Lue keskustelun säännöt.
Kympin todistuksesta ei saa iloita?
Ihmettelen
05.06.2021 |
En ollut itse kympin oppilas kouluaikana. Kotioloni olivat huonot ja opiskelu oli vaikeaa. Lukion tahkosin kuitenkin läpi.
Nyt valmistujaispäivänä netissä pyörii taas nämä hieman syyllistävät ja "lohduttavat" runot, kuinka huono koulumenestys on ok ja niistäkin huonoistakin arvosanoista pitäisi iloita ja olla itseensä tyytyväinen.
Ihan ok asia, mutta en ymmärrä miksi tähänkin on liitetty syyllistäminen kympin oppilasta kohtaan. Kympeistäkö ei saa iloita? Yleensä ne ovat kovan työn takana ja ehkä perhe-elämä on ollut hyvää, on saanut kotoa tukea. Ei se ole muilta pois!
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Vaikka osaamisensa osoittamiseen? Kympeillä ja laudatureilla pääsee yliopistoon, kasin todistuksella menet pääsykokeisiin.
Mikä ongelma on mennä pääsykokeisiin jos osaaminen hakemaansa alaan riittävä? En minä ainakaan hermoillut pääsykokeita mitenkään ja kuten sanoin, mm Aaltoon (TKK) keskivertoa paremmilla hakupisteillä pääsi.
Jos pääsee hakemaansa yliopistoon muutenkin, miksi uhrata lukiossa sosiaalisen elemänsä pänttäämiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kateellisia. Muistan miten salassa hoidettiin oma todistukseni, kun serkut ja sisarukset eivät vain pärjänneet yhtä hyvin.
En saanut paljastaa numeroita juhlissa ettei muille tule paha mieli. Mummo sitten eteisessä kurkkasi salaa todistusta ja antoi käteen jotain vaivanpalkkaa.Jos numeroni paljastuivat niin alkoi armoton kuittailu siitä, että muilla on sentään jotain elämää. Sama virsi ala-asteelta maisteriksi asti. Yliopisto-opinnoistakin vain todettiin, että ajanhaaskuuta, muut sentään ovat jossain oikeissa töissä ja elävät elämää. Nyt sama natina alkoi, kun sain viran. Muut tekevät kausiluontoisesti töitä, mutta ainakin heillä on elämä.
Muistan saman omien lasten osalta: ei saanut mitenkään näkyä, että oli koulussa hyvä. Suku hyväksyi ahkeruuden palkaksi tulleet numerot, mutta lasten kavereiden vanhemmat tuhahtivat stipendeistä, että vanhemmat taas lahjoneet opettajan. Naapurin lasten yo-juhlassa ei saanut kertoa, että oma lapsi on kirjoittanut lukion toisella jo 2 laudaturia, loput sitten syksyllä ja keväällä. Piti vain sanoa, että "kirjoitukset on kova rutistus" ja tuumata, että välivuosi (huonon todistuksen vuoksi pakollinen) on juhlittavalle varmaan hyvä hengähdystauko.
Nykyisin stipendiä ei enää anneta parhaalle tai ahkerimmalle, vaan sille, jolla on hyvä käsiala (ja keskiarvo 6,8) tai urheilusuorituksia (harrastaa jalkapalloa,ei ole näkynyt koulussa koko keväänä) tai onnistunut jossain kilpailussa (riittää 18. sija).
Ne koulukavereittensa vanhempien mielestä elämätöntä elämää suorittavat lapseni ovat nyt hyväpalkkaisissa töissä, korona vain lisäsi työmäärää ja tuloja. Heillä on harrastuksia ja sosiaalista elämää eikä mielisairaalajaksoja, kuten niin moni ulkopuolinen ennusti.
o_O
Sulle ei ainakaan sosiaalista pelisilmää ole suotu. Juu ei todellakaan aleta kenenkään yo-juhlissa keulimaan oman lapsen paremmalla menestyksellä. Eikä missään muussakaan vastaavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Itse olin kympin oppilas lukiossa, DI:n papruja en tehnyt loppuun asti, en siksi että olisi ollut vaikeaa, vaan siksi että olin jo töissä enkä tarvinut niitä mihinkään.
Mihin niitä koulutuksia tarvii?
Ihme kysymys. Tietenkin saa, ja syytäkin on. Etköhän tiedä sen kysymättäkin.
Kuitenkaan todistuksen ei tarvitse olla kympin todistus ollakseen hyvä, eikä toisaalta todistuksen tarvitse olla hyvä, jotta sen haltija olisi hyvä. Sitä noilla ajetaan takaa. Tuskin kukaan tarkoittaa niitä kympin oppilaita syyllistää.
Juho-Kusti Paasikivellä oli todistuksessa vain yksi yhdeksikkö ja muut arvossanat olivat kymppejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Vaikka osaamisensa osoittamiseen? Kympeillä ja laudatureilla pääsee yliopistoon, kasin todistuksella menet pääsykokeisiin.
Mikä ongelma on mennä pääsykokeisiin jos osaaminen hakemaansa alaan riittävä? En minä ainakaan hermoillut pääsykokeita mitenkään ja kuten sanoin, mm Aaltoon (TKK) keskivertoa paremmilla hakupisteillä pääsi.
Jos pääsee hakemaansa yliopistoon muutenkin, miksi uhrata lukiossa sosiaalisen elemänsä pänttäämiseen?
Miksi kuvittelet, että kympin oppilaalla ei ole sosiaalista elämää? Ei ne vietä aikaansa pänttäämällä ja juuri siksi ne on kympin oppilaita. Niistä tulee sulle pomoja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä joku suomalainen juttu vai ihan maailmanlaajuista mutta kaikesta pitäisi olla nykyään pahoillaan.
Samaa sarjaa on äitienpäivää edeltävä lapsettomuusviikko.
Ja milloinkas sitten lapsettomuutta saisi juhlia ettei se pilaisi arvon mamman äitien? Riittääkö väliin viikkoja vai pitäisikö jättää kuukausia ettei tule paha mieli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kateellisia. Muistan miten salassa hoidettiin oma todistukseni, kun serkut ja sisarukset eivät vain pärjänneet yhtä hyvin.
En saanut paljastaa numeroita juhlissa ettei muille tule paha mieli. Mummo sitten eteisessä kurkkasi salaa todistusta ja antoi käteen jotain vaivanpalkkaa.Jos numeroni paljastuivat niin alkoi armoton kuittailu siitä, että muilla on sentään jotain elämää. Sama virsi ala-asteelta maisteriksi asti. Yliopisto-opinnoistakin vain todettiin, että ajanhaaskuuta, muut sentään ovat jossain oikeissa töissä ja elävät elämää. Nyt sama natina alkoi, kun sain viran. Muut tekevät kausiluontoisesti töitä, mutta ainakin heillä on elämä.
Muistan saman omien lasten osalta: ei saanut mitenkään näkyä, että oli koulussa hyvä. Suku hyväksyi ahkeruuden palkaksi tulleet numerot, mutta lasten kavereiden vanhemmat tuhahtivat stipendeistä, että vanhemmat taas lahjoneet opettajan. Naapurin lasten yo-juhlassa ei saanut kertoa, että oma lapsi on kirjoittanut lukion toisella jo 2 laudaturia, loput sitten syksyllä ja keväällä. Piti vain sanoa, että "kirjoitukset on kova rutistus" ja tuumata, että välivuosi (huonon todistuksen vuoksi pakollinen) on juhlittavalle varmaan hyvä hengähdystauko.
Nykyisin stipendiä ei enää anneta parhaalle tai ahkerimmalle, vaan sille, jolla on hyvä käsiala (ja keskiarvo 6,8) tai urheilusuorituksia (harrastaa jalkapalloa,ei ole näkynyt koulussa koko keväänä) tai onnistunut jossain kilpailussa (riittää 18. sija).
Ne koulukavereittensa vanhempien mielestä elämätöntä elämää suorittavat lapseni ovat nyt hyväpalkkaisissa töissä, korona vain lisäsi työmäärää ja tuloja. Heillä on harrastuksia ja sosiaalista elämää eikä mielisairaalajaksoja, kuten niin moni ulkopuolinen ennusti.
o_O
Sulle ei ainakaan sosiaalista pelisilmää ole suotu. Juu ei todellakaan aleta kenenkään yo-juhlissa keulimaan oman lapsen paremmalla menestyksellä. Eikä missään muussakaan vastaavassa tilanteessa.
No kun suoraa kysytään, että miten se teidän Minni, joko on käynyt kokeilemassa kirjoituksia, ettei sitten ensi keväänä jännitä, niin olisiko vastaaminen ollut keulimista? Totesin, että eiköhän tuo syksyllä mene yrittämään ja sain rohkaisevia neuvoja siitä, että sen syksyisen epäonnistumisen voi onneksi korjata heti keväällä ja voihan niitä kirjoituksia jatkaa vaikka ensi vuoden syksyllä.
Ei, en kertonut lapsen menestyksestä, vaikka sitä selkeästi urkittiin. Näin nimenomaan siksi, että oman lapsen menestys on vanhemmille ensisijaisesti häpeän ja anteeksipyytämisen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kateellisia. Muistan miten salassa hoidettiin oma todistukseni, kun serkut ja sisarukset eivät vain pärjänneet yhtä hyvin.
En saanut paljastaa numeroita juhlissa ettei muille tule paha mieli. Mummo sitten eteisessä kurkkasi salaa todistusta ja antoi käteen jotain vaivanpalkkaa.Jos numeroni paljastuivat niin alkoi armoton kuittailu siitä, että muilla on sentään jotain elämää. Sama virsi ala-asteelta maisteriksi asti. Yliopisto-opinnoistakin vain todettiin, että ajanhaaskuuta, muut sentään ovat jossain oikeissa töissä ja elävät elämää. Nyt sama natina alkoi, kun sain viran. Muut tekevät kausiluontoisesti töitä, mutta ainakin heillä on elämä.
Ai että miten kateellista porukkaa :D
No ainakin tädit ja sedät ovat kautta aikain olleet sitä mieltä, että turhia ovat numerot ja tutkinnot (vain siis minun). Ja nimenomaan siksi ei saanut puhua, että heille tulee siitä paha mieli. Kai sitä jokainen toivoo, että oma lapsi pärjää. Serkkujen kanssa ei koskaan ole ollut ongelmaa, koska ollaan hyväksytty se että meillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Mutta vanhempansa eivät vain kykene hyväksymään sitä että heidän lapsistaan tuli maalareita ja kokkeja eikä lääkäreitä ja lakimiehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt ihan samaa. Mielestäni on hienoa, että kannustetaan kaikkia oppilaita ja iloitaan myös keskinkertaisista arvosanoista. Varsinkin kun joku tekee parhaansa, siitä pitää antaa kiitosta.
Mutta miksi se täytyy tehdö syyllistäen tai vähätellen niitä, jotka saivat kymppejä? Stipendit pitäisi ottaa heiltä pois ja antaa muille ym. Jotenkin hyvin pärjäävien oppilaiden menestykseen suhtaudutaan kuin itsestäänselvyyteen eikä siitä tarvitsisi antaa kiitosta. Kun joku tekee alusta alkaen kaiken tosi hyvin, sitä ei tarvitse huomioida.
Mielestäni kaikkia oppilaita pitää kannustaa ja kiittää. Mutta jos joku pärjää paremmin, se ei ole muilta pois.
Vierailija kirjoitti:
Parempi olla myös mainitsematta jos lapset saavat stipendejä....
Lähiö lehteen tuli ja tulee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Niinpä, mun opettaja joskus toisella asteella sanoi, että tutkimusten mukaan parhaiten menestyy työelämässä ne kasin oppilaat ja keskiverrot muutenkin..
Huomaa itsestäni. Kympin oppilas olin, sain jopa osastojen parhaan oppilaan stipendin. No en jaksanut enää opiskella ja tässä sitä ollaan matalapalkkaisessa duunari työssä. Jotenkin tiedän, että olisi musta ollut vaikka mihin, mutta kun ei vaan ollut.
Tästä saan vieläkin kuulla, vaikka ikää jo yli 40. "Sinäkin olit niin hyvä koulussa, mikset lukenut vaikka lakimieheksi.."
Tietenkin saa iloita ja olla ylpeä! Pitäkää ihmeessä vaikka kakkukahvit ja juhlikaa oppilaan hieno suoritusta. Älä kuitenkaan tuuttaa Facebookiin kuvaa lapsesi todistuksesta ja lesoile sillä muille mammakavereillesi, sillä lapsesi koulumenestys ei tee sinusta parempaa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se kovin tasapuolista ole. Oikeastaan kaikista arvosanoista pitäisi luopua ja antaa kaikkien opiskella mitä ja missä haluavat.
Lasta täytyy kannustaa.motivoida.arvostaa.rakastaa.kehua ja jopa palkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Niinpä, mun opettaja joskus toisella asteella sanoi, että tutkimusten mukaan parhaiten menestyy työelämässä ne kasin oppilaat ja keskiverrot muutenkin..
Huomaa itsestäni. Kympin oppilas olin, sain jopa osastojen parhaan oppilaan stipendin. No en jaksanut enää opiskella ja tässä sitä ollaan matalapalkkaisessa duunari työssä. Jotenkin tiedän, että olisi musta ollut vaikka mihin, mutta kun ei vaan ollut.
Tästä saan vieläkin kuulla, vaikka ikää jo yli 40. "Sinäkin olit niin hyvä koulussa, mikset lukenut vaikka lakimieheksi.."
Harmi, että tuo tutkimus on puppua. Ei ole missään kyetty osoittamaan, että kympin oppilaat menestyvät työelämässä kasin oppilaita kehnommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Niinpä, mun opettaja joskus toisella asteella sanoi, että tutkimusten mukaan parhaiten menestyy työelämässä ne kasin oppilaat ja keskiverrot muutenkin..
Huomaa itsestäni. Kympin oppilas olin, sain jopa osastojen parhaan oppilaan stipendin. No en jaksanut enää opiskella ja tässä sitä ollaan matalapalkkaisessa duunari työssä. Jotenkin tiedän, että olisi musta ollut vaikka mihin, mutta kun ei vaan ollut.
Tästä saan vieläkin kuulla, vaikka ikää jo yli 40. "Sinäkin olit niin hyvä koulussa, mikset lukenut vaikka lakimieheksi.."
Jos uskoo yhden opettajan mutua totuutena vielä vuosikymmeniä myöhemminkin, ei ihmekään ettei ole kovin akateemisesti menestynyt. Ala-asteen koulumenestys on ilmeisesti ollut haukionkala -luokkaa, kun oma ajattelu ja lähdekriittisyys tuntuu kokonaan puuttuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan johtuu siitä että ne kympin oppilaat luulevat itsestään liikoja jatko-opintoja ajatellen?
Itse olin kasin oppilas lukiossa mutta valmistuin yliopistosta DI alalta jonka 60% keskeytti vaikeuden takia, luin huvin vuoksi toisen DI alan opinnot laajana sivuaineena, ja töiden ohessa tein vielä KTM tutkinnon.
Pääsin myös kaikkiin yliopistoihin joihin hain, mm Aalto-yliopistoon keskivertoa paremmilla hakupisteillä.
Mihin niitä lukion kymppejä tarvii?
Vaikka osaamisensa osoittamiseen? Kympeillä ja laudatureilla pääsee yliopistoon, kasin todistuksella menet pääsykokeisiin.
Mikä ongelma on mennä pääsykokeisiin jos osaaminen hakemaansa alaan riittävä? En minä ainakaan hermoillut pääsykokeita mitenkään ja kuten sanoin, mm Aaltoon (TKK) keskivertoa paremmilla hakupisteillä pääsi.
Jos pääsee hakemaansa yliopistoon muutenkin, miksi uhrata lukiossa sosiaalisen elemänsä pänttäämiseen?
Miksi kuvittelet, että kympin oppilaalla ei ole sosiaalista elämää? Ei ne vietä aikaansa pänttäämällä ja juuri siksi ne on kympin oppilaita. Niistä tulee sulle pomoja.
Ulkolukija ei ole kympin oppilas.
Iloitsin lapsen 10 todistuksesta, mutta en tehnyt siitä somepäivitystä.
Lapsen menestys kiinnostaa lähinnä lapsen vanhempia ja isovanhempia.
Pojat olivat lukion päättötodistukseessa kymppien kahmioita. Siitä ei viitsinyt huudella turuilla ja toreilla - täällä on se menttaliteetti , että kellä onni on se onnen kätkeköön. Samoin menestyminen tai vaurastuminen- ei niistä lehdissä avauduta.