Ruotsinkielisten lukioiden suuri osuus lukiovertailun kärkisijoilla. Selittyykö sillä, että

Varsinkin kun oikeasti ovat huonompia:

"Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät Suomen kouluissa selvästi huonommin kuin suomenkielistä opetusta saavat. Lukutaidon ja luonnontiedon kohdalla erot ovat korkeimmat: ruotsinkielisten oppimistulokset ovat peräti yhdeksän kuukautta suomenkielisiä jäljessä, kertoo Hufvudstadsbladet."

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/hbl-yllattava-ero-suomen-kouluissa-ruo…

No huh huh, en tiennytkään, että osaamisessa on tuollainen ero. Olisin vastannut, että kaksikielisyys kasvattaa omaksumiskykyä tms.  (ei kaikki heistä tietenkään ole edes oikeasti kaksikielisiä). Toki myös keskimääräistä korkeampi sosioekonominen tausta nostaa tuloksia, koska kotona tsempataan (toki myös heillä on syrjäiytymistä ja köyhyyttä). Pitkät sukutaustat akateemisilla aloilla jne. velvoittavat joitain. 

Minusta ruotsinkielissä lukioissa on melko yhteisöllinen ilmapiiri, mikä voi nostaa huomattavasti niiden heikoimpien oppilaiden oppimistuloksia.

"STT:n lukiovertailussa verrataan ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanoja lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin."

Ruotsinkielisten ei tarvitse panostaa yläasteen arvosanoihin, koska he pääsevät automaattisesti omiin ruotsinkielisiin lukioihinsa. Tämä selittää huonot arvosanat yläasteella suhteessa lukion arvosanoihin. Ei se kerro mitään lukion tasosta.

En tiedä, mutta arvauksena, että lukiot ovat tasalaatuisia mutta ruotsinkieliset yläasteet huonoja. Näin sieltä tulleiden osaaminen paranee eniten lukioissa. Ruotsinkielisiin jatkokoulutuksiin pääsee huonommallakin todistuksella, joten oppilailta voi puuttua motivaatiota. Sen sijaan lukion opettajat yleensä himoavat hyviä yo-arvosanoja, koska kirjoitukset ovat heidän elämänsä keskipiste. Hienoa, että pystytään parantamaan oppimistuloksia.

Jännä, että toimittaja ei ole "huomannut" tätä asiaa mitenkään, eikä ole selvittänyt taustoja asialle.

Kun kuitenkin 14/40 eli 35% listalla olevista lukiosta on ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisiä on 5% asukkaista, niin jonkinlainen epäsuhta tässä on. Ja kun tosiaan tiedetään, että oppilasaines ei ruotsinkielisellä puolella ole parempaa vaan jopa vähän heikompaa.

Selittyy sillä, että ne koulut ovat pieniä. Pienet luokat, henkilökohtaisempaa opetusta ja oppimista,  yhteisöllisempi meininki. Suomenkielisille rakennetaan nykyään vain näitä "jättilukioita", joissa varmasti häviää massaan ja masentuu.

svenska talande bättre folk omistaa lähes kaiken suomessa. ei niiden koulutkaan köyhiä ole.

Niihin pääsee helposti surkeallakin päättötodistuksella.

Helppohan se on nostaa sitten.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että toimittaja ei ole "huomannut" tätä asiaa mitenkään, eikä ole selvittänyt taustoja asialle.

Kun kuitenkin 14/40 eli 35% listalla olevista lukiosta on ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisiä on 5% asukkaista, niin jonkinlainen epäsuhta tässä on. Ja kun tosiaan tiedetään, että oppilasaines ei ruotsinkielisellä puolella ole parempaa vaan jopa vähän heikompaa.

Aika sokea toimittaja, jos ei huomannut listassa mitään erikoista! :)

Vierailija kirjoitti:

Selittyy sillä, että ne koulut ovat pieniä. Pienet luokat, henkilökohtaisempaa opetusta ja oppimista,  yhteisöllisempi meininki. Suomenkielisille rakennetaan nykyään vain näitä "jättilukioita", joissa varmasti häviää massaan ja masentuu.

Vielä 2000-luvun alkuun asti suomenkielisetkin opiskelivat pääasiassa pienissä kouluissa. Sen jälkeen on vedetty tässäkin asiassa totaalisen v*tuiksi ja keskittämisvimma on ottanut vallan myös koulutuspuolella. Lapset voi huonosti ja oppimistulokset laskee joka vuosi.

Millainen paikka tuo katedraalikoulu on? Elittipentujen kouluko?

Vierailija kirjoitti:

No huh huh, en tiennytkään, että osaamisessa on tuollainen ero. Olisin vastannut, että kaksikielisyys kasvattaa omaksumiskykyä tms.  (ei kaikki heistä tietenkään ole edes oikeasti kaksikielisiä). Toki myös keskimääräistä korkeampi sosioekonominen tausta nostaa tuloksia, koska kotona tsempataan (toki myös heillä on syrjäiytymistä ja köyhyyttä). Pitkät sukutaustat akateemisilla aloilla jne. velvoittavat joitain. 

Mitä nyt olen kokemuksia vertaillut, niin heillä opetus on myös erilaista. Pienemmät luokat, paremmat opettajat ja käytösvaatimukset - jo ala-asteella on opetus etikettiin, joten lukiossa lukiossa todellakin odotetaan hyvää käytöstä tai lennät pihalle. En heillä ole samanlaisia häiriköitä ja sekopäitä kuin tavallisissa laitoskouluissa.

Tuo ei ole se lista missä parhaiten kirjoitettu. Yleensä etujoukoissa on ollut Etelä-Tapiolan lukio ja Ressun lukio. Kymmenen kärjessä on ollut Kulis eli Kulosaaren lukio, SYK, Hgin Norssi, Viikin norssi. Kaikki nuo yli 9 ka:n lukioita. 

katsokaa yo.tilastot.fi miten kirjoitettu tänä vuonna, näkee myös vuodet 2014-2021. Ressun lukiossa oli yksi kirjoittanut Aan. 

Vierailija kirjoitti:

katsokaa yo.tilastot.fi miten kirjoitettu tänä vuonna, näkee myös vuodet 2014-2021. Ressun lukiossa oli yksi kirjoittanut Aan. 

2 A  Pitkä matematiikka ja Englanti pitkä  

Semmoinen, jonne pääsee huonomallakin todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Millainen paikka tuo katedraalikoulu on? Elittipentujen kouluko?

Ja tuskin on sulautettavaa tuontiainesta tai muuta heikompaa siedätyksessä väkipakolla olevaa ainesta ruotsinkielisissä lukioissa.

Mitä nyt olen kokemuksia vertaillut, niin heillä opetus on myös erilaista. Pienemmät luokat, paremmat opettajat ja käytösvaatimukset - jo ala-asteella on opetus etikettiin, joten lukiossa lukiossa todellakin odotetaan hyvää käytöstä tai lennät pihalle. En heillä ole samanlaisia häiriköitä ja sekopäitä kuin tavallisissa laitoskouluissa.[/quote]

Jaa, enpä ole tällaista eroa huomannut. Olen ollut hetken töissä ruotsinkielisessä koulussa (en opettajana). Joku Turun ruotsinkielinen eskari on usein keskustan puistoissa, kävin sanomassa lapsille ettei saa töniä toisia kun opettajat seisoivat selkäpäin ringissä toisella puolen puistoa.

Suomenruotsalaiset saavat etua kaksikielisyydestään ja jää enemmän aikaa opiskella muita kieliä. Lisäksi luokat ovat pienempiä ala-asteelta lähtien. Yhteisöllisyys ehkä myös yksi syy, tosin ainakin svedunaiset ovat hyvin kilpailuhenkisiä.