Ruotsinkielisten lukioiden suuri osuus lukiovertailun kärkisijoilla. Selittyykö sillä, että
kaksikieliset oppilaat saavat suomen kielestä helpolla hyvän arvosanan ja että ruotsinkielisten kokeita tarkastaa omat arvostelijat, jotka saattavat vetää vähän kotiinpäin?
Kommentit (51)
Ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on suhteessa paljon enemmän. Olemattomalla keskiarvolla pääsee sisään. Sykkiin oli keskiarvoraja muistaakseni yli 9,7 tai 9,8 kolme vuotta sitten. Siinä ei kauheasti pysty nostamaan lukion aikana arvosanoja kun asteikko loppuu kesken.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kun oikeasti ovat huonompia:
"Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät Suomen kouluissa selvästi huonommin kuin suomenkielistä opetusta saavat. Lukutaidon ja luonnontiedon kohdalla erot ovat korkeimmat: ruotsinkielisten oppimistulokset ovat peräti yhdeksän kuukautta suomenkielisiä jäljessä, kertoo Hufvudstadsbladet."
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hbl-yllattava-ero-suomen-kouluissa-ruo…
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkielisiä aloituspaikkoja on suhteessa paljon enemmän. Olemattomalla keskiarvolla pääsee sisään. Sykkiin oli keskiarvoraja muistaakseni yli 9,7 tai 9,8 kolme vuotta sitten. Siinä ei kauheasti pysty nostamaan lukion aikana arvosanoja kun asteikko loppuu kesken.
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kun oikeasti ovat huonompia:
"Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät Suomen kouluissa selvästi huonommin kuin suomenkielistä opetusta saavat. Lukutaidon ja luonnontiedon kohdalla erot ovat korkeimmat: ruotsinkielisten oppimistulokset ovat peräti yhdeksän kuukautta suomenkielisiä jäljessä, kertoo Hufvudstadsbladet."
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hbl-yllattava-ero-suomen-kouluissa-ruo…
Samoin yliopistopaikkoja on enemmän. Ruotsinkielisiä kauppatieteen opiskelupaikkoja taitaa olla kolme kertaa enemmän kuin pitäisi väestöosuuden mukaan olla.
Vierailija kirjoitti:
No niin, mammat. Taas tuli todistettua, että kaikissa lukioissa saa samaa hyvää opetusta. Juuri missään ei ero sisäänpääsykeskiarvoissa ja yo-arvosanoissa ollut merkittävä.
Eli hyvä oppilas pärjää kyllä lukiosta riippumatta. Aamen.
Kaikissa saa hyvää opetusta mutta ei samaa opetusta. Huonoissa lukioissa keskitytään enemmän läpipääsyyn ja hyvissä laudaturin saamiseen. Huonossa lukiossa opiskeleva laudaturiin pyrkivä joutuu siis tekemään itse hommia paljon enemmän eikä ehkä saa muista opiskelijoista samalla tavalla tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, mammat. Taas tuli todistettua, että kaikissa lukioissa saa samaa hyvää opetusta. Juuri missään ei ero sisäänpääsykeskiarvoissa ja yo-arvosanoissa ollut merkittävä.
Eli hyvä oppilas pärjää kyllä lukiosta riippumatta. Aamen.
Kaikissa saa hyvää opetusta mutta ei samaa opetusta. Huonoissa lukioissa keskitytään enemmän läpipääsyyn ja hyvissä laudaturin saamiseen. Huonossa lukiossa opiskeleva laudaturiin pyrkivä joutuu siis tekemään itse hommia paljon enemmän eikä ehkä saa muista opiskelijoista samalla tavalla tukea.
Samalla keskitasoisen oppilaan kannattaa suosiolla mennä keskitason lukioon, koska kovatasoisessa lukiossa pitää kurssilla opetella enemmän. Kunnon perusteiden hallintaan ei jää riittävästi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset pärjäävät ruotsinkielisessä koulussa huonosti, koska eivät osaa... ruotsia! :) Voi tätä meidän absrudia kaksikielisyyttämme. Miksi tällaisia henkilöitä sitten kutsutaan ruotsinkielisiksi,jos he puhuvat paremmin suomea kuin ruotsia?
"Ruotsinkielisten oppilaiden heikko koulumenestys johtuu osittain puutteellisesta kielitaidosta, kertoo Helsingin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus.
Yhä useampi ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu suomea kotona, oppituntien aikana ja välitunnilla kavereiden kanssa. Suomen kieli valtaa alaa koululaisten elämässä sitä enemmän mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan käyttämiä sanoja"
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/543933/Suomi+valtaa+ruotsinkielisia+k…
Ja heidän palvelemista varten jokainen suomenkielinen joutuu opiskelemaan pakkoruotsia!
Ruotsinkieliset aloittivat aiemmin suomen opiskelun peruskouluaikaan kolmannella luokalla ja aloittivat englannin opiskelun neljännellä luokalla. Näin siksi, että ruotsinkielinen voi suomenkielisen lailla palvella asiakasta virkasuhteessa asiakkaan äidinkielellä.
Äidinkielistä asiakaspalvelua voi odottaa saavansa verovirastossa kansalliskielillä. Grilli on yksityinen yritys, jossa yrittäjä päättää asiakaspalvelun kielestä.
Kuten somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja viroksi?
Suomessa on kaksi kansalliskieltä eli suomi ja ruotsi. Jos yksityinen tarjoaa palvelua mainitsemillasi kielillä niin sehän on vain positiivinen asia kun pystyy tarjoamaan asiakaspalvelua noin monella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
No niin, mammat. Taas tuli todistettua, että kaikissa lukioissa saa samaa hyvää opetusta. Juuri missään ei ero sisäänpääsykeskiarvoissa ja yo-arvosanoissa ollut merkittävä.
Eli hyvä oppilas pärjää kyllä lukiosta riippumatta. Aamen.
Miten tuo tuli todistettua? Eikös juuri tämä tulos vittaa johonkin muuhun, jota ei ole vielä selvitetty? Välillä ihmetyttää joidenkin ihmisten mustavalkoisuus ja akuutti logiikan puute.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi mammojen opetella sitä ruotsia ja laittaa pennut ruotsinkielisiin kouluihin.
Mamma-spämmääjä jaksaa sitten markkinoida äidinkieltään ruotsia ihan useamman viestin voimalla. Mutta näissä viesteissäsi ei ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset pärjäävät ruotsinkielisessä koulussa huonosti, koska eivät osaa... ruotsia! :) Voi tätä meidän absrudia kaksikielisyyttämme. Miksi tällaisia henkilöitä sitten kutsutaan ruotsinkielisiksi,jos he puhuvat paremmin suomea kuin ruotsia?
"Ruotsinkielisten oppilaiden heikko koulumenestys johtuu osittain puutteellisesta kielitaidosta, kertoo Helsingin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus.
Yhä useampi ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu suomea kotona, oppituntien aikana ja välitunnilla kavereiden kanssa. Suomen kieli valtaa alaa koululaisten elämässä sitä enemmän mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan käyttämiä sanoja"
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/543933/Suomi+valtaa+ruotsinkielisia+k…
Ja heidän palvelemista varten jokainen suomenkielinen joutuu opiskelemaan pakkoruotsia!
Ruotsinkieliset aloittivat aiemmin suomen opiskelun peruskouluaikaan kolmannella luokalla ja aloittivat englannin opiskelun neljännellä luokalla. Näin siksi, että ruotsinkielinen voi suomenkielisen lailla palvella asiakasta virkasuhteessa asiakkaan äidinkielellä.
Äidinkielistä asiakaspalvelua voi odottaa saavansa verovirastossa kansalliskielillä. Grilli on yksityinen yritys, jossa yrittäjä päättää asiakaspalvelun kielestä.
Kuten somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja viroksi?
Suomessa on kaksi kansalliskieltä eli suomi ja ruotsi. Jos yksityinen tarjoaa palvelua mainitsemillasi kielillä niin sehän on vain positiivinen asia kun pystyy tarjoamaan asiakaspalvelua noin monella kielellä.
Kotimaiset kielet ovat suomen ja saamen kielet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, mammat. Taas tuli todistettua, että kaikissa lukioissa saa samaa hyvää opetusta. Juuri missään ei ero sisäänpääsykeskiarvoissa ja yo-arvosanoissa ollut merkittävä.
Eli hyvä oppilas pärjää kyllä lukiosta riippumatta. Aamen.
Miten tuo tuli todistettua? Eikös juuri tämä tulos vittaa johonkin muuhun, jota ei ole vielä selvitetty? Välillä ihmetyttää joidenkin ihmisten mustavalkoisuus ja akuutti logiikan puute.
Mikä siinä nyt on epäselvää? Luulisi olevan ihan päivänselvää, että mitä alemmalla keskiarvolla pääsee sisään, sitä enemmän voi parantaa. Pätee ihan joka lukioon tuossa, vaikka yrität sieltä kaivella jotain mystistä vääryyttä. Jos sun luonnollisestikin nerokas penska menee lukioon johon vaaditaan 9,7 keskiarvo, niin ei se parannus voi vaan olla mainittava. 5,5 keskiarvolla on taas olisi varaa parantaa, mutta ei älyllistä potentiaalia, koska on nyt vaan liian tyhmä lukioon vaikka sinne pääsisikin.
Ja ihan jokaikisen lukion keskiarvorajat löytyy sieltä Ylen sivuilta, että siitä selvittelemään, niin ei tarvitse spekuloida.
Vierailija kirjoitti:
Selittyy sillä, että ne koulut ovat pieniä. Pienet luokat, henkilökohtaisempaa opetusta ja oppimista, yhteisöllisempi meininki. Suomenkielisille rakennetaan nykyään vain näitä "jättilukioita", joissa varmasti häviää massaan ja masentuu.
Siinä oli kyllä eroteltu isot ja pienet koulut, ihan numeroina.
Käsite "virallinen äidinkieli" on ihan hupsu, koska kaksikielisessä perheessä lapsella on kaksi äidinkieltä (ja pilkunviilaajien turha tarttua siiten "äitiin").
Ylipäätään on outoa, että valtio pitää kirjaa äidinkielestä. Esim. asiointikieli olisi loogisempi, koska eihän valtiota/kuntia pitäisi muu kiinnostaa.