Lue keskustelun säännöt.
Avioliitto, jossa pieniä lapsia. Kumpi pitää priorisoida - lapset vai parisuhde?
07.06.2021 |
Ennen lapsia parisuhde on tietenkin se mikä priorisoidaan, on paljon aikaa kaksin, on aikaa ja jaksamista kuunnella ja tukea toista vaikka keskellä aamuyötä, tarvittaessa muut hommat voi keskeyttää ja olla vain puolisoaan varten jne.
Kun vauva syntyy niin se viekin kaiken ajan, vähintään toiselta. Ja joka öiset yöheräämiset vie ainakin toiselta kaiken jaksamisen, ainakin jos ei saa nukkua päiväunia ja niin nukkua loputonta univelkaa pois. Kun vauva itkee on heti annettava tissi suuhun tai mentävä vaihtamaan vaippa, ne ei voi odottaa tai itku vain yltyy. Jossain vaiheessa tissi jää kun lapsi kasvaa mutta silti pienen lapsen tarpeisiin on vastattava melkein heti ja päivärytmistä pidettävä kiinni. Sitten syntyykin toinen vauva ja kiire ja kuormitus sen kuin kasvaa. Ja sitten alkaa päiväkotirumba... Sitten ehkä helpottaa kun nuorinkin alkaa olla kouluiässä.
Pitäisikö teidän mielestä kuitenkin pystyä priorisoimaan parisuhde kun on pieniä lapsia, eikä lasten tarpeet? Jos niin miten se käytännössä tapahtuisi? Etenkin jos tukiverkkoja ei juuri ole? Enkä nyt tarkoita satunnaisten treffi-iltojen järjestämistä vaan ihan päivittäistä arkea.
Kommentit (893)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde koska ilman parisuhdetta lapsella ei ole perhettä, sillä on vain vanhemmat. Parisuhde kun voi hyvin se kantaa läpi vaikeuksien. Jos lapsista tekee tärkeimmän se on henkistä väkivaltaa lapsia kohtaa, koska silloin teet lapsista suhteen kantavan voiman. Ei ihme että monen eroperheen lapset syyttää itseään vanhempien erosta ja miksi ei syyttäisi, koska he ovat eron syy tahtomattaan. Heille oli annettu vastuu perheen onnistumisesta ja he epäonnistuivat koska lapsen ei kuulu olla vastuussa perheestä vaan aikuisten.
Miten se käytännössä tehdään jos on koko ajan kiinni pienessä lapsessa/lapsissa? Ei lasten tarpeita voi jättää huomioimatta eikä lapsia heitteille, ei pienet osaa tehdä itse iltapalaa eikä vaihtaa vaippaa.
Ilmeisesti lastenhoidon lomassa pitää ottaa mieheltä suihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
Hoiditko lasta puolet ajasta ja teitkö puolet noista hommista? Jos et, tuskin vaimosikaan sellaista liittoa halusi. Jos olisit ollut kunnollinen isä, luultavasti sinullekin olisi jäänyt aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ennemminkin kysymys kuuluu: mikä siinä on että isät eivät osaa priorisoida lapsiaan? Miksi oletus on että se olisi vain toisen vanhemman tehtävä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde koska ilman parisuhdetta lapsella ei ole perhettä, sillä on vain vanhemmat. Parisuhde kun voi hyvin se kantaa läpi vaikeuksien. Jos lapsista tekee tärkeimmän se on henkistä väkivaltaa lapsia kohtaa, koska silloin teet lapsista suhteen kantavan voiman. Ei ihme että monen eroperheen lapset syyttää itseään vanhempien erosta ja miksi ei syyttäisi, koska he ovat eron syy tahtomattaan. Heille oli annettu vastuu perheen onnistumisesta ja he epäonnistuivat koska lapsen ei kuulu olla vastuussa perheestä vaan aikuisten.
Miten se käytännössä tehdään jos on koko ajan kiinni pienessä lapsessa/lapsissa? Ei lasten tarpeita voi jättää huomioimatta eikä lapsia heitteille, ei pienet osaa tehdä itse iltapalaa eikä vaihtaa vaippaa.
Ilmeisesti lastenhoidon lomassa pitää ottaa mieheltä suihin.
Miksi ei voisi?
Vierailija kirjoitti:
Ai teilläkö ei ole muuta kuin lapset ja parisuhde? Meillä on kyllä myös kaksi aikuista ihmistä, joilla on myös henkilökohtaisia tarpeita, kuten levon tarve. Ja kyllä se vaan niin menee, että jokaisen perheenjäsenen henkilökohtaiset tarpeet pitää hoitaa, jotta jaksaisi paneutua parisuhteen hoitamiseen.
Silloin kun meillä oli pikkulapsiaika pahimmillaan, en todellakaan jaksanut mitään parisuhdejuttuja, jos olin nukkunut viimeisen viikon aikana yhteensä alle 30 tuntia. Silloin parasta, mitä aviopuolisoni pystyi minulle tarjoamaan, oli se, että hän otti täyden vastuun lapsista, ja antoi minun levätä.
Onneksi priorisoimme myös kummankin aikuisen henkilökohtaiseen hyvinvointiin, niin jaksoimme sen verran pitää parisuhdetta kasassa, että kun elämä helpottui, rakastuimme toisiimme uudestaan, ja parisuhde jatkuu edelleen onnellisena.
Juuri näin. Jos molempien vanhempien unentarpeesta ei huolehdita, kärsii niin lapsi kuin parisuhdekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
Teit oikean päätöksen. Alapeukuistasi taas huomaa, kuinka naiset ihan oikeasti tarvitsevat miehiä vain siitoskoneiksi ja lompakoiksi.
Niin, miksi vaimo ei lähettänyt lasta vaikka jonnekin laitokseen pois pyörimästä jaloista.
toivon että sinulla ei ole miestä eikä lapsia, eikä koskaan tulekaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde koska ilman parisuhdetta lapsella ei ole perhettä, sillä on vain vanhemmat. Parisuhde kun voi hyvin se kantaa läpi vaikeuksien. Jos lapsista tekee tärkeimmän se on henkistä väkivaltaa lapsia kohtaa, koska silloin teet lapsista suhteen kantavan voiman. Ei ihme että monen eroperheen lapset syyttää itseään vanhempien erosta ja miksi ei syyttäisi, koska he ovat eron syy tahtomattaan. Heille oli annettu vastuu perheen onnistumisesta ja he epäonnistuivat koska lapsen ei kuulu olla vastuussa perheestä vaan aikuisten.
Miten se käytännössä tehdään jos on koko ajan kiinni pienessä lapsessa/lapsissa? Ei lasten tarpeita voi jättää huomioimatta eikä lapsia heitteille, ei pienet osaa tehdä itse iltapalaa eikä vaihtaa vaippaa.
Ilmeisesti lastenhoidon lomassa pitää ottaa mieheltä suihin.
Jotenkin kai näin. Tosin en ymmärrä miten mies nauttisi suihinotosta olohuoneessa vaimon antamana samalla kun lapsi karjuu keittiössä nälkäänsä täyttä kurkkua. Mutta en muutenkaan ymmärrä miehiä joten kai ne sitten nauttii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkö sinä ap pidät kotia ja lapsia ja parisuhdetta koossa?
Millainen mies sinulla sitten on.
Priorisointi koskee molempia puolisoita.
Jotkut voivat joutua myös priorisoimaan työn. Joutuvat lähtemään ulkomaille töihin tm vastaavaa.
Priorisointi on asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ei siten automaattisesti jonkin asian sivuuttamista.
Ensin lapset nukkumaan ja sitten halutaan vähän kumppanin kanssa. Se vaatii vaan enemmän pohjustusta kuin ennen lapsia äkkinäisten painojen kanssa, mutta lasten kasvaessa ja ulkona leikkiessä onnistuu jo sekin taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde koska ilman parisuhdetta lapsella ei ole perhettä, sillä on vain vanhemmat. Parisuhde kun voi hyvin se kantaa läpi vaikeuksien. Jos lapsista tekee tärkeimmän se on henkistä väkivaltaa lapsia kohtaa, koska silloin teet lapsista suhteen kantavan voiman. Ei ihme että monen eroperheen lapset syyttää itseään vanhempien erosta ja miksi ei syyttäisi, koska he ovat eron syy tahtomattaan. Heille oli annettu vastuu perheen onnistumisesta ja he epäonnistuivat koska lapsen ei kuulu olla vastuussa perheestä vaan aikuisten.
Miten se käytännössä tehdään jos on koko ajan kiinni pienessä lapsessa/lapsissa? Ei lasten tarpeita voi jättää huomioimatta eikä lapsia heitteille, ei pienet osaa tehdä itse iltapalaa eikä vaihtaa vaippaa.
Voi luoja tätä palstaa ja sen naisia.
Voi luoja teitä pikkujon neja, kun jaksatte tätien kanssa vääntää ja trollata. Kaikki keskustelut pitää pskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ennemminkin kysymys kuuluu: mikä siinä on että isät eivät osaa priorisoida lapsiaan? Miksi oletus on että se olisi vain toisen vanhemman tehtävä?
Se kun tuppaa olemaan se naisen oma vauvakupla, jokaisen naisen kohdalla.
Vai montaako miestä sinä olet elättänyt miehen hoitaessa lasta kotona ja sinä olet käynyt töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ne vie paljon aikaa ja jaksamista. Ei nainen ole kone, joka pärjää ilman unta ja lepoa. Kun mies hoitaa osansa, aikaa jää parisuhteellekin. Vai onko sinusta kiva, kun nainen nukahtaa kesken seksin?
Ai niinkö se on taas, että vain nainen voi olla uupunut?
Tiedätkö kun naiset tekee vielä pitkään sen jälkeen kun kaikki voimat on käytetty. Koska on pakko.
Ja mihin se mies pitää unohtaa? Luuletko sinä todellakin, että se parisuhde voi hyvin, jos sinun koko maailmasi on pelkkää imettämistä ja vaipanvaihtoa?
Ei nainenkaan voi hyvin jos sen elämä on imetystä ja vaipanvaihtoa. Siksi se mies siinä on. Tuttipullot on keksitty, vaunut että voi viedä mukulan ulos, antaa äidin nukkua, mennä suihkuun, laita pesukone päälle kun viet sen kakaran ulos ja naisesi nukkuu, täytä tiskikone sillä aikaa kun vauva on tissillä. Se on sitä kun priorisoi parisuhteen. Kun välität siitä että sinun kumppani voi hyvin ja järjestät että häiriötekijöitä on mahdollisimman vähän.
Vierailija kirjoitti:
Priorisointi on asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ei siten automaattisesti jonkin asian sivuuttamista.
Ensin lapset nukkumaan ja sitten halutaan vähän kumppanin kanssa. Se vaatii vaan enemmän pohjustusta kuin ennen lapsia äkkinäisten painojen kanssa, mutta lasten kasvaessa ja ulkona leikkiessä onnistuu jo sekin taas.
Ensin lapset nukkumaan on lasten priorisoimista, sillä siinä lasten väsymys ja unentarve asetetaan ykkössijalle ja parisuhdeaika vasta kakkossijalle, sillä se joutuu odottamaan että lapset nukahtaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
Ai lapsi olisi pitänyt jättää hoitamatta, ja vaimon olisi pitänyt mieluummin viihdyttää arvon herraa!? Mitäoikein kuvittelit kun ylipäätään menit lapsen hankkimaan? Että siinä on jokin on/off nappula? Tai sen voi laittaa vaikka kaappiin kun sillä ei enää huvita leikkiä? Mitä sinä tein kaiken tuon ajan kun vaimosi hoiti TEIDÄN lastanne?
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
No sinussa ei ollut tarpeeksi miestä isäksi. Siittämään pystyy, muttei huolehtimaan jälkeläisistä. Se kupla ei niin kauaa kestä, etteikö kunnollinen mies sitä jaksa.
Onneksi elämä heitti mulle miehen, joka kantoi vastuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ennemminkin kysymys kuuluu: mikä siinä on että isät eivät osaa priorisoida lapsiaan? Miksi oletus on että se olisi vain toisen vanhemman tehtävä?
Se kun tuppaa olemaan se naisen oma vauvakupla, jokaisen naisen kohdalla.
Vai montaako miestä sinä olet elättänyt miehen hoitaessa lasta kotona ja sinä olet käynyt töissä?
Valitettavan harva mies tosiaan kantaa oman osuutensa lapsenhoidosta. Nykyään onneksi yhä useampi. Heillä vaimo varmasti mielellään priorisoi heidän tarpeensa.
Omalla kohdallani mies ei jäänyt kotiin, mutta siitä huolimatta huolehti myös siitä, että minä sain nukkua vuorollani. Siksi meillä avioliitto kesti neljä lasta ja kestää edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun avioliitto hajosi kun vaimo katosi lapsikuplaan. Oli koko ajan vain syöttämässä, vahtimassa, vaihtamassa vaippaa jne eikä aikaa minulle enää ollut. Ei mies sellaista liittoa halua, lopulta lähdin.
Ai lapsi olisi pitänyt jättää hoitamatta, ja vaimon olisi pitänyt mieluummin viihdyttää arvon herraa!? Mitäoikein kuvittelit kun ylipäätään menit lapsen hankkimaan? Että siinä on jokin on/off nappula? Tai sen voi laittaa vaikka kaappiin kun sillä ei enää huvita leikkiä? Mitä sinä tein kaiken tuon ajan kun vaimosi hoiti TEIDÄN lastanne?
Minä olin se työssäkäyvä joka hankki perheen elannon ja maksoi elämisen. Kai siihen jotain vastinetta on kohtuullista odottaa, enkä tarkoita nyt mitään seksijuttuja vaan miehensä asettamista tärkeysjärjestyksessä ykköseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ennemminkin kysymys kuuluu: mikä siinä on että isät eivät osaa priorisoida lapsiaan? Miksi oletus on että se olisi vain toisen vanhemman tehtävä?
Se kun tuppaa olemaan se naisen oma vauvakupla, jokaisen naisen kohdalla.
Vai montaako miestä sinä olet elättänyt miehen hoitaessa lasta kotona ja sinä olet käynyt töissä?
Hyvä kun kysyit! Meillä tehtiin niin ettäminä olin kotona vauvan ekan vuoden imetyksen vuoksi, mutta mies olis sitten seuraavan vuoden hoitovapaalla ja minä töissä. Meillä onkin hyvä ja tasapainoinen parisuhde, ja kaupan päälle hyvin voiva lapsi joka on kiintynyt molempiin vanhempiinsa. Mutta mulla onkin mies ja lapsi (eikä lapsi ja mies-lapsi kuten monella ikävä kyllä taitaa olla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos et aio panostaa parisuhteeseesi lapsen saannin jälkeen, niin voit saman tien ostaa sen spermasi Tanskasta ilman miestäkin
Ap kysyi käytännön vinkkejä miten se onnistuu kun on pienet lapset. Olisiko sinulla antaa niitä?
Mikä niissä pienissä lapsissa on niin kovin ihmeellistä, että nainen ei kykene samalla huomioimaan miestään?
Ennemminkin kysymys kuuluu: mikä siinä on että isät eivät osaa priorisoida lapsiaan? Miksi oletus on että se olisi vain toisen vanhemman tehtävä?
Se kun tuppaa olemaan se naisen oma vauvakupla, jokaisen naisen kohdalla.
Vai montaako miestä sinä olet elättänyt miehen hoitaessa lasta kotona ja sinä olet käynyt töissä?
Valitettavan harva mies tosiaan kantaa oman osuutensa lapsenhoidosta. Nykyään onneksi yhä useampi. Heillä vaimo varmasti mielellään priorisoi heidän tarpeensa.
Omalla kohdallani mies ei jäänyt kotiin, mutta siitä huolimatta huolehti myös siitä, että minä sain nukkua vuorollani. Siksi meillä avioliitto kesti neljä lasta ja kestää edelleen.
Eli miehesi ei käynyt töissä ollenkaan?
Hajosi typeryyteesi? Jos olisit tehnyt puolet tuosta savotasta, etkä odotellut omiasi touhuten, vaimolla olisi ollut aikaa sinulle.
No, ensi kerralla tiedät.