Oletko mokannut lomareissulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eksyin Helsingissä Redissä ja myöhästyin junasta. Lisähuomiona, että olin aiemmin käynyt Helsingissä 2 kertaa elämäni aikana; 6. Lk luokkaretkellä ja yo-kirjoitusten jälkeen pääsykokeissa. En vieläkään käsitä, miten ihminen voi joutua ostoskeskuksessa niin hukkaan.

Jos kaikista maailman paikoista tuo tapahtuu, kyllä se Redi on.

Totta, ihan hirveän vaikea osata ulos.

Olin Suomessa lomalla pari vuotta sitten ja tervehdin kaupan kassaa ostoksia hihnalle latoessani, erehdyin vielä tekemään jonkun pienen kommentin ulkosuomalaisen ostoksista (ostin monta pakettia kahvia, salmiakkia, suklaata jne). Kassa kattoi pahasti kuin olisin sylkenyt päin naamaa. Ei vastannut sanallakaan.

Maassa maan tavalla

Vierailija kirjoitti:

Agadirissä olin äitini kanssa uimassa meressä ja molemmille tuli pissihätä. Lähimpään vessaan oli ehkä kilometri, eipä auttanut muu kuin pissiä Atlanttiin.

Joskus on vahingossa hotellissa tullut mentyä väärälle ovelle ja yritetty avata sitä (aivan selvin päin todellakin, oli vain väärä kerros).

Mieheni joutui pissimään pulloon Italian rivieralla bussissa Genovaan mennessä, ei ollut vessaa bussissa eikä pysähdystaukoa. Vesipullo piti

ensin tyhjentää vedestä lorottamalla vesi bussin penkkiin ... tyhjä aqua minerale naturale -pullo täyttyi sitten pissistä ja kannettiin se pokkana ulos autosta - onneksi pullo oli tummanvihreää muovia ja bussi melkein tyhjä. 

Ihme sukua olette, kun kuseskelette mihin sattuu. Varmaan hirveä haju oli siinä bussissa, kun miehesi kaivoi pilinsä esiin ja kusi.

Lennettiin kaverin kanssa eri paikoista Italiaan samoihin aikoihin, tarkoitus oli tavata Genovan lentokentän edessä. Siinä aikamme soiteltiin ja ihmeteltiin ettei löydetä toisiamme, kunnes lopulta kävi ilmi että hän oli vahingossa päätynyt Geneveen.

Brightonissa n. 25 v. sitten saavuin bussilla Lontoosta vaihto-oppilaaksi. Perhe oli bussia vastassa ja kysyi: ”Annelie”. Minun nimeni ei siis ole Anneli, eikä Hannele, mutta luulin, että eivät osaa lausua nimeä oikein ja vastasin että yes yes. Nimeni on sellainen, että englantilainen voi lausua väärinkin. Majoituin heille mukavasti ja perhe oli kovin ystävällinen. Seuraavana päivänä sinne tuli puhelu: olin väärässä perheessä. Minua odottanut perhe oli ihan nimikyltin kanssa ollut vastassa ja ihmettelivät, kun en tullutkaan. Joku toinen nuori nainen on ilmeisesti jäänyt ilman perhettä, mutta toivon, että hän lopulta löysi omimani perheen luo.

Sen vaihto-oppilasvuoden päätös oli yhtä dramaattinen kuin alkukin. Oltiin oltu edellisenä iltana pitkään juhlimassa kavereiden kesken ja minulla jäi pakkaaminen aamuun. Juoksentelin ympäri taloa etsimässä hiuskiinnettä ja pyykissä olleita t-paitoja. En muista enää, mitä minulta oli hukassa, mutta jouduin käsilaukunkin purkamaan juuri ennen lähtöä. Lentokentällä huomasin, että minulla ei ole matkalippua. Siihen aikaan se oli pakko olla, jos aikoi lennolle. Onni onnettomuudessa oli, että perheen isä Tim oli huomannut sen matkalipun sängyllä ja ajoi tuhatta ja sataa bussin perään omalla autollaan. Jossain Muddleswoodin tienoilla saavutti. Ihme, että hän löysi siinä liikenteessä oikean bussin! Sen jälkeen sain perheeltä monena vuonna joulukorttiin hyväntahtoisen naljailun, että Muddleswoodissa tavataan.

Höh, nyt tuli kirjoitusvirhe, siis ei lentokentällä huomasin, vaan bussissa huomasin.

Hauskoja tapauksia täällä. Meidän perhe oli lähdössä Tsekkeihin kesällä 2018. Mieheni kävi vaihtamassa rahaa ja tuli onnellisena ison rahanipun kanssa takaisin. Onneksi minä aloin ennen matkaa laskea niitä rahoja ja huomasin, että ei ihan taida olla Tšekin rahaa (koruna). Mieheni oli siis vaihtanut zlotyja ja joka setelissä luki polski. Olimme Puolassa silloin keväällä ja ehkä sieltä oli hänelle jäänyt mieleen zlotyt.

Miksi ihmiset reissaa noin kämäsiin paikkoihin? Kannattaako matkustaa ollenkaan jos ei ole varaa mihinkään kunnolliseen.

Vierailija kirjoitti:

Lennettiin kaverin kanssa eri paikoista Italiaan samoihin aikoihin, tarkoitus oli tavata Genovan lentokentän edessä. Siinä aikamme soiteltiin ja ihmeteltiin ettei löydetä toisiamme, kunnes lopulta kävi ilmi että hän oli vahingossa päätynyt Geneveen.

Joopajoo,tuo tarina ollut monet kerrat eri paikoissa.

Ei kukaan normaali menis tuommoseen.

Ilmoittauduin lomamatkalla mukaan iltapäivätoimintaan, jonka nimi oli sport activities. Tietenkin varauduin liikuntavarusteilla. Kun menin paikalle, ohjelmassa oli pallon heittoa sankoon ja minipetankkia. Ihan lapsellista touhua siis. Kysyin useamman kerran siltä urheiluohjaajalta, aiotaanko täällä urheilla. Hän vastasi, että tietenkin ja että on hyvät palkinnot. Muut osallistujat tulivat paikalle uimashortseissa ja oluttuopit käsissä. Ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun osallistun mihinkään hotellin tarjoamaan ”sport activityyn”.

Mentiin työkaverin kanssa kahdestaan Linda linella Tallinnaan ja pyörittiin pari tuntia jossain satama-alueella. Se Linda linen lautta meni aivan ihme terminaaliin. Edellisestä Tallinnan reissusta oli molemmilla aikaa, joten ei osauduttu aluksi keskustaa kohti. Sanoin työkaverille, että ei täällä ennen ollut näin rähjäistä. Jossain ihme konttien seassa ja hämärillä kujilla pyörittiin siis. Kyllä me lopulta löydettiin Viru-keskukseen, mutta enää ei ehditty vanhaan kaupunkiin, kun piti lähteä etsimään uudestaan sitä kummallista terminaalia ja lauttaa Suomeen päin.

Lisää tarinoita, nää on hauskoja. Mulla on sama kuin joku aiemmin kirjoitteli, että en mitään valokuvakollaaseja jaksa katsoa, mut hyviä matkajuttuja kuuntelen/luen mielelläni.

Minun vanhemmat uusi vihkivalansa Floridassa v. 2010. Kaikki meni muuten kivasti, mutta minulle ja veljelleni oli hotelli varannut morsiussviitin. Joku oli varmaankin katsonut, että ahaa mies ja nainen ja yhteinen sukunimi. Meillä oli hulppeampi huoneisto kuin vanhemmilla, mutta otti se vähän koville, kun jouduin jakamaan king size vuoteen 18-vuotiaan, kuorsaavan pikkuveljeni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mentiin työkaverin kanssa kahdestaan Linda linella Tallinnaan ja pyörittiin pari tuntia jossain satama-alueella. Se Linda linen lautta meni aivan ihme terminaaliin. Edellisestä Tallinnan reissusta oli molemmilla aikaa, joten ei osauduttu aluksi keskustaa kohti. Sanoin työkaverille, että ei täällä ennen ollut näin rähjäistä. Jossain ihme konttien seassa ja hämärillä kujilla pyörittiin siis. Kyllä me lopulta löydettiin Viru-keskukseen, mutta enää ei ehditty vanhaan kaupunkiin, kun piti lähteä etsimään uudestaan sitä kummallista terminaalia ja lauttaa Suomeen päin.

Te sentään olitte oikeassa terminaalissa. Meillä myöhästyi tyhy-päivänä koko työporukka Linda linelta, kun mentiin väärään terminaaliin Tallinnassa. Pomo sanoi, että tästä ei sitten Suomessa puhuta ja osti liput koko työyhteisölle seuraavaan alukseen, joka muistaakseni lähti jo 2 t päästä. Miten lie kirjanpitoon saanut selitettyä uudet kahdet paluuliput.

T: tyhyläinen Keski-Suomesta

Lisää!

Bostonin esikaupungista oli tarkoitus mennä metukalla keskustaan. Asemalla automaatista lippua ostamaan. Mielestäni englanti taipuu ihan kohtalaisesti, mutta silti onnistuin jostain syystä siitä metroasemalta ostamaan junalipun. Portilla ihmettelin, kun ei aukea. Joki ystävällinen paikallinen sitten selvensi tilannetta. Jenkkilä ei ole mikään julkisenliikenteen paratiisi. Tämän jälkeen oli lippumasiinoiden kanssa tarkkana.

Intiassa unohdin suomenkielisen matkaoppaan penkille ja kipaisin takaisin, niin eiköhän joku jo ollut sitä ottamassa. Tokaisin vaan, että: You cannot read it!

Vierailija kirjoitti:

Olin kaverin kanssa Firenzessä. Kaikki kamat jo pakattu kotimatkaa varten ja taksi tilattu. Vanhan rakennuksen painava ulko-ovi meni omia aikojaan kiinni kun osa matkatavaroista oli vielä nostamatta taksiin.  Avaimen olimme jättäneet sovitusti asunnon pöydälle.

Kasseja ei voinut jättää rappuun. Koneen lähtöön oli 2 tuntia.

No mites kävi???

Olimme Tallinnassa parin päivän lomalla. Linda-linen terminaalissa kun olimme paluumatkalla todettiin portilla, että lippumme ovat seuraavalle päivälle ja kehotettiin menemään lippuluukulle. Siellä viivasivat päivämäärän yli ja kirjoittivat käsin uuden viereen ja laivaan ! Moka oli minun, koska alun perin olimme ajatelleet olla kolme päivää ja olin ostanut paluuliput sen mukaan. Laivassa muistin, että bussiliput Helsingistä kotikaupunkiin ( Onnibus) olivat myös väärälle päivälle, joten piti ostaa uudet. Onnistui ihan netissä eikä tappiota tullut kuin ne hukkaan menneet bussiliput, taisi olla 2 x 8€.