkin huolehtia riittävästä unen saannista, väsyneenä kaikki tuntuu paljon vaikeammalta ja tulee helposti riideltyä turhasta. Usein siihen lasten nukkumaan menon jälkeen jää vielä jotain kotitöitäkin tehtäväksi, varsinkin töissä käyvillä vanhemmilla kun ilta on lyhyt ja haluaa viettää sen lyhyen ajan mieluummin lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoidetaan ensin. Parisuhteelle jos jää aikaa niin kiva. Jos esim. miehellä on aikaa, niin kannattaa hoitaa suhdettaan myös siivoamalla ja laittamalla ruokaa.
ja sinä makaat siellä sohvalla ja av-palstalla senkin aikaan? herranjumala että nykynaiset on laiskoja
Jos toinen hoitaa lasten iltahommat pesuineen ja iltasatuineen, niin toisella on aikaa sillä välin siivota keittiö ja vaikka laittaa pyykit kuivumaan. Pieniin lapsiin menee aikaa ja se satsaus kannattaa tulevaisuutta ajatellen. Yksi ihminen ei repeä moneen hommaan yhtä aikaa vaan ne pitää tehdä peräkkäin.
Löhöät sängyssä lukemassa iltasatua lapsellesi, ja samalla miehesi rehkii siivoamassa keittiötä, jonka olette päivän aikana sotkeneet hänen töissä ollessaan? Onpa tasa-arvoista.
Voi kultapieni, kotona ollessa sitä keittiötä pitää siivota moneen kertaan päivän aikana. Illalla siivotaan iltapalan jäljet, täytetään tiskikone ja laitetaan päälle sekä myöhemmin tyhjennetään se, että aamulla saa suoraan aamupala-astiat koneeseen. Kyllä se mieskin on ehtinyt liata astioita työpäivän jälkeen, joten on ihan kohtuullista, että hän hoitaa tiskejäkin osaltaan.
Ihan hyvä vaihtoehto on sekin, että mies hoitaa lasten iltatoimet ja lukee heille sadut. Lapsetkin saavat nauttia isän seurasta. Eikö sinulle tullut tämä vaihtoehto mieleen? Nainen hoitaa sillä aikaa tiskit ja pyykit, menee sohvalle katsomaan telkkaria, joten mies pääsee naisen kainaloon lasten nukahdettua. Varmaan huomasit senkin, kumpaan menee enemmän aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivällä lapset, yöllä parisuhde.
Okei, milloinkas sitten ehtii nukkua? Entäs jos lapset heräilee yöllä? Oikeassa olet sikäli, että yleensä se hetki lasten nukkumaanmenon jälkeen on hyvä parisuhdeajalle. Järkevää on kuitenkin huolehtia riittävästä unen saannista, väsyneenä kaikki tuntuu paljon vaikeammalta ja tulee helposti riideltyä turhasta. Usein siihen lasten nukkumaan menon jälkeen jää vielä jotain kotitöitäkin tehtäväksi, varsinkin töissä käyvillä vanhemmilla kun ilta on lyhyt ja haluaa viettää sen lyhyen ajan mieluummin lastensa kanssa.
Miehen voi herättää aamuviideltä ja sanoa, että nyt on vartti aikaa parisuhteelle ennen kuin lapsi herää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivällä lapset, yöllä parisuhde.
Okei, milloinkas sitten ehtii nukkua? Entäs jos lapset heräilee yöllä? Oikeassa olet sikäli, että yleensä se hetki lasten nukkumaanmenon jälkeen on hyvä parisuhdeajalle. Järkevää on kuitenkin huolehtia riittävästä unen saannista, väsyneenä kaikki tuntuu paljon vaikeammalta ja tulee helposti riideltyä turhasta. Usein siihen lasten nukkumaan menon jälkeen jää vielä jotain kotitöitäkin tehtäväksi, varsinkin töissä käyvillä vanhemmilla kun ilta on lyhyt ja haluaa viettää sen lyhyen ajan mieluummin lastensa kanssa.
Tuossa ovat juuri ne valinnan paikat. Eli jos aina laittaa lapset edelle niin tilanne on silloin helposti se että sitä parishdeaikaa ei vain oikein löydy koskaan. Lapset eivät mene rikki jos kerran tai kaksi viikossa katsovat muumeja sen ajan kun vanhemmat tekevät kotityöt valmiiksi jo ennen lasten nukkuma-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietysti! Kuka edes miettii tuollaista? Jos jompikumpi vanhemmista vaatii itselleen huomiota lapsen kustannuksella, ei ole valmis vanhemmaksi. Siihen kuuluu se, että parisuhde pannaan hetkeksi sordiinolle.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....
Se, että lapsen tarpeet tulevat ensin ei tarkoita, että kaikkien muiden tarpeet jätetään huomiotta.
Kyllä se voi tarkoittaa jos lapsen jokainen pieninkin tarve asetataan jonkun toisen suurimmankin tarpeen edelle.
Laitatko näistä tarpeista jotkut esimerkit? Kiva tietää, millaisista tarpeista puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tietysti! Kuka edes miettii tuollaista? Jos jompikumpi vanhemmista vaatii itselleen huomiota lapsen kustannuksella, ei ole valmis vanhemmaksi. Siihen kuuluu se, että parisuhde pannaan hetkeksi sordiinolle.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....
Kaikilla kun ei ole semmoisia isovanhempia, joille voisi vauvan turvallisesti jättää. Rahalla toki saa lastenhoitajan, mutta se on sitten joku tuntematon. Kyllä soisin jokaiselle vanhemmalle mahdollisuuden saada vauva/lapsi joskus pieneksi hetkeksi hoitoon, että saisi tuntea olevansa muutakin kuin vain vanhempi. Se varmasti pelastaisi monta parisuhdettakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoidetaan ensin. Parisuhteelle jos jää aikaa niin kiva. Jos esim. miehellä on aikaa, niin kannattaa hoitaa suhdettaan myös siivoamalla ja laittamalla ruokaa.
ja sinä makaat siellä sohvalla ja av-palstalla senkin aikaan? herranjumala että nykynaiset on laiskoja
Jos toinen hoitaa lasten iltahommat pesuineen ja iltasatuineen, niin toisella on aikaa sillä välin siivota keittiö ja vaikka laittaa pyykit kuivumaan. Pieniin lapsiin menee aikaa ja se satsaus kannattaa tulevaisuutta ajatellen. Yksi ihminen ei repeä moneen hommaan yhtä aikaa vaan ne pitää tehdä peräkkäin.
miksi niitä pyykkejä ei ole pesty jo aamusta? miksi av-mamma ei saa koko miehen työpäivänä mitään aikaiseksi? koska makaat av-palstalla miehesi työpäivän ajan?
Aamulla mennään aamupalan ja aamutoimien jälkeen ulos. Pyykkikonetta ei saa jättää yksin pyörimään, se sanotaan jo vakuutuksen säännöissä. Sen lisäksi lapsiperheessä riittää pyykkiä pariinkin koneelliseen päivässä.
No pese ne pyykit silloin kun kersasi nukkuu päiväunia? Jos siis vauvapalstailun lomassa ehdit.
Pyykit voi pestä ihan hyvin illallakin. Ei niitä voi jättää ohjelman jälkeen pitkäksi aikaa koneeseen ellei sitten välttämättä halua ryppyisiä ja haisevia vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivällä lapset, yöllä parisuhde.
Okei, milloinkas sitten ehtii nukkua? Entäs jos lapset heräilee yöllä? Oikeassa olet sikäli, että yleensä se hetki lasten nukkumaanmenon jälkeen on hyvä parisuhdeajalle. Järkevää on kuitenkin huolehtia riittävästä unen saannista, väsyneenä kaikki tuntuu paljon vaikeammalta ja tulee helposti riideltyä turhasta. Usein siihen lasten nukkumaan menon jälkeen jää vielä jotain kotitöitäkin tehtäväksi, varsinkin töissä käyvillä vanhemmilla kun ilta on lyhyt ja haluaa viettää sen lyhyen ajan mieluummin lastensa kanssa.
Tuossa ovat juuri ne valinnan paikat. Eli jos aina laittaa lapset edelle niin tilanne on silloin helposti se että sitä parishdeaikaa ei vain oikein löydy koskaan. Lapset eivät mene rikki jos kerran tai kaksi viikossa katsovat muumeja sen ajan kun vanhemmat tekevät kotityöt valmiiksi jo ennen lasten nukkuma-aikaa.
Niin se on, tosin aika moni taitaa käyttää sen pikkukakkosen katsomisajan ruuan laittoon, ja kovin montaa tuntia ei voi antaa telkkaria tuijottaa tai menee se parisuhdeaika levotonta lasta nukuttaessa. Pienimmät lapset ei edes välttämättä viihdy niitten muumien äärellä kovinkaan kauaa. Eli ei mitenkään täysin aukoton ratkaisu sekään. Parhaiten sitä aikaa jää, jos molemmat vanhemmat hoitaa niitä kotitöitä, kahden aikuisen voimin ne ehtii hoitaa niin ettei lasten nukkumaanmenon jälkeen ole enää hommia tehtävänä.
Priorisointi on väärä sana. Tottakai avuton ihmistaimi priorisoidaan kaiken muun edelle. Sen sijaan hyvä parisuhde on sen lapsen koti. Koittakaa jaksaa.
Ja otetaan avioero, kun 3 vuotta on mennyt. Parisuhde vaatii hoitoa eli yhteistä aikaa. Ei se vauva vahingoitu, jos muutaman tunnin on esim. isovanhemmilla hoidossa, 1 vuotiaana päivän jne....