Mikä lukemasi lasten/nuortenkirja on jäänyt mieleen?
Otsikossa jo kysymys tulikin, mutta mikä lukemasi/sinulle luettu lasten- tai nuortenkirja on jäänyt mieleesi joko hyvässä tai pahassa?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
-S.E. Hintonin me kolme ja jengi 😍 rakastan vielä 20 vuodenkin jälkeen tätä kirjaa yli kaiken
-Tuija Lehtisen punkkarityttö Sarasta kertova kirjasarja
-Bertin päiväkirjat oli hulvattomia
-Penny ja seitsemän tassua
-Aavekaksoset
-Viisikot
-Neiti etsivät
Salainen puutarha unohtui :)
Kunhan Helen tulee, nuorten kauhukirja. Olen koettanut etsiä omaksi sillä niin suuren vaikutuksen kirja aikoinaan teki.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki S. E. Hintonin kirjat, jotka kertoivat New Yorkin jengiläisistä. Vanhoja kirjoja, en tiedä, löytyykö enää kirjastosta. Ainakin yhdestä on tehty 80-luvulla elokuva, siinä oli paljon nykyisiä isoja elokuvatähtiä. Leffa tuli muutama vuosi sitten telkkarista, sekin säväytti.
Outsiders?
Me 3 ja jengi
Bertin päiväkirjat ja Pikku vampyyrit!
Uldrike ja sota, saksalaisen teinin elämää sodan keskellä.
Anni Swanin kirjat esim. Iiris rukka.
Anni Polvan koko Tiina sarja.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin on jäänyt mieleen "Ihan oikeesti" - sarja, jossa eräs kirja käsitteli mm. syömishäiriötä.
Amy- kirjoista (oliko sarjan nimi Replica?) pidin kovasti.
Paljon tuli luettua myös Thomas Brezinan Penny ja seitsemän tassua- nimistä sarjaa, samoin kuin Nummelan Ponitallia.
Sweet valley highit ja Neiti etsivät tuli myös kahlailtua läpi.
Entä muistaako joku Lotta-sarjaa? En millään muista kirjailijaa, mutta Lotan lisäksi kirjoissa seikkailivat myös Giggi ja Makkara. En kyllä enää muista sitäkään, mistä nuo kirjat kertoivat, mutta jotenkin leppoisina lukemisina ne on jääneet mieleeni.
Merri Vik oli kirjailija. Oikealta nimeltään näköjään Ester Ringnér-Lundgren, juuri googlasin. Lotat olivat kivoja kesäkirjoja!
Klassiset Louisa May Alcottin Pikku naisia ja Tytöistä parhain. Rakastan Marchin siskoksia ja kirja on sellainen johon edelleen tartun, jos jokin ahdistaa.
L.M. Montgomeryn Anna-kirjat
Burnettin Salainen puutarha
Dodie Smithin Linnanneidon lokikirja
Tämän luin vähän vanhempana teininä, ehkä joskus 17-vuotiaana. Aivan hurmaava romaani kertoo Mortmainin sisaruksista, jotka asuvat rapistuneessa vanhassa linnassa boheemin äitipuolensa ja pahasta writer’s blockista kärsivän kirjailijaisänsä kanssa. Sitten naapuriin muuttaa kaksi rikasta amerikkalaista veljestä.
Tässä kirjassa on ihanan moderni henki, vaikka siinä onkin klassisia nuoret naiset + vanha linna + komeat muukalaiset-elementtejä.
Marja-Leena Tiaisen Rakas Mikael. Edelleen todella koskettava romaani, jonka ihmiset tuntuvat todellisilta.
Keskuspuiston yksinäinen. Ihana kirja New Yorkista!
Anna-kirjat
Neiti Etsivät
Viisikot
Luki-Live
Maria Gripe: Varjo-sarja
Harry Potterit
Palacio: Ihme
Bertin päiväkirja
Pikku vampyyri
Goosebumps
Darren Shanin vampyyrikirjasarja
Totuus vai tehtävä
Sellainen musta noitakirja missä taisi olla pääkallo, oli pelottava pienenä 😅
Kirjailijaa en muista, mutta "Neljä ällää kuusipuussa" iski nuorena tajuntaan ja luin sen monta kertaa. Surullisia kohtaloita kirja täynnä; siinä käsitellään mm. itsemurhaa ja ahdistusta. Tämän nuortenkirjan jälkeen siirryin kirjastossa aikuisten puolelle.
Kuplii, kuplii (päähenkilöt Alarik ja Sara jotka keittelivät yrteistä taikajuomia)
Kuoleman kanssa kilpasilla Grönlannissa (Lasse jää yksin napaseudulle ja selviytyy eskimoiden avustuksella talven yli)
Susan Cooperin sarja "Pimeä nousee", "Yllä meren, alla kiven", "Hopeapuu" jne.
Narnia-sarjaa luin jo ennen kuin menin kouluun. Aaah!
Näistä lastenkirjoista on jäänyt hyvin miellyttävät muistot.
Sen sijaan muistan kun luin Doris Lundin kirjan leukemiaan kuolleesta pojastaan Ericistä. Voi jessus sitä vollotuksen määrää!
Vierailija kirjoitti:
Kuplii, kuplii (päähenkilöt Alarik ja Sara jotka keittelivät yrteistä taikajuomia)
Kuoleman kanssa kilpasilla Grönlannissa (Lasse jää yksin napaseudulle ja selviytyy eskimoiden avustuksella talven yli)
Susan Cooperin sarja "Pimeä nousee", "Yllä meren, alla kiven", "Hopeapuu" jne.
Narnia-sarjaa luin jo ennen kuin menin kouluun. Aaah!
Näistä lastenkirjoista on jäänyt hyvin miellyttävät muistot.
Sen sijaan muistan kun luin Doris Lundin kirjan leukemiaan kuolleesta pojastaan Ericistä. Voi jessus sitä vollotuksen määrää!
Toi Cooper on jäänyt mieleen jotenkin pelottavana ja synkkänä. Monta vuotta olen miettinyt, mikä se kirjasarja oli, mutta tuohan se. Olin unohtanut kirjailijan ja kirjojen nimet, muistikuvissa vain Cornwall. On siitä yli 30 vuotta kun olen ne lukenut, että annettakoon anteeksi.
Othmar Franz Lang: Uni antaa askeleet
Otava 1970 suom. Kyllikki Villa
Lapsen kanssa luettiin Eva Frantzin Osasto 23 ja ai että se oli jännä itsellekin.
Ronja Ryövärintytär kolahti heti, kun sain sen käsiini 8-vuotiaana. Katselin aina tarkkaan kirjan etuaukeaman mahtavaa kuvaa Matiaksenmetsästä, että missä paikassa Ronjan ja Birkin mikäkin seikkailu tapahtui. Vanhempi lapseni ei harmikseni innostunut Ronjan tarinasta (Eemeli sen sijaan oli suosikki), mutta 9-vuotiaan kuopuksen kanssa luen sitä nyt kolmatta kertaa iltasaduksi :)
Lisäksi mieleeni on jäänyt Maria Gripen Elvis-sarja. Slloin ala-asteikäisenä sitä lukiessani hämmästelin monessa kohdassa, koska ajatelin, että jos itse kirjoittaisin tuosta asiasta, kirjoittaisin hyvin samalla tavalla kuin kirjailija oli tehnyt. Sellaista tunnetta on harvoin tullut muita kirjoja lukiessa.
Inkeri palasi Ruotsista! Kertoo sotalapsesta ja itkettävän ihana kirja. Kuin omille lapsillekin ja kirjastosta lainattiin loputkin osat.
Merja Otavan nuortenkirjat. Niissä osassa käsiteltiin myös politiikkaa, ja muistan että se oli minulle ensimmäinen kosketus asioihin kuten oikeisto ja vasemmisto, ja sai minut kiinnostumaan politiikasta ihan eri tasolla.
K.M. Peytonin Tähdenlento - ja jatko-osa Yli esteiden. Se kertoo köyhästä ja kokemattomasta Ruth tytöstä joka unelmoi omasta ponista ja lopulta hankkii sellaisen. Rahat ei meinaa millään riittää sen ylläpitoon, poni on varsinainen pönttöpää ja sääkin on aina surkea. Ruth on kuitenkin sitkeä ja kekseliäs tyttö joka saa asiat lopulta järjestymään.
Samaistuin lapsena tuohon tarinaan ja sen henkilöihin niin kovasti, että aina kun oli jotain vastoinkäymisiä, mietin ensimmäiseksi mitä Ruth tekisi tässä tilanteessa. Ehkä se on myös jollain tavalla vaikuttanut omaan persoonaani. En luovuta ja olen toteuttanut rohkeasti omia unelmiani keinolla millä hyvänsä (hyvässä mielessä ja rehellisin keinoin toki) :)