Lue keskustelun säännöt.
Todella törkeää lapselta sanoa, että ambulanssihoitaja olisi 10 minuutissa antanut enemmän rakkautta kuin vanhemmat koko elinaikana
05.06.2021 |
Eli pyörryin kotona ja lapsi soitti ambulanssin. Paikalla ollut ambulanssihoitaja oli kehunut lastani ja nyt vuosia tuon jälkeen lapseni halusi tuon esimerkin vuoksi alkaa opiskella sairaanhoitajaksi. Hän sanoi, että sai niin suuren vaikutuksen tuosta tilanteesta ja että koko saaneensa enemmän rakkautta tuolta ambulanssihoitajalta kuin meiltä koko elämänsä aikana.
Kuinka törkeä oma lapsi voi olla? Onko rajoja?
Kommentit (82)
ensin epäilytti aloitus, mutta jälkeen tulleista ap:n vastauksista näkee, ettei lapsella todellakaan ollut hyvä elää kotona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Ettekö te muut osaa sanoa aloittajalle mitään rakentavaa? Mikä teitä oikein ihmisinä vaivaa? Katkeruus, kun ei se omakaan vanhempi työskennellyt ollakseen teitä kohtaan traumaton? Vai mikä?
Ihmisethän *ovat* täällä yrittäneet auttaa aloittajaa tajuamaan, että mitä jos lapsen sanoissa *onkin* perää.
Mutta tämä ketju on jo menetetty tapaus: 3 viestiä aloittajalta, 30+ yhdeltä ja samalta palstahullulta. Olet omalla spämmilläsi tukehduttanut tämänkin keskusteluyrityksen.
Ööö, en usko, että tässä on tarvetta auttaa aloittajaa ajattelemaan, että sanoissa on perää. Oletko jotenkin erityisen yksinkertainen, kun kuvittelet, että hän tarvitsee sitä?
Nimittäin MIKSI hän olisi pahastunut, jos luulisi olleensa ihana ja täydellinen äiti? Kerrotko meille?
Kyllä ap tajuaa, että hän ei ole ollut äitinä virheetön. Ei tässä siitä ole kyse, että sitä pitäisi hänelle loukkaavasti sanoa. Häpeäisit. Vaan satuttaahan se, tosiaan, kun lapsi sanoo tosiasiaan, joka on KAMALA, liittyvän faktan (lapsen kokemus) eikä se ole iloinen ja hyvä. Sellainenhan on äidille todella sydäntä raastavaa ja masentavaa. Jos ei ole osannut olla äitinä parempi ja toinen vielä haukkuu päälle. Mä ymmärrän hyvin, että sen täytyy tuntua todella pahalta, kamalalta ja kurjalta.
Mutta mitäs teet (ap:na) asialle?
Taas joku narsistiäiti täällä loukkaantumassa, kun oma lapsi vihdoin uskaltaa pitää puoliaan. Hyvää yksinäistä loppuelämää sulle AP. Niin makaa, kuin petaa.
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten sitten olet kohdellut lastasi? Oletko koskaan kehunut?
Perheen jutut pidetään perheen sisällä.
APKyllä kyllä. Mitäs muita juttuja sulla on perheen sisällä, kun lapsi on jätetty ilman rakkautta? Se täytyy olla jotain vielä paljon vakavampaa, kuin se, mitä täällä tarjoilet.
Olet epäonnistunut äiti ja syytät lastasi, kun sinä olet laiminlyönyt hänen tunteitaan. Osaatko edes hävetä?
Häpeä itse! Kuvitteletko KENEKÄÄN TAHALLAAN LAIMINLYÖVÄN kenenkään tunteita!?????!!!!!! Tuskinpa vaan!
Voisitko huutaa hiukan kovempaa? Häpeäsi julistaminen ei oikein kuulu.
Voisitko opetella suhtautumaan ketjujen aloittajiin vähän älykkäämmin?
edellyttää sitä, että aloittajat/aloitukset olisivat älykkäämpiä
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta, Äitihullu omi tämänkin ketjun jauhamalla itsestään jotain narsistista paskaa jälleen kerran :D
Itse olet narsistinen paska, joka et kykene samaistumaan toisen mielen pahoittumiseen.
En niin. Varsinkaan kaltaiseesi turhasta lässyttäjiin on TODELLA vaikea samaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitihullu yrittää esittää, ettei tämä ole hänen oma aloituksensa.
Kyllä on wammaista ajatella, että nyt aloittajalle pitää kertoa, että et ole ollut hyvä äiti! Miks ap olisi millään tasolla pahastunut lapsensa kommentista, jos kokisi, ettei se ollut yhtään totta? Oletteko te todella noin tyhmiä, ettette tajua? Jos ap kokisi olevansa hyvä äiti, hän olisi hymähdellyt ”lapsen hassulle purkaukselle” :)
Totta kai aloitus kertoo aloittajan tuntemuksista äitinä aika mitättömänä. Siksi hän tarvitsee kannustusta, lapsen hyvinvointia unohtamatta. Se on kuitenkin perimmäinen tavoite aloittajallakin, koska äideillä aina on. ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten sitten olet kohdellut lastasi? Oletko koskaan kehunut?
Perheen jutut pidetään perheen sisällä.
APKyllä kyllä. Mitäs muita juttuja sulla on perheen sisällä, kun lapsi on jätetty ilman rakkautta? Se täytyy olla jotain vielä paljon vakavampaa, kuin se, mitä täällä tarjoilet.
Olet epäonnistunut äiti ja syytät lastasi, kun sinä olet laiminlyönyt hänen tunteitaan. Osaatko edes hävetä?
Häpeä itse! Kuvitteletko KENEKÄÄN TAHALLAAN LAIMINLYÖVÄN kenenkään tunteita!?????!!!!!! Tuskinpa vaan!
Voisitko huutaa hiukan kovempaa? Häpeäsi julistaminen ei oikein kuulu.
Voisitko opetella suhtautumaan ketjujen aloittajiin vähän älykkäämmin?
edellyttää sitä, että aloittajat/aloitukset olisivat älykkäämpiä
Ei edellytä. Vain tyhmä tarvitsee sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta, Äitihullu omi tämänkin ketjun jauhamalla itsestään jotain narsistista paskaa jälleen kerran :D
Itse olet narsistinen paska, joka et kykene samaistumaan toisen mielen pahoittumiseen.
En niin. Varsinkaan kaltaiseesi turhasta lässyttäjiin on TODELLA vaikea samaistua.
Joo, turhasta lässytystä! Tuon tyttären tunteet, ne ovatkin niin TOSI turha asia, sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu yrittää esittää, ettei tämä ole hänen oma aloituksensa.
No ei ole. En tosiaan asu lasteni kanssa, niin jos pyörtyisn, he eivät olisi paikalla. Lisäksi tyttäreni on vasta ala-asteella.
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta, Äitihullu omi tämänkin ketjun jauhamalla itsestään jotain narsistista paskaa jälleen kerran :D
Itse olet narsistinen paska, joka et kykene samaistumaan toisen mielen pahoittumiseen.
En niin. Varsinkaan kaltaiseesi turhasta lässyttäjiin on TODELLA vaikea samaistua.
Joo, turhasta lässytystä! Tuon tyttären tunteet, ne ovatkin niin TOSI turha asia, sinulle!
Ei vaan sinä olet turha lässytyksinesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kohtuuton vanhempiaan kohtaan jos noin on sanonut. Nykyään muutenkin tuntuu, että vanhempia syyllistetään siten, että vähän jokaisella on huono omatunto lastensa suhteen. Jos on varaa lasten harrastuksiin, niin sitten ei ole aikaa ja jos ei ole varaa, niin lapset on vähäosaisia jne.
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Ettekö te muut osaa sanoa aloittajalle mitään rakentavaa? Mikä teitä oikein ihmisinä vaivaa? Katkeruus, kun ei se omakaan vanhempi työskennellyt ollakseen teitä kohtaan traumaton? Vai mikä?
Ihmisethän *ovat* täällä yrittäneet auttaa aloittajaa tajuamaan, että mitä jos lapsen sanoissa *onkin* perää.
Mutta tämä ketju on jo menetetty tapaus: 3 viestiä aloittajalta, 30+ yhdeltä ja samalta palstahullulta. Olet omalla spämmilläsi tukehduttanut tämänkin keskusteluyrityksen.
Ööö, en usko, että tässä on tarvetta auttaa aloittajaa ajattelemaan, että sanoissa on perää. Oletko jotenkin erityisen yksinkertainen, kun kuvittelet, että hän tarvitsee sitä?
Nimittäin MIKSI hän olisi pahastunut, jos luulisi olleensa ihana ja täydellinen äiti? Kerrotko meille?
Kyllä ap tajuaa, että hän ei ole ollut äitinä virheetön. Ei tässä siitä ole kyse, että sitä pitäisi hänelle loukkaavasti sanoa. Häpeäisit. Vaan satuttaahan se, tosiaan, kun lapsi sanoo tosiasiaan, joka on KAMALA, liittyvän faktan (lapsen kokemus) eikä se ole iloinen ja hyvä. Sellainenhan on äidille todella sydäntä raastavaa ja masentavaa. Jos ei ole osannut olla äitinä parempi ja toinen vielä haukkuu päälle. Mä ymmärrän hyvin, että sen täytyy tuntua todella pahalta, kamalalta ja kurjalta.
Mutta mitäs teet (ap:na) asialle?
Mistä tiedät varmaksi, ettei ap luule olevansa ”virheetön”, hyvä äiti? Maailmassa on loputtomasti vanhempia, jotka kietoutuvat omaan kuviteltuun erinomaisuuteensa kasvattajina, vaikka todellisuudessa ajavat lapsensa siihen pisteeseen, että 18 vuotta täytettyään lapsi sanoo soronoo, ja seuraava kohtaaminen on hautajaisissa.
Niin sinä kuin minäkään emme voi tietää, millainen ap on ollut kasvattajana, tai kuinka hän omaa ”suoritustaan” tarkastelee. Neuvoja on annettava sen pohjalta. ”Kyllä ap tajuaa—”, ei, emme voi tietää, tajuaako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristallikissa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Ettekö te muut osaa sanoa aloittajalle mitään rakentavaa? Mikä teitä oikein ihmisinä vaivaa? Katkeruus, kun ei se omakaan vanhempi työskennellyt ollakseen teitä kohtaan traumaton? Vai mikä?
Ihmisethän *ovat* täällä yrittäneet auttaa aloittajaa tajuamaan, että mitä jos lapsen sanoissa *onkin* perää.
Mutta tämä ketju on jo menetetty tapaus: 3 viestiä aloittajalta, 30+ yhdeltä ja samalta palstahullulta. Olet omalla spämmilläsi tukehduttanut tämänkin keskusteluyrityksen.
Ööö, en usko, että tässä on tarvetta auttaa aloittajaa ajattelemaan, että sanoissa on perää. Oletko jotenkin erityisen yksinkertainen, kun kuvittelet, että hän tarvitsee sitä?
Nimittäin MIKSI hän olisi pahastunut, jos luulisi olleensa ihana ja täydellinen äiti? Kerrotko meille?
Kyllä ap tajuaa, että hän ei ole ollut äitinä virheetön. Ei tässä siitä ole kyse, että sitä pitäisi hänelle loukkaavasti sanoa. Häpeäisit. Vaan satuttaahan se, tosiaan, kun lapsi sanoo tosiasiaan, joka on KAMALA, liittyvän faktan (lapsen kokemus) eikä se ole iloinen ja hyvä. Sellainenhan on äidille todella sydäntä raastavaa ja masentavaa. Jos ei ole osannut olla äitinä parempi ja toinen vielä haukkuu päälle. Mä ymmärrän hyvin, että sen täytyy tuntua todella pahalta, kamalalta ja kurjalta.
Mutta mitäs teet (ap:na) asialle?
>Vaan satuttaahan se, tosiaan, kun lapsi sanoo tosiasiaan, joka on KAMALA, liittyvän faktan (lapsen kokemus) eikä se ole iloinen ja hyvä.
Juu, kaikki lasten suusta kuuluva ei ole aina iloista ja hyvää. 🙄
AP, kurja tilanne, kun lapsesi sanoo noin ikävästi. Vaikka ei siltä nyt tunnu, tuo sanominen kertoo myös hyvää teidän suhteesta. Lapsi selvästi kokee, ettei ole saanut tulea ja kannustusta kotoa. On tai ei, niin monilla lapsilla tulee nuorena aikuisena tuollaisia ajatuksia. Miettii omia ongelmiaan ja puutteitaan ja löytää niihin syitä vanhemmistaan. Se on oikeasti tärkeä vaihe aikuistumisessa ja tulee jossain muodossa varmaan kaikille. Lapsesi on halunnut kertoa sinulle asiasta, tai puhua kanssasi, se on hyvä. Ei ehkä ole osannut ottaa asiaa puheeksi muuten kun ilkeilemällä. Tuollaisesta on vaikea puhua, moni ei saa koskaan sanottua. Vaikka sinusta tuntuu, että sanoi sen vain loukatakseen, on voinut olla lapsellesi itselleen tosi tärkeää, että sai sen sanottua. Pääsee sillä tavalla asiasta yli ja välinne paranevat. Voit olla ylpeä lapsestasi. Ajattele, että tuo on osa lapsen kasvamista aikuiseksi. Olet ollut luotettava ja turvallinen aikuinen tässä asiassa, kun on uskaltanut sinulle ajatuksistaan kertoa. Älä suotta jää odottamaan anteeksipyyntöä. Ole ylpeä itsestäsi ja lapsestasi, kun teidän perheessä voi puhua ikävistäkin asioista. Osoita lapselle tukea hienosta uravalinnasta, ja kun etenee elämässä ja saavuttaa tavoitteitaan, muistuta itseäsi, että sinä olet kasvattanut ja antanut eväät siihen.
PS. Jos olet tehnyt virheitä vanhempana, niin tervetuo kerhoon, niitä on tehnyt ihan jokainen. Isoja, typeriä, itsekkäitä ja ajattelemattomia virheitä, jotka on helppo muistaa. Jokaista virhettä kohti on kuitenkin tuhat ruuanlaittoa, nukutusta, halia, hymyä ja hyvin hoidettua tilannetta. Niitä ei vaan aina tahdo muistaa. Tsemppiä, olet tainnut kasvattaa hienon ihmisen :)
Yleensähän lapsuudesta jäävät mieleen tilanteet, joihin liittyy voimakkaita tunteita. Varmasti äidin tajuttomuus (vai mikä se tilanne olikaan) on ollut lapsesta tosi pelottavaa. Hänhän ei osaa arvioida, onko äiti jäämässä henkiin vai ei.
Lapsi on hädissään, osaa soittaa ambulanssin. Ambulanssi saapuu, äiti hoidetaan ja jää henkiin. Helpotus, pelko laukeaa, lapsi on pelastanut äidin ja saa tästä aiheellista kiitosta. Äiti on elossa, kaikki on hyvin ja rakkaus on vahvasti läsnä. Muistijälki jää.
Ei Kiukkuisella/punaisen talon varjossa (eli ketjun aloittajalla) vai mikälie mitään lasta ole. Kunhan provoilee. Kirjoitustyylistä tunnistaa.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Eräs ambulanssihoitaja tehtiin äskettäin perinnöttömäksi. Olisiko AP:n syytä miettiä samaa?
lapsen suusta kuulet totuuden