Lapsen yo-kirjoitukset meni penkin alle
Ja päättötodistuksen ka ei myöskään ollut hyvä. Hänelle on tulossa välivuosi. Muita samassa tilanteessa olevia? Millaisia välivuosisuunnitelmia? Miten tuette lapsianne?
Kommentit (35)
Meillä todistus oli tosi hyvä ja ylitti odotukset, jotka olivat valmiiksi korkealla. Syksyllä sitten lääkikseen.
Monesko kirjoituskerta ap:n jälkeläisellä oli? No aina voi yrittää korottaa kirjoitusten arvosanoja. Ja hyödyllistä olisi myös käyttää välivuotta kurssien uudelleen suorittamiseen ja arvosanojen korottamiseen, siis jos rahkeita on. Monestihan vanhemmat valitettavasti katselevat lapsiaan ruusunpunaisten silmälasien läpi ja kuvittelevat, että sitten kirjoituksissa lapsi näyttää todelliset kyntensä ja älliä ropisee laariin monia. Mutta harvoinpa ne kuutoset yhdeksiköiksi kiepahtavat ja kirjoituksista eximian tai laudaturin tuottavat. Eli kannattaako puhua, että kirjoitukset menivät penkin alle. Ehkä tulos oli juuri sen mukainen kuin kirjoittajan älyllinen kapasiteetti edellytti.
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
Jatko nyt riippuu tietysti niin siitä miksi kirjoitukset menivät penkin alle. Onko opiskelussa ylipäänsä vaikeuksia eli oliko lukio alun alkaenkin väärä paikka? Olisiko ammattikoulu ollut sopivampi? Miksi halusi lukioon, oliko edes aidosti oma valinta? Vai onko periaatteessa kyllä älykkyyttä mutta ei vaan nyt opiskelut nappaa, eli asenneongelma? Miten itse suhtautuu asiaan?
Nuo pitäisi ensin selvittää ennen kuin oikein voi miettiä jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
Jep. Minunkin mummo oli SM-tason mäkihyppääjä.
Mä olin lukiossa tosi laiska. Sain kyllä hyviä arvosanoja jos yritin, mutta enemmän kiinnosti muu, pojat ja musiikki. Pidin kolme välivuotta ja hain yliopistoon. Pänttäsin ahkerasti pääsykokeisiin ja pääsin sisään. Valmistuin maisteriksi viime vuonna 4,52 keskiarvolla ja nyt oman alan töissä. Lukion arvosanoja ei ole kukaan koskaan kysellyt.
Sen sijaan siis, että pänttäisi lukion oppimäärää uudestaan, suosittelen katsomaan tulevaisuuteen. Arvosanojen täytyy olla joka tapauksessa ei vain hyvät, vaan erittäin hyvät niistä hyötyäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
1990-luku soitti ja haluaa hallinto- ja pääsykoekäytäntönsä takaisin.
Miten kirjoitukset voi mennä penkin alle? Minunkin äitini aikoinaan totesi samoin hyvin yllättyneenä. Minulle itselleni ei ollut mikään yllätys, että pitkä rivi nelosia ja vitosia matikassa, englannissa ja ruotsissa on suuri reputusvaara.
Sain sitten syksyllä lakin armeijassa ollessani ja pääsin heti sen jälkeen opiskelemaan. En tosin yliopistoon, mikä sekin oli äidilleni suuri yllätys tosin kuin itselleni. Sen jälkeen elämä onkin mennyt hienosti, mikä sekin tuntuu olevan äidilleni suuri yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
Meillä kans sama. Asutaan seudulla jossa kaikki hirvittävän korkeasti koulutettuja. Joten paras on ainoa vaihtoehto.
Kaikki meni hyvin - keskiarvo yli 10. Kirjoitti 10 laudaturia. Haki jenkkeihin Harvardiin ja Oxfordiin. Pääsi molempiin ja mietitään, että suorittaisi tutkinnot molemmissa…soitti jo Elonille ja pääsee sinne neuvonantajaksi kesätöihin. Eli Harvard valitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
Meillä kans sama. Asutaan seudulla jossa kaikki hirvittävän korkeasti koulutettuja. Joten paras on ainoa vaihtoehto.
Kaikki meni hyvin - keskiarvo yli 10. Kirjoitti 10 laudaturia. Haki jenkkeihin Harvardiin ja Oxfordiin. Pääsi molempiin ja mietitään, että suorittaisi tutkinnot molemmissa…soitti jo Elonille ja pääsee sinne neuvonantajaksi kesätöihin. Eli Harvard valitti.
Oxford olisi ollut omasta mielestä Ok - kuninkaallisten vuoksi. Mutta näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli läänin paras. Ei ollut kyllä vaihtoehtojakaan. Luki koko ajan, ei päästetty koulun jälkeen koko lukukautena ulos eikä saanut pitää kännykkää. Kaksi vuotta sivussa lukenut lääkiksen ja oikkiksen pääsykokeisiin. Suorittaa molemmat tutkinnot samaan aikaan. Itse olen ylilääkäri ja puoliso tuomari.
Jep. Minunkin mummo oli SM-tason mäkihyppääjä.
Alapeukuista päätelleen AV:lla on huono parodian ymmärryksen taso.
Joo, sellaista sattuu.
Oma poika veti bravuuriaineessaan maantiedossa Lubenterin eli Been. Kurssit veti läpi tasaisella ysillä ja harhautui luulemaan, että mitään ei tartte kirjoituksia varten tehdä. Oli lukenut peräti yhden kurssikirjan melkein puoleenväliin kirjoituksiin :).
Onneksi tosistusvalinnalla pääsi kuitenkin sinne, minne halusi, koska tuo yksi heikko arvosana ei vaikuttanut asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Jatko nyt riippuu tietysti niin siitä miksi kirjoitukset menivät penkin alle. Onko opiskelussa ylipäänsä vaikeuksia eli oliko lukio alun alkaenkin väärä paikka? Olisiko ammattikoulu ollut sopivampi? Miksi halusi lukioon, oliko edes aidosti oma valinta? Vai onko periaatteessa kyllä älykkyyttä mutta ei vaan nyt opiskelut nappaa, eli asenneongelma? Miten itse suhtautuu asiaan?
Nuo pitäisi ensin selvittää ennen kuin oikein voi miettiä jatkoa.
Aloitti lukion yli ysin keskiarvolla. On ollut hyvä kielissä aina ja ne meni ihan ok tasoisesti, mutta on itse pettynyt. On kärsinyt korona-ajasta, etäopetuksesta.
Meni lukioon omasta halusta ja me molemmat vanhemmat ollaan liputettu aina ammattiopintojen puolesta ja kehotettu harkitsemaan tarkoin yliopisto-opintoja. Meillä molemmilla on diipa daapa maisterin tutkinnot tehtynä.
Jos jatko-opintopaikka (siis tavoite) ei ole vielä selvillä, ei kannata stressata kirjoitusten lopputuloksesta. Jos taas on selkeä tieto, mihin haluaa opiskelemaan eikä sinne huonoilla arvosanoilla pääse, kannustaisin yrittämään nostaa arvosanoja (edes muutamaa).
Jos siis tavoitteet eivät ole vielä selkeät, ei välivuosi ole yhtään huono idea. Sen aikana ehtii kirjoitukset unohtumaan ja myöhemmin ehtii katsella sellaisia jatko-opintoja, joihin todistuksella on mahdollista päästä.
Eli siis ei hätää, eikä kannata asiasta stressata. Älä ainakaan näytä lapsellesi, jos olet pettynyt. Tue häntä ja muistuta, ettei elämä kirjoituksiin lopu. Päin vastoin, nythän se vasta on alkamassa :)
Vierailija kirjoitti:
Eihän vielä tuedetä pääseekö opiskelemaan. 9.7 tulee tulokset.
Todistusvalinnan tulokset tietenkin ovat jo tulleet.
Toiset juhlii tänään ylppäreitä ja ne paremmat juhlivat ylppäreitä SEKÄ varmaa opiskelupaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos jatko-opintopaikka (siis tavoite) ei ole vielä selvillä, ei kannata stressata kirjoitusten lopputuloksesta. Jos taas on selkeä tieto, mihin haluaa opiskelemaan eikä sinne huonoilla arvosanoilla pääse, kannustaisin yrittämään nostaa arvosanoja (edes muutamaa).
Jos siis tavoitteet eivät ole vielä selkeät, ei välivuosi ole yhtään huono idea. Sen aikana ehtii kirjoitukset unohtumaan ja myöhemmin ehtii katsella sellaisia jatko-opintoja, joihin todistuksella on mahdollista päästä.
Eli siis ei hätää, eikä kannata asiasta stressata. Älä ainakaan näytä lapsellesi, jos olet pettynyt. Tue häntä ja muistuta, ettei elämä kirjoituksiin lopu. Päin vastoin, nythän se vasta on alkamassa :)
Ensimmäinen järkevä kommentti. Kiitos.
En mä ole pettynyt vaan huolissani, koska näen miten sietämätön ahdistus hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän vielä tuedetä pääseekö opiskelemaan. 9.7 tulee tulokset.
Todistusvalinnan tulokset tietenkin ovat jo tulleet.
Toiset juhlii tänään ylppäreitä ja ne paremmat juhlivat ylppäreitä SEKÄ varmaa opiskelupaikkaa.
Tämähän se on. Jotenkin ikävää,että nykään toiset menee ohituskaistaa...
Ap
Numeroita voi korottaa esim. syksyllä jos haluaa. Siinäpä sitä ois tekemistä kesäksi.