Mikä naurettava asia sinua ärsyttää?

- se, kun mies kaataa kissanraksut aina lattialle! ei sen kupin etsiminen kovin vaikeaa voi olla?

- se, kun roskia löytyy ihan mistä tahansa! viimeeksi tänään keräsin roskia tv-pöydältä...

- asioiden "kierteleminen"

Mua ärsyttää kun maantiellä joku ajaa perässä kiinni ilman turvaväliä KUITENKAAN ohittamatta!! Voi luoja kuinka se ärsyttää. Joskus varmaan painan jarrut lukkoon ihan vaan sen vitutuksen määrän takia....

Ärsyttää tupakkaa polttavat naapurit joilla varmaan 10l vetoinen avoin tuhkakuppi, jonka haju saastuttaa meidänkin parvekkeen niin, ettei siel voi olla tai tuulettaa mitään.

Ihmiset joiden lapset ei ikinä tee mitään pahaa. Silloinkin, kun jäädään kolttosesta kiinni, niin muut ovat yllyttäneet ja vastuussa kaikesta. Siis muut samanikäiset. Vaikka se pilaviesti ois lähetetty tän lapsen puhelimesta ja muut lapset sitä mieltä, et pila keksittiin yhdessä. En voi sietää curling vanhempia ja säälin heidän lapsiaan!

Se että kaupoissa on ne vauvaturvakaukalolliset kärryt. Kukaan ei ikinä käytä niitä kaupan turvakaukaloita, vaan pistää vauvan auton kaukalossa kärriin. Ja se ärsyttää mua siksi, koska jos turvakaukalot ottais niistä kärreistä pois, niin saisi kärryn mihin saa kaksi lasta istumaan! Ja semmoset kärryt on aina kiven alla ja kahden kirkuvan taaperon kanssa niitä metsästellään ympäri kauppaa ja lopulta otan tavallisen kärryn: pistän toisen lapsen istuimeen ja toisen kärriin. Vaikka tiedän, että semmonen ärsyttää monia, kun lapset istuu kenkineen ulkovaatteissa niissä kärryissä.

Minua ärsyttää,

jos kaukosäädin osoittaa minua kohti. 

kun minun kahvinkeittimestäni mennään napasauttamaan lämpölevy pois päältä, ettei "loppukahvi pala". Se mitään ehdi palaa, mutta jähtyä kyllä. 

jos shampoopullot seisovat hyllyssä "väärinpäin" ja väärinperin rullautuva vessapaperi (käännän lähes aina rullan, jos se on mielestäni väärin päin, ihan siis kylässäkin tai baarin vessassa).

Ei tää nyt yhtään naurettava asia oo, mutta missä tahansa pitkäkestoinen jaarittelu ärsyttää, siis töissä tai vapaa-ajallakin tapahtuva, kun puhuja ei meinaa millään mennä siihen ydinasiaan eikä saa sanottua sitä pointtia minkä voisi sanoa puolet lyhyemmällä diskuteeraamisella. 

T. savolainen, savossa asuva

- en ole ikinä tottunut tähän hemmetin hidastemposeen jaaritteluun

Ihmiset jotka ei yhtään tajua mitä heidän fyysisessä lähiympäristössä tapahtuu. 

Siis ihan kongreettisena esimerkkinä kaupassa: joku on etsimässä hyllyltä jotain hiukan pidempään, joku kävelee pokkana siihen eteen hyllyn ja tuon jo aiemmin siinä olleen väliin. Sama kun usein valitettavasti vanhukset on ostoskärryjen kanssa aina keskikäytävällä tien tukkeena, ihan ku kaupassa ei ois ketään muut, keskitytään vain itseensä. Tai joku keski-ikäinen mies, jolla kuvittelis olevan käytöstapoja, kiilaa toisen eteen ulos mennessään, ei tee elettäkään pitääkseen ovea toisella kädellään auki muutaman sekunnin verran et ovi ei läsähdä perässätulevan kahta kassia kantavan naisen nenänedessä kiinni. Mies ei varmasti edes huomannut että ovissa kulkee muitakin. 

Nämä ja monet muut tilanteet joissa ihmiset toimii kuin olisivat tilassa ainoita ihmisiä, piittaamattomuus tai ei vain tajuta.

Pidän valosta ja auringostakin. Kevät on paras vuodenaika. Mutta, se että aurinko paistaa suoraan sisälle, aivan liian kirkasta ja sisälle tulee kuuma, helv...n ärsyttävää. Pitää laittaa kaihtimet niin että autinko ei paidta sisälle 🙄

Nastarenkaiden rapina kuivalla asfaltilla.

Missä tahansa yhteydessä samat ihmiset puhuu aina samst tai samoista adioosta, toistavat kuin jotsin maneeria, esim:

-työpaikaala lounaspöydässä AINA samat ihmiset puhuu AINA joka ikinen kerta lapsenlapsestaan (tai lapsista monikossa). Ihan kun he kuuluisivat jonkinlaisena osana työpaikalle ja kaikki sielläolijat haluaisivat säännöllisin väliajoin kuulla näiden kersojen kuulumiset. Nämä ihmiset myös toidtavat samoja asioita näistä kersoista, eivät siis muista että kaikki läsnäolijat ovat kuulleet jo ehkä 6x tänä vuonna kuinka xx harrastaa sitä ja tätä ja kuinka yyy poika rakentaa ukin kanssa leikkimökkiä (sitä on rakennettu kun Iisakin kirkkoa ehkä tuuliin 2 vuotta jo) aina samat jutut.

Ihan hemmetin ärsyttävää.

Kulmahousut ja urakkahameet!

Vierailija kirjoitti:

Missä tahansa yhteydessä samat ihmiset puhuu aina samst tai samoista adioosta, toistavat kuin jotsin maneeria, esim:

-työpaikaala lounaspöydässä AINA samat ihmiset puhuu AINA joka ikinen kerta lapsenlapsestaan (tai lapsista monikossa). Ihan kun he kuuluisivat jonkinlaisena osana työpaikalle ja kaikki sielläolijat haluaisivat säännöllisin väliajoin kuulla näiden kersojen kuulumiset. Nämä ihmiset myös toidtavat samoja asioita näistä kersoista, eivät siis muista että kaikki läsnäolijat ovat kuulleet jo ehkä 6x tänä vuonna kuinka xx harrastaa sitä ja tätä ja kuinka yyy poika rakentaa ukin kanssa leikkimökkiä (sitä on rakennettu kun Iisakin kirkkoa ehkä tuuliin 2 vuotta jo) aina samat jutut.

Ihan hemmetin ärsyttävää.

Sama täällä, ärsyttää ku esihenkilöni (n) puhuu jostain syystä  minulle kun olemme kahdenkesken, joka ikinen kerta a) mitä kaikkea ja missä on opiskellu, siis kehuskelee ja haluaa tuoda esille koska hänellä korkeampi koulutustaso kuin mulla b) kehuu lastensa urheiluharradtuksilla ja koulutustadolla. 

c)30-35v sitten joukkuelajiharrastuksellaan nuoruusvuosilta, tämä on hirveän tärkeä tuoda aina esille missä "piireissä" hän on pyörinyt nuorena.  Toistaa ja vihjailee joka kerta tiettyä asiaa tähän liittyen. Tunnistan vihjailun siitä koska hän toistaa samaa asiaa säännöllisesti usealta eri kantilta mulle joko yrittäen kertoa minulle jotain, mutta ei ilkeä sanoa koska olemme töissä emme kavereita tai odottaen että minä jatkan juttua niistä henkilöistä joihin hän viittaa. Tyhmä äm..mä. näen niin hänen lävitseen ja olen opiskellut sen verran psykologiaa että tunnistan mistä tarpeesta tollanen itsensä ja jälkikasvunsa jatkuvs kehuminen kumpuaa - hemmetin heikosta itsetunnosta.